Ladataan...

Blogi vietti tuossa parisen päivää sitten 2-vuotissynttäreitään (awwwww), eli on hyvä aika koostaa vähän luettavaa yhteen nivaskaan. You know, ettei tartte välttämättä kahlata läpi 394 postausta päästäkseen kärryille näiden vuosien käänteistä.

Niin ja tietysti, kiitos teille ihanuuksille että hengaatte mukana <3 Kakkukahvit kun nähdään.

Mutta pitemmittä puheitta, täältä pesee selailtavaa viikolopun ratoksi.

 

 

Blogin luetuimpia postauksia

Vuodatus siitä, kuinka ambiverttina on raastava elää

In a nutshell: vaikka usein kuulee, että ambivertti on kaikista kätevin olomuoto introvertti-ekstroverttiakselilla ja bläbätibläbätiblää, niin ei tää kyllä ihan helppoa ole!

6 asiaa, joita poikaystävä ei tajua (vaikka kuinka väittää olevansa mun lifecoach)

Se sietää hyvin mun kotkotuksia ja naureskelee mulle välillä. Meidän yhteinen elämä on leppoisaa ja hassua. On kuitenkin joitakin juttuja, mitä se ei vaan tunnu ikinä tajuavan, ainakaan silleen syvällisen merkityksellisellä tavalla.

Asiaa ihmisimureista, eli niistä tyypeistä kenen seurassa vähän kuin katoaa

Tiedättekö ne pöytäkeskustelut, jotka käydään aina sen saman tyypin monologia kuunnellen ja mukana naureskellen? Sen tunteen, kun keksii nokkelan vastauksen, mutta jättää sen suosiolla sanomatta, koska tietää että eräs puhuu kuitenkin päälle ja heittosi jää leijumaan puolikkaana lässykkänä ilmaan?

Kiusallisia sosiaalisia tilanteita, ja niitähän riitti kahden osan verran

Joskus mä mietin, et ois helpompi olla vaan himassa kaiket päivät. Ettei aina tarttis olla tunkemassa itteään kaikkiin ylinoloihin sosiaalisiin tilanteisiin.

Säästökuuri-saaga

Oli aika tunnustaa asia, jonka olin jo pitkään alitajunnassani tiennyt, mutten itselleni rohkeasti myöntänyt: musta oli vaivihkaa tullut holtiton rahankäyttäjä, pahimman luokan tuhlaajapetteri, tyyppi joka ei oo varma siitä, minne sen massit katoaa eikä se enää halua edes ajatella koko asiaa.

 

 

Postauksia ulkosuomalaisuuden ihanuudesta ja kurimuksesta

10 asiaa, joista henkilökohtaisesti syytän poikaystävää hänen maassaan

1. Tuuli 2. Sade, ja mikä pahempaa, sade ja tuuli yhdessä

Hassut tanskalaiset tavat

The best translation to hygge I have heard so far is this: It's when they pretend that it's nice.

Mitä jos mun puhekieli jämähtää ikuisesti muuttovuoteeni 2015?

Vähän niin kuin sellaset tyypit, ketkä vieläkin kertoo että joku homma on pearl, helmee, niin ku kaikki Suomessa sano joku kymmenen vuotta sitten.

Suomalaiselle normaalia

"Nyt sun on pakko ymmärtää! Tätä on suomalaisuus! Ei me saada kulttuuriperimänä säkenöiviä keskustelutaitoja niin kuin te. Me vaan olla möllötetään."

Tyyliin kaikki mun Helsinki-postaukset, ah Stadi

Mun edellä käveli pariskunta, kaksi laitapuolen kulkijaa, jotka riitelivät kyllästyneesti jostain. Mä en oikein sopinut siihen maisemaan kokomustissani, nilkkureissani, trolleyta vetäen, repussani puoliksi syöty Joe & The Juicen gluteeniton voileipä. Oli taas se aiemmilta Helsingin matkoilta tuttu jollakin tapaa epätodellinen, leijuva, menneen ja tulevan välillä hajoileva outo olo.

