Säästökuuri osa 1: Apua, minusta on tullut tuhlaaja

Ladataan...
Nørrebro Summers

Mä oon pienestä pitäen ollut melko taitava rahankäyttäjä, säästäväinen ja hyvän itsekurin omaava. Oon saanut jopa opiskeluaikana pennoseni riittämään niin hyvin, että oon pystynyt ravaamaan baareissa, shoppailemaan silloin tällöin ja reissaamaan kesäisin useita viikkoja - pienellä budjetilla ja läävissä asuen, totta kai. Reiluuden nimissä on hyvä mainita, että oon ollut onnekkaassa asemassa, koska oon lisäksi saanut perheeltäni taloudellista tukea; joskaan en mihinkään humputuksiin, vaan lähinnä yllättäviin isompiin menoihin, vakuutusmaksuihin, kouluun liittyviin juttuihin ynnä muuhun tylsään.

Ihanainen Juliaihminen on alkanut kirjoitella blogissaan rahasta kevään aikana enemmänkin, ja oon lueskellut kyseisiä postauksia kiinnostuneena sekä omatunto jokseenkin kalvaen. Etenkin Julian postaus siitä, kuinka hän säästi kymppitonnin vuodessa sai rinta-alassani aikaan ikäviä kouraisuja. Oli aika tunnustaa asia, jonka olin jo pitkään alitajunnassani tiennyt, mutten itselleni rohkeasti myöntänyt:

musta oli vaivihkaa tullut holtiton rahankäyttäjä, pahimman luokan tuhlaajapetteri, tyyppi joka ei oo varma siitä, minne sen massit katoaa eikä se enää halua edes ajatella koko asiaa. Joten kyseinen tuhlaaja ratkoo tilanteen jatkamalla sokeasti samaan malliin - fiksua js loogista, eikös?

 

 

Useampaan blogiin levinneet raha-aiheiset postaukset avasivat silmäni toukokuun aikana. Luin muun muassa kokemuksia tyypeiltä, jotka elää mukavaa elämää pienillä tuloilla ja onnistuvat peijoonit vielä säästämäänkin siinä sivussa. Kävin pääni sisällä läpi kavalkadin tunnetiloja ja hyväksynnän vaiheita; oli pelkoa, kieltämistä, häpeää, katumusta, ärhentelyä, vähättelyä. Lopulta päätin ottaa kynän ja vihkon pikku kätöseeni ja laskea itselleni kuukausittaisen budjetin. Oli aika katsoa faktoja silmästä silmään.

Oon tähänkin saakka saanut luojan kiitos kuukausittain säästöön edes jotain, mutta nyt olisi aika tähdätä korkealle. Räppärimäisen holtiton elämäntyyli, johon olin Kööpenhaminaan muuttoni jälkeen ajautunut, saisi jäädä. Oppisin jälleen pihistelemään, järkeväksi rahakäyttäjäksi ainakin, vähintäänkin tyypiksi, joka tiedostaa minne sen massit kuukausittain valuu.

Toukokuun lopun palkkapäivänä, lainanlyhennyksen jälkeen, siirsin siis aikamoisen möhkäleen rahaa säästötilille ja jätin käyttötilille mielestäni erittäin kohtuullisen, vielä monia mukavuuksia mahdollistavan, summan kuukauden elämistä varten.

Kuinkas sitten kävikään?

 

 

Tein ensimmäisen kuukauden ryhdistäytymiskokeilussani kohtalokkaan virheen: otin ekan kunnollisen väliaikatsekkauksen vasta reilut kolme viikkoa palkkapäiväni jälkeen. Havaitsin siinä vaiheessa, että oon jatkanut holtitonta räppärielämääni, vaikka luulin olleeni suhteellisen säästeliäs viime viikot. Seuraavaan liksapäivään oli hieman yli viikko aikaa, tilini pohja läheni uhkaavasti ja edessä olisi vielä viikonloppu ja muutama budjettini varmasti räjäyttävä meno.

