Ladataan...
Nørrebro Summers

Ollaan asuttu tässä kodissa nyt kymmenisen kuukautta ja vaikka eteiskäytävä, minimakkari, kylppäri ja keittiö on vielä samassa kunnossa kuin muuttopäivänä, oon mä kuitenkin saanut paljon aikaiseksi. Tai siis köhöm, me, me ollaan saatu. Voin antaa F:lle meriittiä vaikka mistä, mutta epämääräisen pikkusälän hamstraamisesta otan kyllä täyden kunnian itselleni.

Kun muutettiin, oli just sellaisen persoonallisen, meidän näköisen sisustusroinan puute yksi mun suurimmista harmituksista. Oon ennenkin kirjoittanut siitä, että meillä ei ollut oikeastaan mitään sisustustavaraa tai huonekaluja entuudestaan. Sekin vähä mitä joskus aiemmin oli, karsiutui pois edeltävissä muutoissa (joita ollaan harrastettu aika tiuhaan tahtiin suhteemme aikana).

 

 

Tykkään avarista tiloista, ilmavuudesta ja valosta, mutta mussa asuu myös kovan luokan hamsteri. Mun mielestä pienet, kiinnostavat elementit on asunnoissa ihan parasta, varsinkin kun kyläilee jossain ja pääsee vilkuilemaan toisen ihmisen asuntoa tuorein silmin. Siksipä mulle oli tosi tärkeää löytää myös meidän kodin hyllyille ja nurkkauksiin kaikkea söpöä. Sellaisiakin kapistuksia, mitä katsellessaan outsiderit voi miettiä, mikä meitä ja meidän sisustusmakuja oikein vaivaa.

Kuten kuvista näkyy, aletaan olla sälän suhteen hyvissä kantimissa. Erkkerin edustalla majaileva tikashylly jo lähes notkuu liitoksissaan kaikesta epämääräisestä, just the way I like it. Hylly on sekoitus kirppari- ja vintagelöytöjä, markettihankintoja, tietysti kasveja ja kirjoja. Kokoonpano saatika järjestys ei oo lopullinen, mutta tarpeeksi kiva kuitenkin. En muuten oo vieläkään päättänyt, pidetäänkö me koko tikashyllyä – senhän oli alun perin tarkoitus lähteä pikkumakkariin tai kierrätykseen, mutta jämähti tuolle paikalleen kun muuttomiehet (nuo köyhän naisen sisustussuunnittelijat) sen siihen niin nätisti asetteli.

 

 

Seuraavana ostoslistalla on joku ihana lamppu tuon pallolampun tilalle. Ei mitään hajua millainen. Saa siis vinkkailla!

 

 

---

Random stuff and plants on the bookshelf.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

FACEBOOK

BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Nørrebro Summers

Koko tän haastavan talven ajan mä oon ollut aika positiivinen, flow on ollut hyvä. Oon nauranut, tehnyt kivoja juttuja ja heittänyt epävarmasta tilanteestani läppää. Haasteita, uuden oppimista, onnistumisen ja kehittymisen hetkiä on riittänyt. Kyllä mä tiesin, että hyvältä vaikuttaa. Todennäköisesti. En mä oo varsinaisesti kokenut, että asiat olisivat mitenkään pielessä, ainakaan pahasti.

Alitajunta on kuitenkin hauska juttu. Sä voit suorittaa vaikka minkälaista arkea, olla rohkea ja onnistua. Liian pitkään jatkuneet paineet ja takaraivossa nakertava huoli vaikuttaa silti lopulta johonkin. Mulla se näkyi ulospäin lähinnä levottomuutena ja keskittymisvaikeuksina, siinä etten ollut kunnolla vapaa-ajallani läsnä. Mutta juttu, josta oikeasti huomasin jonkin olevan rikki, oli mun luovuuden katoaminen.

Mulla on yleensä paljon erilaisia prokkiksia meneillään, vähintään muutama blogipostaus ja kuvausidea työn alla. Mutta viime kuukausina - ei mitään. Kuvitelkaa tähän heinäsirkkoja. Sain nippa nappa viikonloppuaamuisin, ajatusten juostessa siellä täällä, riivittyä pari postausta kasaan, jottei blogi vallan autioituisi. Mulla ei ollut mitään annettavaa, ei mitään sanottavaa. Mun aivoja puristi koko ajan rinkula. Ja tilanne paheni viikko viikolta.

