Ladataan...
Nørrebro Summers

Tähän viikkoon on mahtunut paljon kaikkea ja toisaalta ei juuri mitään ihmeellistä. Vähän sama juttu, kun joskus tapaa jotain frendiä kuukausien tauon jälkeen ja häkeltyy kuulumisia kyseltäessä: no ei tässä kai mitään ihmeempää uutta. Ja kuitenkin tietää että onhan tässä paljon kaikkea, vaikkei osaakaan nimetä mitään jännää siinä hetkessä. Mulle tää on ennen kaikkea ollut eka viikko sitten elokuun puolivälin, kun elämä on ollut taas normaalia. Kivaa, arkista, rauhoittavaa. Pomolle sen sanoin keskiviikkona kaikkein kuvaavimmin,

I have made a full comeback.

Mä jotenkin kuvittelin (ambivertti kun olen), että syksyisen pöllytyksen jälkeen tartten tällä viikolla ekstrapaljon hiljaista kotiaikaa. You know, jotta saan ajatuksia jäsenneltyä ja pään rentoutettua. Varasin muutaman illan itselleni, olin tekemättä mitään, näkemättä ketään, hengailin vaan. Ja kappas, miten tylsistyin! Hyvä merkki siitä, että oon taas voimissani. Torstai-iltana olin tulla jo hulluksi himassa, tiedättekö sellaisessa väsyneen laiskassa limbossa, kun ei oo energiaa mihinkään ja kuitenkin haluaisi tehdä jotain koska on niin pirun tylsää. Silloin mä päätin, että pumpulissa palloilu saa riittää, on aika taas aktivoitua. Mun ei tartte enää suojella itseäni maailmalta.

 

 

Tulin eilen ajoissa töistä himaan, söin ja aloin siivoamaan. Vaihdoin lakanat, pyykkäsin, laitoin tiskikoneen päälle, kuurasin kylppäriä. Järjestelin, tuuletin, viikkasin. Sen jälkeen sytytin muutaman kynttilän palamaan, sammutin valot, levitin joogamaton olkkarin lattialle ja venyttelin nelkyt minuuttia jotain meditaatiosoittolistaa Spotifysta kuunnellen. Siivous ja venyttelysessio tuntui vähän kuin siirtymäriitiltä takkuisesta syksystä uuteen viikonloppuun ja ihkauuteen, paljon parempaan ajanjaksoon. Fiilis oli taivaallinen.

Kaadoin itelleni lasin punkkua ja mietin sitä, miten äkkiarvaamatta hommat voi mennä pieleen, mutta ennen kaikkea sitä, miten nopeesti ne voi kääntyä hyväksi. 

Tällä hetkellä, aurinkoisena lauantaiaamuna, pannullinen inkivääriteetä vierelläni, koko viikonloppu edessäni... ei oo paljoa valittamista. Ihanaa viikonloppua sinne, söpöliinit!

---

Muistathan seurailla joko Facebookin, Bloglovinin tai Instagramin kautta <3

Share

Ladataan...
Nørrebro Summers

 

1. Pystyn huomaamattani olla ostamatta uusia vaatteita kuukausiin - ihan vaan koska en jaksa raahautua kauppoihin kiertelemään ilman pakottavaa syytä. Toisaalta, sitten kun lopulta päätän lähteä vaateostoksille, kuluu mulla helposti monta sataa euroa parissa tunnissa. En myöskään usein jaksa sovittaa vaatteita kaupassa, vaan ostan mututuntumalla ja palautan tarvittaessa.

2. En halua aamuisin sanoa mitään noin puoleen tuntiin heräämisen jälkeen. Poikaystävän aamuiset huomenentoivotukset ja kyselyt siitä, nukuinko hyvin kuittaan epämääräisellä muminalla. Jos se jatkaa kyselyä, murisen mumisen kärttyisemmin.

3. Inhoan huomenta-sanaa. Yksi syy lisää olla onnellinen ulkomailla asumisesta; voin aamuisin huikata jengille morning. Toinen sana jota vihaan yli kaiken on kasvot (sanon aina naama). 

4. Kun päätän lähteä matkalle, aloitan suorastaan pakkomielteisen reissusuunnittelun - usein niin intensiivisen, että saan lopulta päänsäryn! Tutkin ja listaan lento-, hotelli- ja kohdevaihtoehtoja kunnes mulla on täydellinen lomapakka kasassa. Toisaalta nautin tuosta prosessista ihan älyttömästi, eli keskikova hedari menköön. (En tiedä mitä ihmettä tekisin, jos mun matkakumppani olisi yhtä kova obsessoimaan. Kenen suunnitelman mukaan me sitten mentäisiin?!?)

5. Rakastan laskea rahojani, budjetoida ja tehdä säästösuunnitelmia. Muistan jo joskus ihan pienenä laskeskelleeni markkojani syvällä intohimolla, koonneeni kolikoita pinoihin pysyäkseni summasta kärryllä. Tiedän tasan tarkkaan perineeni tämän piirteen faijaltani, ja meillä onkin ollut lukuisia mahtavan kutkuttavia yhteisiä hetkiä rahasta puhuen ja budjetoiden.

6. En koskaan käytä kynsilakkaa, koska jos käytän, en koskaan poista saatika uusi sitä. Mulla on siis kuluneet kynsilakanrannut käsissäni viikkokausia, kunnes ne lopulta kuluu kokonaan pois.

