Suuri unelmani, joka tuskin koskaan toteutuu

Nørrebro Summers

Vielä ehkä vuosi sitten tästä haaveesta ei tiennyt itseni lisäksi juuri kukaan, F:lle olin asiasta puoliksi läpändeeroksena maininnut. Ja kai pidin sitä vitsinä itsekin. Viime aikoina oon kuitenkin sanonut sen ääneen jo monta kertaa, muutamallekin eri ihmiselle. Kenties se kertoo siitä, että tää haave on vaivihkaa ujuttautumassa sieltä haluan huippumalliksi, sitten kun voitan lotossa 87 miljoonaa vaikken koskaan lottoa, tahdon asua Välimerellä ja pukeutua valkoisiin asuihin ja olla miljonääri -laatikosta toiseen boksiin. Niiden asioiden joukkoon, joista oikeasti unelmoin. Kyseisessä laatikossa on muitakin asioita, kuten tietynlainen ura, talo Kööpenhaminan pohjoispuolella ja nykyistä polkua eteenpäin hissukseen liikkuva onnellinen elämä.

Siksi toivoisin tän haaveen pysyvän edellisessä nipussaan, siellä jossien, ehkien ja oispien joukossa. Koska vaikka mä kuinka muuta haluaisin, en usko että tää unelma on tehty toteutettavaksi. Ei tässä elämässä, ei ainakaan siinä muodossa kuin sen sieluni silmin näen.

 

 

Mutta täältä se tulee: mä tahtoisin perustaa majatalon. Jonnekin lämpimään, ehkä Italiaan, Espanjaan tai Kreikkaan. Tunnelmallisen pienehkön kylän tai kaupungin kupeeseen, mahdollisimman lähelle merta. Majatalon yksi kerros olisi meidän asunto ja lisäksi siellä olisi muutama vierashuone, ehkä maksimissaan viisi. Talossa olisi suuri terassi, vehreä puutarha ja kauniit ikkunat. Huoneet olisi sisustettu välimerelliseen tyyliin, raikkaasti, puhtaasti, vähän romanttisesti. Aamiainen tarjoiltaisiin terassilla, sen voisi tilata myös huoneeseen, pöydillä olisi valkoiset pöytäliinat ja tuoreita kukkia. Tarjoamamme kahvi olisi vahvaa ja se juotaisiin värikkäistä kupeista.

Unelmakuvissani välähtää tietysti myös F, joka kenties kävisi päivätöissä jossain muualla (en kehtaa edes haaveissani runnoa sitä vasten tahtoaan työskentelemään majatalon isäntänä), mutta fiksailisi pieniä juttuja talossa, päivettyneenä, ja vitsailisi meidän vieraiden kanssa, poimisi silloin tällöin yöpyjiä lentokentältä. Haave ei sijoitu hamaan, kymmenien vuosien päässä sijaitsevaan tulevaisuuteen, koska kuvissa juoksentelee joskus myös pari blondia lasta, jotka näyttää multa ja F:lta. Järki sanoo tässä kohtaa, että ne saisivat paljon laadukkaamman koulutuksen Tanskassa tai Suomessa, kuin jossain kreikkalaisessa kyläpahaisessa.

 

 

Todellisuus, kaikki arkiset velvotteet ja sitoumukset, valitsemani ja rakastamani tie, kuljettaa mua poispäin tästä haaveesta. Ja kyllä mä tiedostan, että toteutuessaankin tää unelma olisi varmasti kaukana kuvittelemastani idyllistä. Mutta silti, god damn it, en saa näitä ajatuksia mielestäni. Sitä, millaista elämä voisi ehkä myös olla nykyisten kuvioiden sijaan. Kroatiassa tunne taas yltyi, kun käveltiin täydellisten kivikartanoiden ohi, enkä voinut olla sieluni silmin näkemättä itseäni oliivipuiden katveessa, järjestämässä vierailleni iltapäivän teehetkeä.

