Ladataan...
Nørrebro Summers

Just kun pääsin sanomasta, etten tänä vuonnakaan koristele kuusta ja joulu on muutenkin vähän outo nykyään, yllätti henkilökohtainen mysteeritonttuni Bernard oikein kunnolla.

Blogi laahaa tällä hetkellä sen verran jäljessä tosielämästä, että on jo vierähtänyt reilu viikko siitä, kun oveemme yhtäkkiä kolkutettiin. Tai siis mä en sattunut kuulemaan kyseistä kolkutusta, mutta F onneksi tarkkaavaisilla korvillaan sen huomasi ja kehotti kurkkaamaan, mitä rappukäytävässä tapahtuu.

 

 

Ja mitä ihmettä! Pimeässä rappukäytävässä tönötti pieni, mutta sitäkin kauniimpi joulukuusi. Kaksi suklaista palloa koristeinaan. Voi sitä riemun määrää. Ihka oikea, ikioma joulukuusi!

Siinähän ei muu tietenkään auttanut, kun kavuta samantien vintille hakemaan säkillinen joulukamaa asuntoon ja laittaa jokainen niistä (ne hirveätkin) esille. Kuunneltiin joulumusaa ja koristeltiin pientä kuustamme. Mikä ihana jouluhetki.

 

 

Huomenna on aika lähteä joulun viettoon Helsinkiin ja jättää F tänne kotiamme vahtimaan. Kuten jo aiemmissa postauksissa mainittu, tekee breikki arjesta tässä kohtaa tosi hyvää. Ihana päästä hiljentymään ja unohtaa velvoitteet puoleksitoista viikoksi.

 

 

Toivottelenkin sinne ruudun toiselle puolelle oikein rauhallista ja lämpöistä joulua <3 Nauttikaa tunnelmallisista päivistä, jouluherkuista ja ihanista ylläreistä. Palataan asiaan ensi viikolla.

Pusss!

 

 

---

Christmas has come to our home.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

FACEBOOK

BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Nørrebro Summers

Jouluaattoon on tasan kymmenen päivää aikaa. En oo ehtinyt edes miettiä joululahjojen hankintaa vielä, eli jouluinen perinteeni taitaa saada jatkoa: lievää ahdistusta, orastavaa paniikkia, hiki. Vaikka joulu tuntuu yllättävän joka vuosi, rakastan joulunalusaikaa ja sen lämpöistä tunnelmaa. Nyt onkin oiva hetki tarttua ihanan VALOA-blogin heittämään jouluhaasteeseen.

1. Lemppari jouluherkkusi?

Ihan mahdoton siis heti alkuun, koska jouluherkku = koko setti ja ruokien sekamelska.

Mummolan yltäkylläinen kalapöytä on ehdoton suosikki, mutta jos pitäisi yksittäinen joulun maku valita ylitse muiden, kruunaisin voittajaksi mustana hevosena lanttulaatikon.

2. Mitä toivot joululahjaksi itsellesi?

En toivo mitään tiettyä, koska mulle lahjan tärkein elementti on yllättävyys. Jos tahdon tietyn tavaran, voin ostaa sen omillakin rahoilla. Ei haittaisi, jos joku yllättäisi mut vaikka matkalla, lahjakortilla hemmotteluhoitoon tai koiranpennulla.

3. Jouluperinne, jonka toteutat joka vuosi?

Lasketaanko lahjahankintojen jättäminen viime tinkaan ja panikointi? Ai ei vai? Tää on vähän hankala, koska ulkomaille muuttaessa joulukin muuttui monella tapaa. Olosuhteista huolimatta yhteen voi kuitenkin aina luottaa: puhelin unohdetaan.

 

 

4. Kenen kanssa vietät joulua?

Tää on yhtä hankala kuin edellinen. Aiemmin joulu on mennyt aina samalla kaavalla, mutta viimeiset vuodet on vietetty milloin milläkin porukalla. Kaksi maata ja kaksi avioerolasta, do the math. Tänä vuonna vietän joulun Helsingissä kahden perheenpuoliskoni kanssa erikseen, ilman poikkista.

5. Millainen olisi unelmiesi jouluaatto?

Paljon lunta, minä, poikkis ja meidän neljä erillistä perhettä saman katon alla. Mummon kalapöytä, suomalaisia ja tanskalaisia jouluherkkuja. Koiranpentu lahjaksi.

6. Voisitko viettää joulua lämpimässä, vai pitäisikö jouluna olla lunta?

Voisin harkita reissuun lähtemistä, mutta luminen vaihtoehto olisi kivempi.

7. Paras jouluelokuva?

Apua. Ei mikään. En oo yhtään kiinnostunut joululeffoista tai oikeastaan mistään leffoista. (Tää on varmaan tosi outoa, syytän lapsuuttani.)

8. Lempi joululaulusi?

Ei tarvinnut miettiä edes sekuntia: Pavarottin Ave Maria. Ai herrajumala. Kuuntele vaikka ite.