On aika pelottavaa huomata, että on enää vain tavis-versio normaalisti kohtuullisen säkenöivästä itsestään. Siitä tyypistä, jonka elinehto on inspiroitua ja inspiroida muita.

 

 

Totuus paistaa selvästi myös blogiarkistosta: huhtikuusta syyskuuhun vähintään reilut 20 postausta kuussa. Loka- ja marraskuussa 17 postausta. Joulu- ja tammikuussa 8. Ei muuten ollut sattumaa. Tai kaamosta, ei edes kiirettä. Voin viimein tunnustaa. Syy oli päätä puristava rinkula.

Kirjoittaminen ja mielenrauha kulkee mulla käsi kädessä. Kun mun pään sisällä on tarpeeksi harmonista, on helppo kirjoittaa. Ja toisaalta, kun kirjoitan, mekkala pään sisällä hiljenee. Kirjoittaminen on mun rakkain harrastus ja tapa hengailla. Happy place. Sellaista olosuhdetta elämääni ei saa enää ikinä tulla, jossa en saa sanoja paperille tai tekstiruutuun. Saatika sellaista, jossa pulppuava idealähteeni kuihtuu sameaksi lätäköksi.

Luovuus ei saa toistamiseen kadota. Juuri mikään ei oo sitä tärkeämpää.

---

Pää-trilogian eka osa täällä.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

FACEBOOK

BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Nørrebro Summers

Näpyttelin tän postauksen eilen koneessa matkalla Köpiksestä Helsinkiin, mutten päässyt millään verkkoon julkaisemaan sitä. Kuvituksena toimivat kaksi ensimmäistä reissukuvaa Bangkokin hotellihuoneestamme.

Here goes:

Suunnitelmissa oli ehtiä vaikka mitä ennen lomalle lähtöä, mutta perinteisestihän tässä kävi – tunnit loppuivat kesken ja matkalaukunkin pakkasin vasta tänä aamuna ennen kentälle lähtöä. Helsinki-Vantaalta nappaan mukaan ystävän ja kuten kaikki säännöllisesti blogia lueskelevat jo tietää, suunnataan Thaimaan lämpöön puoleksitoista viikoksi.

Olo on kevyt ja epätodellinen. Eilen oli viimeinen päivä vanhassa duunissa ja loman jälkeen alkaa hommat uudessa firmassa. En oikein tiedä, mitä uudelta työltä osaisin odottaa. Mutta just nyt, täällä pilvien yläpuolella, ei tarvitse tietääkään. Jos jonkun opin tahtoisin poimia viimeisen vuoden ajalta kestomuistiin, olisi se tää:

Aina ei tartte kontrolloida kaikkea tai tietää tulevaa tarkalleen. Koska yleensä asiat tuntuvat järjestyvän. Hengitä, muija, hengitä.

 

 

Kulunut vuosi on ollut raskas, mutta nyt seuraavaa lehteä kääntäessä muistot on jo kultaa. Eilinen jäähyväisessio työpaikalla venähti kaavailemani puolen tunnin sijaan kahdeksi tunniksi, oli niin paljon heippoja sanottavana ja pitkiä halauksia annettavana. Jäi sellainen olo, että kenties palaan vielä. Toivottavasti palaan vielä. En katunut päätöstäni lähteä, mutta haikeaa se oli.

Nyt on kuitenkin aika taputella työmietteet ja vähän kaikki muutkin ylimääräiset brainstormailut ja rentoutua. En voi kuvitella mitään täydellisempää just tähän väliin, kuin loman mittaisen juoruilumaratonin Maijan kanssa, muutaman kylmän cocktailin ja aurinkoa sen verran, että alkaa jo hikoilu ärsyttää. Tästä tulee ihanaa.

 

 

Blogi tulee päivittymään reissun aikana ainakin muutaman ajastetun postauksen verran viikossa; luvassa muun muassa jatkoa pää-trilogialle. Läppäri on mukana, eli jos aikaa, energiaa ja inspistä löytyy, päivittelen myös reissukuulumisia tien päältä (tien, hah, pikemminkin altaan reunalta). Relaus ja oleilu ilman velvoitteita on tällä hetkellä kaikista tärkeintä, joten fiilispohjalta mennään kirjoittelun suhteen.

Toivottelen tässä välissä oikein ihania alkukevään päiviä sinne ruudun toiselle puolelle <3 Kiitos, kun olette siellä!

---

We have arrived in Bangkok.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

FACEBOOK

BLOGLOVIN'

Share

Pages