 

Sisustuspostauksia:

Meidän uudet tuolit, tää on vaan pakko sisällyttää tähän listaan

Erkkerin evoluutio (no tietty sillä on oma tagi)

Vitriinikaappi-love

Meidän makkari (tää on mun omia suosikkipostauksia sisustusteeman alta)

Hirveitä kotikuvia blogiurani alusta

Kasvihommeleita

 

 

Postauksia sekalaisista oivalluksista

Lähde, ennen kuin sinusta tulee m*lkku

Joskus aiemmin, monia vuosia sitten, oon pari kertaa ajautunut niin ahtaalle, että pitkään jatkunut turhautuminen on tehnyt musta normaalia itseäni ikävämmän ihmisen.

Mitä tekisit, ellet pelkäisi?

Aloin ymmärtämään, että oon ottanut usein urallani askeleita pelon tuuppimana. Jokin duuni ei oo tuntunut haastattelujen aikaan ihan oikealta, mutta hermot ei oo kestänyt pidempää odottamista työttömänä ollessa. Toisessa duunissa en oo viihtynyt, mutten oo uskaltanut lähteä kun ei oo ollut uutta työtä valmiina odottamassa.

Kuinka päädyin tähän?

Voisin kelailla hommia varmaan ihan lapsuuteen saakka, teini-ikään asti ainakin. Jonnekin sinne, kun haaveilin psykiatrin ja sitten toimittajan ammatista. Tai kun tein eksistentaalisen kriisin tiimoilta parikymppisenä ammatinvalintatestin netissä ja sen mukaan mulle olisi sopinut kaikista parhaiten merikapteenin ura ja kakkosena ehdotettiin markkinointijohtajaa.

 

Bonus: epäsuosituimmat luuseripostaukset, joita juuri kukaan ei lukenut nyyyh :(

Meidän ensimmäisen Nørrebro-kevään kukkasade

En kestä, että tää on tyyliin KOKO BLOGIN vähiten luetuin postaus!? Oon mielestäni paljon pahempaakin shaibaa tänne tuottanut. Kirsikankukkiin peittynyt takapiha oli jotain niin taianomaista, ah.

Pilvinen lomapäivä Mallorcalla

Siis teitä ei tosiaan taida sääilmiöt kiinnostaa, kun ei kelepaa kukkasateet eikä lomapilvetkään. Anyways, tuo meidän toissakesäinen majapaikka oli aivan ihana.

Sotkukaan ei teitä napostellut

Enkä kyllä ihmettele, ei se napostellut muakaan. Muistan vieläkin kuinka remppa-aikoina makasin täällä välillä lattialla ja vaan kiukuttelin kuin lapsi.

Makasin lattialla ja kiukuttelin kuin lapsi, mähän sanoin

Olin kaiken lisäksi krapulassa.

Siis miten mun köyhän naisen Pinterestikin on tällä listalla?

Voi niitä aikoja, kun mulla oli energiaa lehtileikkeiden kokoamiseen ja sisustusinspokansion askarteluun. Hauska muuten nähdä, että melko läheltä meidän valmiihko sisustus liippaa noita kuvia.

 

 

Kuvituksena Instagram-otoksia näiden kahden vuoden varrelta. Vähänkö innostuin tuosta toiseksi alimmasta yhdeksiköstä, haluan taas alkaa kuvailemaan kaikkea raikasta ja pastellista, en tajuu miks mun feed on taas ihan ruskea.

---

Muistathan seurailla joko FacebookinBloglovinin tai Instagramin kautta

Ladataan...
Nørrebro Summers

Joku tarkkasilmäinen siellä jo huomasikin blogin uuden bannerin - no okei varmaan suunnilleen te kaikki, mutta halusin silti esitellä tuotoksen vielä ihan tälleen virallisesti. On kuitenkin niin juhlavasta virstanpylväästä kyse. Tässä se siis nyt on (sivun yläosan lisäksi, köhöm). Mitäs tykkäätte?

 

 

Itse pidän uudesta banskusta siksi, että sen värikäs karkkimaisuus sopii mun kesäfiilikseen ja lisäksi siitä käynee edeltäjäänsä paremmin ilmi, mistä kaikesta tässä blogissa on kyse.

Blogiini on löytänyt viime aikoina hurjasti uusia lukijoita, ja vanhojakin lienee hyvä silloin tällöin muistutella, joten tässä vielä erittäin löyhällä aasinsillalla lista paikoista, joissa mun menoa voi myöskin seurata.

