Ladataan...
Nørrebro Summers

Näpyttelen tätä postausta lentokoneessa jossain Milanon ja Köpiksen välillä, takana huikea reilun viikon unelmaloma.  En oikein tiennyt mitä meidän ei muita suunnitelmia kuin että pyöritään Toscanassa, kaippati -reissulta pitäisi odottaa, mutta olihan mulla kaikenlaisia ennakkokäsityksiä siitä, millaista elomme Italiassa tulisi olemaan ja miten me päivämme kulutettaisiin. Paitsi eihän Toscanaa voi mitenkään omin päin mennä etukäteen kuvittelemaan, kyllä se on koettava.

 

 

Paikallisten ystävällisyys, pyöreät ja onnellisen näköiset kissat, mutkittelevat maalaistiet, pikkukylien poukkoilevat kadut, ukkosmyrskyt ja hellesäät, viinimaistiaiset hämyisen takahuoneen puisen pöydän äärellä, kahdestaan jaetut neljän pallon gelatokipposet, italialaiset aamiaiset, kirpeät aamut joissa jo Toscanassakin haistoi syksyn, pastaöverit, punkkuöverit, huoltoasemat, rutiineiksi muodostuneet päiväunet (siis siestat, mehän vaan mukauduttiin paikalliseen kulttuuriin), vahvat kahvit, pikkuiset agriturismot joissa me majailtiin, moottoritiet, Firenzen hektisyys, paikalliset fraasit – ja mainitsinko jo ne pizzat.

Ennen kaikkea kyseessä oli kuitenkin rakkausloma. Viikon takaiset ystäväpariskunnan satuhäät San Gimignanon kylän tuntumassa, jotka sattuivat olemaan meikäläisen toistaiseksi ainoat aikuisiällä kokemat häät, loivat romanttisen tunnelman koko viikolle. Häissä ja niiden jälkeisinä päivinä oli niin helppo muistaa millaista on olla ihan rakkauspäissään ja hukuttautua siihen hattaraan, eikä Toscana tapahtumapaikkana haitannut tuota fiilistä yhtään.

Nappasin lauantaiyönä muuten hääkimpunkin (lue: taistelin sen itselleni eläimellisin vaistoin eikä kenelläkään muulla tainnut olla mitään mahkuja) ja koska kaikkihan tietää, mitä se tarkoittaa, haahuilin sen jälkeen viikon ympäriinsä osoitellen F:lle ihania paikkoja joissa kröhöm, me voitais mennä naimisiin jos se päivä joskus koittaa. (Jos F kirjoittaisi postauksen meidän lomasta niin se varmaan kertoisi miten se yritti kestää romanssipäissään palloilevaa ärsyttävää muikkelia, joka painosti sitä parkaa avioon neljästi päivässä. Mutta onneksi se ei kirjoita. Ja kai se kuitenkin näpyttelisi menemään kaikista niistä pizzoista mitä se söi.)

 

 

Paljon on vielä Toscana-asiaa ja vinkkivitosia täällä blogin puolella luvassa, luulen etten Instassakaan malta siirtyä syksyiseen Köpis-meininkiin vielä päiväkausiin. Tosielämässä arkeen paluu koittaa kuitenkin jo huomenna, superkiireisen työviikon myötä. Jaiks, onko ihan pakko jos ei vielä oo yhtään valmis laskeutumaan alas näistä lomapilvistä?

Taitaa olla oikein hyvä hetki alkaa suunnitella sitä talvilomaa…

 

LUE MYÖS NÄMÄ:

Kesä tulikin takaisin

Eräs kesäviikonloppu Helsingissä osa 1/3

Kroatian kuvapäiväkirja

---

Bye, our perfect vacation <3

---

FOLLOW: Facebook - Bloglovin' - Snapchat & Instagram @marjapilami

Share

Ladataan...
Nørrebro Summers

Ihan ensi alkuun ja alta pois vähän tylsempi asia: täällä Lilyssä testaillaan uutta, keskelle postausta pamahtavaa mainosmuotoa. Murskavastaanoton saaneen kokeilun piti rajoittua viime viikkoon (tai ainakin oletin meidän bloggaajien kuulevan sen mahdollisesta jatkosta viimeistään maanantaina), mutta yhä näyttävät mainokset pyörivän iloisesti tekstin ja kuvien joukossa. Koittakaa siis kestää vielä hetki ja malttakaa scrollailla postausten loppuun saakka; kokeilu toivottavasti päättyy piakkoin tai vaihtoehtoisesti meikäläinen häippäsee toiselle alustalle lähitulevaisuudessa.

Mutta siis lomajuttuihin.

Odottelen tässä taas F:n heräilemistä (voi olla että häntä pian tökkimällä avustetaan, ellei tää määrätietoinen koneen näpytys tepsi) ja aamiaisen jälkeen suunnataan seuraavaan kohteeseen. Päädyttiin jäämään tänne nykyiseen majapaikkaan kahdeksi yöksi, niin viihtyisä tää on - vinkkipostaus tulossa myöhemmin. Ja jotenkin loman laiskanpulskeaan teemaan ei istunut lähteä eilen matkalaukkuinemme minnekään sinkoilemaan. F ei vielä tiedä tätä, mutta seuraavana määränpäänämme on Pienzan kaupunki noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä, jonne mä oon järkännyt meille pari pientä ylläriä. Lupasin tänään mahdollisesti autossa kertoa, minne me ollaan ajelemassa ja mitä kaikkea siellä odottaa. Vuoden Tyttöystävä 2017 -ehdokkuutta odotellessa.

Päivät on tuntuneet ihanan pitkiltä ja samalla huristelleet ohi kovaa vauhtia, nyt on se hetki kun pitää tosiaan alkaa kauhomaan lomatunnelmaa varastoon pitkää syksyä ja talvea varten. Pusuja sinne! <3

 

 

---

Time to say bye to our current holiday home and drive off to Pienza.

---

FOLLOW: Facebook - Bloglovin' - Snapchat & Instagram @marjapilami

Share

Ladataan...
Nørrebro Summers

 

Viisi kilometriä. Niin pitkälle me edellisestä majapaikasta päästiin, kun löytyi seuraava aivan kuin meitä varten tehty. Miksi sitä yhtään kauemmas lähtisi vaeltelemaan, kun just täällä on niin hyvä. Moneksiko yöksi, kysyi respan täti kun me siltä huonetta tiedusteltiin. Ei me olla varmoja, yhdeksi kai. Se ymmärsi matkamme luonteen ja pyysi ilmoittelemaan huomenissa, jos ei viitsitäkään poistua.

F:n tuossa nukkuessa päikkäreitä mun vierellä, molempien mahat täynnä pastaa ja mozzerellaa, mietin miksi ihmeessä en oo ravannut Italiassa suunnilleen jokaisena kesänä. Vieläpä tälleen syyskuussa, kun taivas näyttää superkauniilta ja lähes kaikissa guesthouseissa on puolen tunnin varoituksella huone saatavilla.

Pilvet ympäröi meitä joka puolelta, mutta jotenkin just tää meidän toscanalainen keitaamme paistattelee auringossa. Päästiin vihdoin piehtaroimaan altaallakin parisen tuntia, ja silittelemään pörröisen kissan mahaa (lomaklassikko!). Kun matkakumppani tuosta heräilee päiväuniltaan, taidetaan lähteä pienelle vaellukselle kohti läheistä kaupunkia. Oispa elämä suunnilleen aina tätä.

Ihanaa viikkoa!

P.S. Oon nyt tosi huono vastailemaan kommentteihin, koska oon ihan lomapäissäni. Luen kuitenkin jokaisen sydämenmuotoisena ja vastaan kun sopiva hetki koittaa <3

 

 

---

Vacation bliss.

---

FOLLOW: Facebook - Bloglovin' - Snapchat & Instagram @marjapilami

Share

Pages