 

 

9. Milloin koristelet joulukuusen ja miten?

Voih en oo koristellut kuusta niin niin niin pitkään aikaan! (Ks. kohdat 3 ja 4.) Sinä kauniina vuotena joskus tulevaisuudessa, kun vietetään joulua mun ja F:n yhteisessä kodissa, hankitaan kuusi ehkä viikkoa ennen joulua ja sitten tapellaan siitä, millaisia koristeita siihen laitetaan. F haluaa kaikkea outoa sekä eläviä kynttilöitä, mä kaikkea tyylikästä ja sähkövalot.

10. Jouluaskarteluvinkki?

En oo todellakaan askartelu- tai käsityöihmisiä, mutta voin lämpimästi suositella talvisen oksarykelmän sommittelua. Edistyneempi askartelija voisi suihkia siihen vaikkapa glittermaalia tai keinolunta.

Ihanaa joulunodotusta, söpöliinit! <3

Ai niin, pitäähän haaste laittaa tietysti eteenpäin. Punastus, täältä pesee.

---

10 days until Xmas.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

FACEBOOK

BLOGLOVIN'

Share

Ladataan...
Nørrebro Summers

Alottaisinko tarinani siitä, kuinka meinasin sisustusmyymälässä maksaa rahaa oksankarahkoista? Vai siitä, kuinka eräässä toisessa sisustusmyymälässä maksoin rahaa kävyistä? Vai siitä, kun lähdin retkelle luontoon ja upposin polviani myöten ojaan? Aloitetaan vaikka niistä kävyistä, kun ne on jo teille kaikille tutut.

Aloin tässä joulunalusajan pyörteissä kaipaamaan meidän himaan lisää luonnonläheisiä elementtejä, talvista tunnelmaa luomaan. Jotain kontrastia viherkasvien viidakkoon. Törmäsin Bahnessa glitterkäpyihin ja siitä se lähti. Joulufiiistely.

 

 

Eräänä toisena päivänä olin eräässä toisessa liikkeessä ja huomioni kiinnittyi ruokapöydän esillepanokattausta koristavaan oksarykelmään. Tollanen munkin on pakko saada. Seison sisustusmarketissa, minä vanha Laajasalon metsien kasvatti, ja harkitsen oksapinon nostamista ostoskärryyn. Ja sitten mua alkoi hävettää. Näinkö kauas luonnosta keskusta-asuminen on mut parissa vuodessa kuljettanut? Oonko oikeesti unohtanut, mistä oksia ja niitä käpyjäkin saa jokainen ihan ilmaiseksi - ja melko pienellä vaivalla? Niin, sieltä metsästä. Kyllä täällä Tanskassakin kai on metsiä.

Seuraavana päivänä puettiin armaan poikaystävän kanssa lämpimät vaatteet päälle, pakkauduttiin autoon (en edes kommentoi miten p*rseestä on, että pitää ajaa autolla päästäkseen metsään) ja suhautettiin kohti villiä luontoa. Jätettiin auto parkkiin suuren puiston laitamille, katsottiin toisiamme, liitettiin käsi käteen ja lähdettiin tarpomaan kohti metsiköitä. Ei muuten oltu ainoat luonnosta vieraantuneet samoilla apajilla, joten päätettiin suunnata alueille, joita eivät turhat polut ole pilanneet.

Vartin verran samoiltiin hijaisuudessa, ylpeys rinta-alassamme sykkien. Täällä me ollaan. Aktiivisina, luontoon palanneina. Alkukantaiset. Säälittiin varmaan kaupunkiin jääneitä nössyköitä vähän.

Ei helvetti! Tää on joki! Tai siis joku suo! Älä as...

Mun kenkä! Mun kenkä!

Ja siinä sitä oltiin. Kaksi kaupunkilaista ojan reunalla huohottaen, polviin asti mudassa ja vedessä, meikäläisen kenkäraasu ojan pohjalle imaistuna. Poikkis teki vielä viimeisen urotekonsa, rakensi paksuista oksista sillan ja onki kenkäni turvaan. Vartin luontoretken jälkeen suunnattiin takaisin kohti autoa. Mutaisina, kylmyydestä täristen, varpaat tunnottomina, naurusta kippuralla.

Mutta sain kuin sainkin ilmaisen, jouluisen oksa-asetelman. Ha! Ja kengät pääsivät himassa kylpyyn. Luonto, oli kiva taas tavata.

 

 

Kaupunkiasuminen ei välttämättä oo pitkällä tähtäimellä mua varten. Ymmärrän sen nyt. En ehkä ikinä enää asu lempipaikassani Laajasalossa, mutta jossain sellaisessa toivottavasti kuitenkin, josta pääsisi kävellen metsään. Luonnon läheisyys rauhoittaa, on kuin terapiaa. Toistaiseksi sisustuselementit saavat riittää luontoa korvaamaan, mutta lupaan, etten osta enää mitään sellaista kaupasta, jonka voin hakea itse metsästä. Ja jatkossa suhtaudun varauksella ojan näköisiin muodostelmiin.

---

I've been to a forest.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

FACEBOOK

BLOGLOVIN'

Share

Pages