Facebook. Tähän saakka FB on toiminut lähinnä paikkana, jonne tuuttaan postaukset sitä kautta seurailevien nähtäville, mutta tarkoitus on petrata kanavan kanssa jatkossa. Luvassa siis enemmän Köpiksen tapahtumavinkkejä, rafla- ja mestasuosituksia ja muuta sekalaista sälää.

Instagram / @marjapilami. Instatilini on paikka, jonne päätyy lähinnä kauniita ja fotogeenisia asioita, joihin törmään tuolla kaduilla vilistäessä. Tai asioita, jotka on filtteröity kauniiksi ja fotogeenisiksi. Myös IG:n puolella pilkahtaa silloin tällöin vinkkejä rafloihin tai muihin mestoihin liityen (fotogeenisiin sellaisiin, tietenkin!).

Snapchat / @marjapilami. Snapissa pääsee kurkkaamaan eniten ihkaoikeaa elämääni muistuttavaan tilaan, joskin oon vähän koukussa kaikkiin niihin eläinfilttereihin. Eli toisin sanoen minä jänisfiltteröitynä ja sitten mun brunssilautanen ja seuraavaksi se, kun hengailen jossain viinibaarissa tai puistossa. Ja viime viikonloppuna raportoin reaaliajassa sen, kun kyhäsin kukka-asetelmia lievässä darbessa. Lähes kaikki on siis Snapissa mahdollista.

Bloglovin'. Teille kovimmille blogiskene-intoilijoille.

Ihanaa päivää, söpöliinit! Toivottavasti uusi banneri on mieleinen ja somessa nähdään <3

---

I have a new summery blog banner! Hooray!

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

Facebook

Bloglovin'

Snapchat & Instagram @marjapilami

Ladataan...
Nørrebro Summers

Tekisi niin mieli heittää tähän läpyskä siitä, miten ollaan kokeiltu vähän uusia juttuja makkarin puolella viime aikoina, mutta eiks sellaiset veistelyt oo jo nähty. Kyseessä siis postaus siitä, kuinka ollaan puolivahingossa taidettu muuttaa kesäksi meidän pikkumakkariin! Sellainen mullistus siis täällä.

 

 

Reilun vuoden verran tyhjänä ammottanut (tyhjällä tarkoitan siis häpeällistä romuvarastoa) ylimääräinen makuuhuone sai ystävieni vierailun ansiosta muhkean ilmapatjan täytteekseen ja mä yritin visiitin jälkeen evakoida itseni sinne hirmuflunssaa sairastamaan. Mehän jo tiedetään kuinka siinä kävi, eli F kömpi viereen noin vartin pesäeron jälkeen. Jotenkin tuon minihuoneen viileys, sisäpihan linnunlaulu ja rauhoittava askeettisuus koukutti ja sille tielle kuulkaa jäätiin. Nukuttiin viime viikolla muutama yö omassa sängyssämme, mutta palattiin vielä takaisin pikkumakkariin. Ei oltu valmiita todellisuuteen, aikuisten oikeaan makuuhuoneeseemme.

Ollaankin nyt ristitty huone kesämökiksi ja päätetty hengailla siellä just niin monta yötä, kun se aiheuttaa sellaista pientä jänskätyksen kipinää tai pörröistä kodikkuuden tunnetta vatsanpohjassa. Se, että vierashuoneessa nukkuminen aiheuttaa pientä jänskätyksen kipinää vatsanpohjassa kertonee jotain tämän hetkisen elämäni dramatiikan määrästä.

Ja se on kuulkaa aivan ihana juttu. Itseni tuntien tasaisuus tuskin jatkuu loputtomiin, mutta nyt on maailman parasta möllöttää juuri näin. Kesämökkihuoneessa paksulla ilmapatjalla, pehmeissä lakanoissa, muina nørrebrolaisina.

 

 

Paitsi ylihuomennahan huoneeseen saapuu tilapäinen asukas Helsingistä <3 Onnenpekka, se on meinaan kelpo huone majailla.

---

We have temporarily moved into our guest room and named it the summer cottage.

---

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

Facebook

Bloglovin'

Snapchat & Instagram @marjapilami

Pages