7. Mä en vaan kestä joogaa. Rakastan ajatusta olla sellainen viileän tyylikäs, elämänsä handlaava joogamuija, joka viilettää tuolla matto kainalossa... mutta valitettavasti joogatunnilla mä haluan repiä kaiken palasiksi. Se on jotenkin liian hidasta ja tylsää tuntuakseen tyydyttävältä treeniltä, mutta toisaalta liian haastavaa ollakseen rentouttavaa. Joogatunnin jälkeen mun fiilikset vaihtelee neutraalista passiivisuudesta tappavaan tylsistymiseen, joskus suorastaan raivoon. Oon käynyt noin viidellätoista joogatunnilla elämässäni, eli kai tässä täytyy hiljalleen tunnustaa ettei se vaan oo mun juttu.

8. Silti mä haaveilen parin viikon jooga- ja meditaatioretriitistä jossain Balilla.

9. Mulla on ihan järkyttävä koirakuume, on ollu siitä lähtien kun neljä vuotta sitten hyvästelin rakkaan Lio-haukkuni. Kuume on yltynyt jo niinkin radikaaliin mittakaavaan, että harkitsen puolitosissani kissanpennun ottamista, sillä kisu kaippati viihtyisi kahden uraihmisen cityasunnossa hauvaa paremmin. (Ainut syy miksi mulla ei oo jo vähintään kahta koiraa tai ainakaan sitä yhtä kissaa on just se, että kyseinen eläin joutuisi olemaan noin kymmenen tuntia päivässä yksin himassa. Pitäisi siis omata paremmat hoitoverkostot, buuu.)

10. Omaan todella hyvän, visuaalisen mielikuvituksen. Mun on esimerkiksi hankala kertoa vitsejä ja hassuja tarinoita, koska mielikuvat muuttuvat niin eläviksi päässäni, että alan hysteerisesti nauramaan niille ennen kuin pääsen suullani vitsin puoliväliin. Tästä johtuen siis: nauran omille vitseilleni nolon kovaa ja paljon

11. Oon ihan toivoton itkupilli. Itken ilosta, surusta, stressistä, empatiasta, puolustuskannalle joutumisesta, liikutuksesta, tuntiessani tulevani väärin ymmärretyksi, suuttumuksesta, helpotuksesta. Ette uskokaan miten monta kertaa oon joutunut selittelemään pomoilleni kehareissa, että itkuni ei oo missään määrin verrannollinen tunteideni oikeaan tolaan, mä oon vaan itkupilli. Todella, todella kiusallinen piirre!

---

Muistathan seurailla joko Facebookin, Bloglovinin tai Instagramin kautta <3

Share

Ladataan...
Nørrebro Summers

Saadaanko me lähettää sulle laatikollinen Suomi-herkkuja, kuului (mielestäni retorinen) kysymys mailiboksissani jokunen aika sitten. Taste of Finland se siellä kolkutteli, helsinkiläinen yritys joka on konseptoinut erilaisia ulkosuomalaista tai Suomi-herkkuja fanittavaa ilahduttavia bokseja. Mä oon yleisesti ottaen tosi joustavaa sorttia kun joku haluaa lähettää mulle ruokaa, eli mikäpä jottei! Lisäksi Taste of Finlandin suomalaisia kumppaneita ja materiaaleja kunnioittavat toimintaperiaatteet kuulosti tosi hyvältä.

 

 

Vaikka olin tietysti luntannut mulle luvatun laatikon sisälmykset nettisivuilta etukäteen, yllätti Karhu-boksi silti yltäkylläisyydellään. Ihan kuin joululahjaa ois avannut! Mä poimin paketin noutopisteestä yhtenä aamuna ennen duuniin lähtöä, ja hyvä kun maltoin himasta poistua. (Ja piti tietty tekstata varuiksi F:lle, ettei se saa tuhota kaikkia pakkauksia ja syödä koko hommaa ennen kuin ehdin ottaa muutaman kuvan valoisan aikaan.) Laatikosta löytyi muutama ikisuosikki, muutama uusi tuttavuus sekä joitakin lempiherkkuja, joiden olemassaolon olin jo ehtinyt unohtaa. Nää herkut jemmataan ja kaivetaan esiin hiljalleen syksyn ja talven aikana, kun tekee mieli fiilistellä vanhoja hyviä herkkuja aikoja.

En pilaa yllätystä listaamalla boksin koko sisältöä, mutta sen voi käydä kurkkaamassa Taste of Finlandin sivuilta. Laatikoita on tällä hetkellä saatavilla viisi erilaista ja hintaista, ja niiden mukana voi halutessaan lähettää vastaanottajalle viestin. Tosi hauska konsepti kaiken kaikkiaan, ja on kiva tukea suomalaista yrittämistä.

Tässäpä siis oiva lahjaidea ulkomailla asuvalle kaverille tai köhöm, ulkomailla asuvalle itselle.

Koodilla norrebro25 saat marraskuun loppuun saakka 25% alennusta tilauksestasi. Eikä siinä vielä kaikki, nimittäin tuolla koodilla tilaamalla osallistut lisäksi noin 40 euron ylläri-pikkujoululaatikon arvontaan (arvonnasta vastaa ja sen järjestää Taste of Finland). Jee!

 

Rakkaudentäyteinen kuvakimara boksista löytyneiden suosikkiherkkujeni kanssa. En usein ota selfieitä, mutta kun otan niin pussailen lakupussia.

 

Herkkulaatikko saatu Taste of Finlandilta. Kiitos!

---

Muistathan seurailla joko Facebookin, Bloglovinin tai Instagramin kautta <3

Share
Ladataan...

Pages