Multa kysytään usein, kaipaanko mä Suomea ja entistä elämääni Stadissa. Vastaus on ei, en pätkääkään, ainakaan vielä. Sen sijaan joskus, varsinkin kesäisin, kaipaan tuota haaveideni rinnakkaistodellisuutta niin että rintaa ihan painaa. Elämää, jossa pyöritän boutique-majataloani jossain lämpimässä. Sitten yritän muistaa mummoni (Karjalasta evakkoon lähtenyt sotalapsi, jolla on täysin erilainen katsomus elämään kuin kaikkimullehetinyt-meikäläisellä) lämpimän äänen, kun se joskus kommentoi mun jotain silloista kotkotusta:

Marja, kun ei kaikkea aina voi saada.

 

 

LUE MYÖS NÄMÄ:

Pizzaa, chiantia ja uusia viritelmiä

Lohduton hotellivieras vanhalla kotikadulla

Kerran saarella

---

One of my biggest dreams is to own and run a boutique guest house, somewhere warm and beutiful.

---

FOLLOW: Facebook - Bloglovin' - Snapchat & Instagram @marjapilami

Share

Kommentit

kaapoheidi (Ei varmistettu)

Hei ehkä sitten kun ne vaaleahapsiset lapset on muuttaneet jo omilleen? Toimistoarki voisi vaihtua majatalon emännöintiin? ;) Tosi hyvä unelma! En ollut itse unelmoinut tällaisesta, mutta tän tekstin jälkeen sait kyllä kiinnostuksen heräämään. MÄKI HALUUN NYT HETI

marjapilami
Nørrebro Summers

Ehkä, ehkä ;o) Eihän sitä ikinä tiedä mitä sitä vielä joku päivä.... Ja haha jee, lisää suomalaisia majatalon emäntiä kehiin siis!

Älämölöjohanna (Ei varmistettu) http://www.kiwibreak.com

Aika oikean ihana haave <3

Ja todellakin toteutettavissa. Ehkä kaiken voikin saada? Joskin ehkä vähän eri muodossa tai mittakaavassa. Mutta uskotaan että voi ;)

marjapilami
Nørrebro Summers

On kyllä niin ihana munkin mielestä <3 Katsotaan mihin elämä vielä kuljettaa! ;o)

Johannaamuisin
Early mornings

Kuulostaa niin ihanalta! Kuvailit niin hyvin majatalon tunnelman, että pystyin kuvittelemaan olevani jo siellä. :)

Mummoilta saa hyviä vinkkejä, mutta toisaalta tulee muistaa, että he ovat eläneet aivan erilaista aikaa kuin me. Meille oikeastaan kaikki ovet ovat avoinna ja voimme saada lähes mitä tahansa päätämmekään haluavamme. 

Ja kuten edellinen kommentoija sanoikin, "ehkä kaiken voi saada, joskin vähän eri muodossa". :)

marjapilami
Nørrebro Summers

Kiitos ihanasta kommentista! <3 Ja oikeassa olet mummoasiassa - ei sitä tiedä mihin tässä vielä päätyy, joten ainakin voi haaveilla.... Puss!

Ihana unelma! Itsellani on vahan samankaltainen, vaikka tiedankin ettei se tule toteutumaan jarjen aanen viedessa voiton. Mutta eihan sita koskaan tieda...

marjapilami
Nørrebro Summers

Pidetään sormet ristissä, ehkä meidän molempien ihanat unelmat joku päivä vielä jossain muodossa käy toteen <3

CougarWoman
CougarWoman

Mutta eihän tuo ole edes vaikeasti toteutettava haave, jos unohtaa perinteiset sosiaalisen pear pressuren luomat tulevaisuudenkuvat urasta ja siitä, miten "oikeasti" kuuluisi elää. 

Tietysti, jos olet, kuten sanoit, onnellinen jo valitsemallasi tiellä ja rakastat sitä, mitä teet, niin ehkä sitä insentiiviä näin radikaaliin muutokseen ei helposti ole. Toisin ehkä, jos et olisi onnellinen... 

