Ladataan...
Nørrebro Summers

Eräs suloinen lukijani toivoi asupostauksia ja myönnetään, oon itsekin miettinyt että pitäisi ehkä vähän enemmän alkaa viihtyä kameran edessä. Joten täältä pesee. Meikäläisen edelliset ja ainoat asupostaukset ovat kesäinen Köpis-kaapuni ja lomakaapuni - molemmat viime heinäkuulta, jolloin ilmeisesti koin intensiivisen ja lyhytkestoisen pyräyksen kaapumuotibloggarina.

Jatkan tuttua teemaa: välikausikaapuni, ollos hyvät.

 

 

Takki on vaatekaappini suurin rakkaus, löysin sen Zarasta kai viime syksynä. Kuvauspäivänä oli riehakas olo, päälläni on nimittäin huikean värikäs asu normaaliin verrattuna, peräti kaksi ruskeaa vaatekappaletta. Tavallisesti pukeutumiseni väriskaala vetelee mustan, harmaan ja tummansinisen tienoilla.

Mutta kerrankos sitä, kun on kevät ja kaikkea.

 

Kun yritän olla cool ja fotogeeninen.

 

Kuvat on otettu meidän taloyhtiön pihalla ja sisäpiirin paljastuksena kerrottakoon, että kuvaussession jälkeen dyykkasin pihan roskiksesta kukkaruukun. Kannattaisi selvästi enemmän hengailla tuolla ja vilkuilla roskakatoksen suuntaan.

 

 

Palataan pian asiaan. Lupaan skarpata kaapujeni raportoimisessa, näiden kuvien ottaminen oli itse asiassa aika hauskaa. Varsinkin, koska F oli niin reipas assari ja pilkkasi mua vain vähän.

---

My spring (tent) look.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

Facebook

Bloglovin'

Snapchat & Instagram @marjapilami

Share

Ladataan...
Nørrebro Summers

Sunnuntai iltapäivänä paistoi aurinko, eikä ollut ihan niin kylmä enää. Mä olin pyöräillyt kaupungin läpi brunssille välikausitakissani, aurinkolasit silmillä. Olin ohittanut pari ihanaa puistoa, söpöjä pieniä katuja, terasseja, nurkkauksia. Kaikki näytti uudelta, ulkomaalaiselta, eksoottiselta, pirun kiinnostavalta. Uusi kesä oli alkamassa.

Brunssin jälkeen me seistiin kaverin kanssa keskustassa liikennevaloissa. Mä olin matkalla sisustuskauppaan. Frendin ei ollut enää järkeä katella mitään kotijuttuja, koska se oli ottanut loparit, sen kämppään oli tulossa vuokralainen ja se oli suuntaamassa toiselle puolelle maapalloa ehkä vuodeksi, ehkä kolmeksi, ehkä jotain. Se lähti ostamaan uusia bikineitä.

 

 

Siinä me oltiin, toisen meistä Köpis-tarina tuntui olevan vasta aivan alussa ja toisen pitkä seikkailu täällä ainakin toistaiseksi päättymässä. Mun silmissä kadut kimalsivat uutuudenviehätystä vielä lähes parin vuoden jälkeen, olihan luvassa ensimmäinen kesä ilman hirveetä härdelliä kotiutumisen ja kaiken mahdollisen suhteen. Kaverin silmissä oli jotain mikä näytti liikutukselta, jännitykseltä, ilolta, ehkä siellä oli pikkuinen häivähdys paniikkiakin. Se lupasi lähettää mulle pitkän listan rafla-, baari- ja paikkasuosituksia. Niitähän ehtii 15 vuodessa kertyä.

Me halattiin, mä toivotin onnea seikkailuun ja se varmaan kivaa kesää tai jotain. Molemmat oltiin pöllämystyneitä, toinen vähemmän ja toinen enemmän. Oon jotenkin niin onnellinen tästä kaikesta, en voi uskoa että oon täällä, mä sanoin. Kuulosti ehkä vähäpätöiseltä, kun itse lähtee kohti täysin uutta ja mullistavaa. Toisaalta uskon, että kaveri tiesi just mistä puhun.

Ja mä osasin kuvitella mitä kaikkea sen päässä liikkuu, tuntematonta kohti lähtiessä, kaiken tutun taakse jättäessä. Siellä päässä liikkuu aika paljon tuollaisella hetkellä, ja toisaalta ei juuri mitään. Koin jotain sen tapaista kun lähdin Stadista.

Lähdettiin kävelemään omiin suuntiimme. Viiden minuutin päästä satoi lunta.

 

 

Kesä 2017. Ready when you are.

---

I'm just getting started in Copenhagen and a friend who has lived here for 15 years is moving away.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

Facebook

Bloglovin'

Snapchat & Instagram @marjapilami

Share

Ladataan...
Nørrebro Summers

Yhtenä päivänä, kun nimenomaan en aikonut tuhlata rahaa, mä päädyin Kööpenhaminan kasvitieteelliseen puutarhaan. Maksuttomuuden lisäksi mua houkutti ajatus puutarhan sisätiloissa tapahtuvasta rennosta haahuilusta, kosteassa lämmössä, kesää leikkien. No ajatus oli houkuttanut muutamaa muutakin, eikä siellä mahtunut kunnolla edes kävellä - saati että olisi mahtunut jotenkin rauhoittumaan tai miettimään kesää.

Joten mä tein uukkarin ja ajauduin puutarhan portilla olevaan pikkuiseen myymälään.

 

 

Kuinka ollakaan, jouduin taas kaivamaan kuvettani, sillä löysin sieltä söpön melonikuvan ja vihkon. Etenkin vihkolöydös ilahdutti meikäläistä, koska oon jo pidemmän aikaa yrittänyt bongailla tuollaista kaunista, värikästä, kierreformaattista lehtiötä, johon voin raapustella ideoitani. Ja keväästä johtuen ideoita piisaa.

Tarinan opetus:

Rahan säästäminen on luultua haastavampaa. Ja Köpiksen kasvitieteellisessä puutarhassa ei luultavasti kannata käydä (ellei todella, todella pidä ihmisistä).

---

I went on an un-planned shopping spree in Copenhagen's Botanical Garden.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

Facebook

Bloglovin'

Snapchat & Instagram @marjapilami

Share

Pages