Onneksi olin sentään jättänyt erään 300€ maksaneen repun ostamatta, sen ihanuuden, jonka takia olin yhtäkkiä valmis kääntämään selkäni säästöprokkikselle - sen ekana elinkuukautena.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ylitän ekan kuukauden käyttömassibudjettini noin 130 eurolla. Ei mikään supersuoritus kuukautena, jolloin kuvittelin eleleväni taloudellisessa kurissa ja nuhteessa. Toisaalta taas, tunnen oikeastaan lähinnä suurta onnistumisen tunnetta. Ihana fiilis, kun on parin tuhlaajavuoden jälkeen taas alkanut saamaan parempaa otetta taloudestaan ja tietää tasan tarkkaan, mihin ne roposet on tän kuukauden aikana menneet.

Niin, mihin ne sitten on menneet?

 

 

Rafloihin, rafloihin ja rafloihin. Palkkapäiväni jälkeen tuhlaamastani käyttörahasummasta huikeat 40 god damn prosenttia on syöty ja juotu kurkusta alas ravintoloissa tai takeaway-annoksina! Tää ei kyllä tuu periaatteessa yllärinä itselleni eikä varmasti myöskään teille jotka mua Snäpissä seuraatte, mutta on toi kyllä aika päräyttävä osuus.

Luvusta kauhistuneena ja toisaalta ekasta tiedostavan rahankäytön kuukaudesta ylpeänä palkitsin itseni tänä aamuna ihanalla kotitekoisella minibrunssilla, joka kuvissakin näkyy. Se oli hinnaltaan halpa, maistui yhtä namilta kuin näytti ja hyvä niin, koska jatkossa aion yrittää suunnata janoni ja nälkäni kanssa entistä enemmän omaan keittiöön. Räppärielämäntyyli on saatava kuriin.

Raportoin projektin etenemisestä jatkossakin, toivottavasti aihe kiinnostaa ja inspiroi myös teitä. Puss! Säästeliästä sunnuntaita!

 

 

LUE MYÖS NÄMÄ:

Säästökuuri osa 2: Maailman kalleimmat viikot

Säästökuuri osa 3: Helpoin keksimäni säästökikka

Horror story a.k.a asunnon osto Tanskassa

---

I have realized I use 40% of my monthly spending money on restaurants. F*ck.

---

FOLLOW: Facebook - Bloglovin' - Snapchat & Instagram @marjapilami

Share

Kommentit

Juliaihminen
Juliaihminen

Mahtava postaus!

Hitto vie, mulla on tästä aiheesta ristiriitaiset fiilikset. Toisaalta mun mielestä ihmisten kannattaa ehottomasti ottaa oma talous haltuun ja sillä lailla omiin käsiin, ettei myöhemmin kadu, kun ei ole rahan tuomaa turvaa. Ja sitten toisaalta taas, musta on kamalaa, jos vaikka karsii ravintolassa tai kahvilassa käymisiä, sellaisia elämään selvästi parantavia pikkujuttuja, koska never know! Ei sitä koskaan tiedä, kuinka pitkään täällä porskutetaan, kyllä jokaisesta päivästä pitää pyrkiä nauttimaan ainakin jossain kohdassa. Lisäksi just ravintoloissa syöminen on parasta mahdollista kuluttamista: palveluiden ostaminen on yleensä ekologisempaa kuin kaman ostaminen. 

Mutta joo, pointtina siis, että mistä tulee itselle pidemmällä tähtäimellä paras fiilis, niin se on hyvä vaihtoehto (eivätkä nämä tietenkään ole mustavalkoisia päätöksiä). Jään joka tapauksessa kiinnostuksella odottamaan seuraavia postauksia aiheesta. :)

(Nyt kesällä tulee itsekin hassattua aika lailla, mutta se on kato lomaa se!)

marjapilami
Nørrebro Summers

No just näin, samaa oon tässä pähkäillyt. Juttelin asiasta nautiskelijaystävän ("et nyt ala pihistelee kesällä, yolo") ja tolokun ihmisen poikkikseni kanssa ("budjetti on pyhä raami, jota ei sovi rikkoa") kanssa ja päätin pohtia asiaa omassa postauksessaan piakkoin.

Kiitti teikäläiselle ajatuksia herätelleiden rahapostausten aloittamisesta! :* 

Kommentoi

Ladataan...