Hyvä puoli tässä haaveessa on se, ettei tällä ole selkeästi mitään best before -päivämäärää (kuten esimerkiksi supermalliksi ryhtymisellä olisi). Mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa. Kypsyttele, makustele, ota alustavasti selvää asioista. <3

P.S. Mä tulisin heti asiakkaaksi! 

marjapilami
Nørrebro Summers

Tää ei kuulu aiheeseen mitenkään, mutta mun on pakko koska uskon että arvostat tällaista laatuhuumoria... hihitytti pikku typo kommentissasi, pear pressure (vs. peer) ja oli sit pakko googlata löytyykö jotain hauskaa kyseisillä hakusanoilla ja nyt nauran täällä aaaaivan kippurassa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mutta aiheeseen! Vähän kinkkinen tilanne tosiaan, koska oon onnellinen enkä halua luopua nykyisestäkään elämästä. Ja koska suhteemme toinen osapuoli ei nyt varsinaisesti oo ihan innoissaan hyppäämässä ekaan lentokoneeseen kohti uutta elämää ;o) Kuten sanotkin, onneksi ei oo mikään kiire - uskon että if it's meant to be it will be.

P.S. Mulle voit sitten todellakin ehdottaa blogiyhteistyötä, jos pistän tän puljun pystyyn :D

marjapilami
Nørrebro Summers

Oho, asettuipa teksti nätisti. Oh well, you'll get the point :D

CougarWoman
CougarWoman

Aaahhhaaahhh en kestäääähhhh! :D Mä kirjoitan tuon kategorisesti väärin, ei edes ollut typo :D mutta joo, päärynäpaineet on kovat hahahaha!

Ja varmasti ehdotankin!! ;) (Mä muuten sain sen yhteistyösopimuksen sen Helsingin hotellin kanssa, yay upgrade!!!!)

Nippe (Ei varmistettu)

Mullakin on haaveena perustaa pieni kahvila Turkkiin missä paikallisten herkkujen lisäksi olisi tarjolla myös muita maailmalta napattuja (myös Suomesta) herkkuja esim. hyvää kermajäätelöä ja vaikkapa kakkutikkareita ja miksipä ei karjalanpiirakoitakin. Kahvilan tuolit ja pöydät olisivat monen kirjavaa ja kodikasta sorttia kirkkaine väreineen. Saa nähdä toteutuuko koskaan mutta unelmia on hyvä olla.

marjapilami
Nørrebro Summers

Oi ihana haave! <3 Tulisin asiakkaaksi, tuu sä sit mun majataloon!

Essi's
Essi's

Aivan ihana unelma <3 Faktahan on se, kuten itsekin totesit, että kaikkea ei aina voi saada. Se ei kuitenkaan meinaa sitä etteikö tämä unelma olisi saatavissa. Ehkä ei juuri nyt, mutta muutaman vuoden päästä tilanne voi olla täysin eri. Olethan sä kuitenkin edennyt jo tässä prosessissa, jos kerta vuosi sitten tämä oli vielä pieni ajatuksen haiven alitajunnassasi ja nyt vuoden päästä ajatuksen tuotoksena blogissasi. Siitä se etenee.. :)

marjapilami
Nørrebro Summers

No totta! Jotenkin aika kutkuttavaa ja vähän pelottavaakin, kun mielelläni pitäisin tän unelman vielä ainakin tosi pitkään, ellen forever, siellä epärealistiset unelmat -lokerossa. Mutta ei sitä tosiaan tiedä mihin tässä vielä päätyy <3

Masaija
Kaikuu

Oi miten musta "kun ei kaikkea aina voi saada" onkaan se tympein lausahdus koko maailmassa!

Unelmat on tehty toteutettavaksi, vaikka vanhemmat sukupolvet miten suitaan mutrustelisivatkin, eikä tuossa unelmassasi mikään kuulosta epärealistiselta. Kuten jo kommenteissa todettua, eihän sen juuri nyt tarvitse tapahtua, mutta elämä kuljettaa usein suotuisiin suuntiin jos sen vain antaa niin tehdä :) Meni mullakin noin 20 vuotta useimpien lapsuusajan unelmien toteutumiseen (muutto Tukholmaan, Grönlannissa asuminen, issikkalla ratsastaminen Islannissa, eläintenhoitajan opinnot) ja vielä on muutamia jäljellä to do -listalla (heppatyöt Iso-Britanniassa ja eläinhommat Australiassa), mutta ei koskaan kannata antaa kenenkään tai minkään lannistaa niitä omia unelmiaan (paitsi ehkä just tollasia koko maailmankaikkeuden, fysiikan ja kaiken vastaisia "voitan lotossa lottoamatta" -juttuja)!

Jos tarvitset sitten tulevaisuudessa työvoimaa tuonne majataloosi, niin voin ilmoittautua vapaaehtoiseksi! Siis siinä tapauksessa, etten ole perustanut johonkin maailman kolkkaan sitä "plan X":ni mukaista ainoastaan erilaisia aamupaloja ja aamupalatuotteita myyvää kahvilaa..

marjapilami
Nørrebro Summers

Totta tuokin, jonkinlainen haaveiden tavoittelun ja nykytilaan "tyytymisen" sekä tyytyväisenä olemisen välitila ois varmaan se kaikista paras. Koska itellä on vähän taipumusta siihen, etten malta olla onnellinen hetkessä kun pitää aina suunnitella jotain uutta. Upeeta että oot mennyt ja tehnyt, toteuttanut noin monta unelmaa! <3

Pidän mielessä mahdollisen työntekijän ;o) Ja tuun sit kanssa sun kahvilaan aamiaiselle!

_H (Ei varmistettu)

Haaveet ja unelmat ovat tärkeitä - myös ne epärealistisilta tuntuvat. Pidä siis niistä kiinni! Ne kertovat aina jotain sinusta ja siitä, millaista elämää haluaisit elää. Ja kuten yllä on jo moneen kertaan todettu, vaikka haave tuntuu nyt epärealistiselta, ehkä sen toteuttaminen olisi mahdollista ainakin osittain: Mitä sellaisia elementtejä haaveeseesi sisältyy, joita asemaa voisit kenties vahvistaa nykyisessä elämässäsi?

Minä itse menetin kyvyn haaveilla sairastuttuani burn outiin/masennukseen. Vasta nyt vuosien terapian jälkeen uskallan vähän katsoa tulevaan. Mutta edelleenkin suuret haaveet ja unelmat tuntuvat liian "pelottavilta". Haaveet ja unelmat ovat kuitenkin tärkeitä, ja ne tuovat kaivattua maustetta elämään.
Uskalla siis unelmoida myös niistä "epärealistisilta" tuntuvista asioista!

marjapilami
Nørrebro Summers

Ne kertovat aina jotain sinusta ja siitä, millaista elämää haluaisit elää - superhyvä pointti ja jotenkin tosi kaunis lause, kiitos!

Ihana kuulla, että oot alkanut päästä taas haaveilun makuun. Pystyn (joskin toki lievästi) samaistumaan ja ymmärtämään tilanteesi, koska itsekin lähes kävin kolkuttelemassa burnoutin ovia viime vuonna, enkä mäkään oo vielä toipunut ennalleni. Hurjia juttuja, mutta onneksi ollaan selviytyjiä ja sinnikkäitä! <3 Terveys on kuitenkin lopulta se kaikista tärkein haave.

Roundabout career

Moikka! Niin ihana unelma. Sun pitää lukea toi kirja, josta just kirjoitin mun blogissa <3 Niin osuva!

 

marjapilami
Nørrebro Summers

Kiitos kommentista ja vinkkauksesta :)

Kommentoi