#adoptdontshop - Tutustumassa Rescueyhdistys Kulkurit ry:n toimintaan

NUDE

Rotukoiria ja erityisesti brakykefaalisia rotuja käsittelevä postaukseni nousi heittämällä vuoden luetuimmaksi ja eniten kommentoiduksi. Toivon todella, että asiasta keskusteltaisiin nyt enemmän ja että joku koiran hankintaa harkitseva luki postaukseni ja tuli toisiin ajatuksiin. Kiitos kaikille postausta kommentoineille ja jakaneille! Nyt jatketaan saman aiheen piirissä.

Katsoin tuossa eräänä päivänä Jenny+:n Koirakuume-jakson, jossa käsiteltiin erilaisia tapoja ottaa koira. Mietittiin mikä on eettisin, rotukoiran hankkiminen pentuna vai kenties kodittoman koiran adoptoiminen. Jos eettisyydestä puhutaan, ei taatusti ole epäselvää mikä se eettisin tapa on. Jaksossa jäikin mielestäni ärsyttävän laimeaksi lopputulema, eikä siihen oikeastaan edes päästykään, joten let me tell you: eettisin tapa ottaa perheeseen koira, on adoptoida koditon. Piste. Mitä kiistelyvaraa tässä muka on?

Olenkin jo pitkään halunnut tehdä kodittomien koirien eteen muutakin kuin lahjoituksia ja sen, että olemme adoptoineet yhden kodittoman. Rotukoiria käsittelevä postaukseni jälkeen sainkin Rescueyhdistys Kulkurit ry:n vapaaehtoistyöntekijältä viestiä ja kiitosta ja kysyin, voisinko tulla tutustumaan yhdistyksen toimintaan ja tekemään juttua. Ajattelin, että ehkäpä tämä blogipostaukseni voi olla yksi niistä tavoista, joilla teen vapaaehtoistyötä kodittomien eläinten hyväksi. Toivottavasti tämä kirjoitus toisi vastauksia niitä kaipaaville ja ehkäpä kumoaisi muutaman ennakkoluulon.

Rescueyhdistys Kulkurit toimivat siis Romaniassa, sillä siellä kodittomien eläinten määrä on iso ongelma ja katukoirien määräksi on arvioitu 2-5 miljoonaa. Katukoiraongelma sai alkunsa jo 1980-luvulla, jolloin maan diktaattori pakotti kansan muuttamaan maalta kaupunkiin ja jättämään lemmikit taakse. Steriloimattomia koiria kulkee kaduilla ja maalla vapaana ja populaatiot kasvavat entisestään. Tähän Kulkurit pyrkii omalla toiminnallaan puuttumaan.

Rescueyhdistys Kulkurien toiminta on siis paljon muutakin, kuin koirien adoptoimista Romaniasta. Adoptointi on ehkä yhdistyksen näkyvin, muttei se tärkein osa, vaikka tänä vuonna koiria on adoptoitu suomeen lähes 500. Päämääränä on kestävä eläinsuojelutyö, jonka tärkeimpinä osa-alueina ovat maassa Romaniassa tehtävät steriloinnit ja valistus.

Kulkurit järjestävät laajoja sterilointikampanjoita, joihin myös vähänvaraiset perheet voivat tuoda koiriaan steriloitaviksi. Sterilointi on äärimmäisen tärkeä keino katukoiraongelman purkamiseen, sillä on laskettu, että yksi narttu jälkeläisineen voi 7 vuoden aikana tuottaa 67 000 uutta koiraa. Eli yksikin sterilointi on jo iso panostus koiraongelman ratkaisuun. Ja yksi sterilointi maksaa 30 euroa, sen voit lahjoittaa Kulkurien sivuilla. Tänä vuonna Kulkurit ovat olleet mukana noin 6000:n koiran steriloinnissa.

Toinen Kulkurien toiminnan kulmakivistä on valistus ja sitä tehdään Romaniassa moniuloitteisesti. Kouluvalistuksessa pääpaino on lasten ja nuorten valistamisessa kouluissa ja päiväkodeissa. Kun nuoret oppivat, miten koiria käsitellään ja hoidetaan, on tulevaisuudessa vähemmän kadulle hylättyjä lemmikkejä. Paikallisessa valistuksessa yhdistys kouluttaa Romaniassa toimivia eläinsuojelijoita, eläinlääkäreitä ja eläintenhoitajia sekä kaikkia muita eläinten parissa toimivia henkilöitä, niin yhteistyötahoja kuin ulkopuolisia tahojakin.

Rotukoirapostauksessani heräsi keskustelua tietysti myös rescue-koirien adoptoimisesta. Yksi väite oli, ettei maailmaa pelasteta koiria adoptoimalla. Ei tietenkään, eikä adoptoiminen edes ratkaise Romanian ongelmaa, mutta jos aiot ottaa koiran ja teetättää sen, miksi varta vasten tuottaisit niitä lisää maailmaan, missä niitä on jo liikaa muutenkin? Adoptio ei pelasta maailmaa, paitsi sen yhden koiran.

Toinen väite oli, että toiminta lisää pentutehtailua. Tämä ei miltään kantilta katsottuna pidä paikkaansa, sillä homma pyörii vapaaehtoistyön voimin. Vain toiminnanjohtaja saa osa-aikapalkkaa. Kukaan ei saa itse koirasta rahaa ja pakolliset maksut menevät eläinlääkärille ja matkustuslukuihin. Lisää aiheesta löydät täältä.

Iso osa rescue-koirien tuonnin ympärillä käytävästä keskustelusta keskittyy sairauksiin. Kulkurien, ja tietysti monien muiden yhdistysten kautta, tuodut koirat steriloidaan, rokotetaan ja tutkitaan erilaisten sairauksien varalta. Romanista tuleville koirille annetaan rabies- ja viitosrokotteet (parvo, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, kennelyskä ja leptospiroosi), ulkoloishäätö kahdesti ja heisimadotus kahdesti (ekinokokki). Niille tehdään lisäksi testit seitsemää eri sairautta vastaan: amerikkalainen sydänmato, anaplasmoosi, babesioosi, borbrelioosi, ehrlichioosi, giardia ja leishmanioosi. Sairaudet otetaan tietysti vakavasti, eikä mitään sairauksia haluta levittää maasta toiseen. Voit lukea lisää koirien sairauksista täältä. Olenkin joskus vitsaillut, että rescue-koira on valmis paketti; se on rokotettu, leikattu ja yleensä myös kasvanut jo aikuiseksi, vaikka kodittomia pentujakin on.

Monille rescue-koiran ottaminen tyssää ehkäpä lapsiin ja siihen, että halutaan olla varmoja, että koira tulee perheen pienimpien kanssa toimeen. Tällöin moni valitsee luotettavan rotukoiran, mutta itse ajattelen, että mikä olisi luotettavampaa, kuin mennä katsomaan nuorta tai jo aikuista koiraa kotihoitopaikkaansa Suomessa ja tutustumaan siihen lapsien kanssa. Selviäisi heti, kohtaavatko kemiat ja voisiko koira sopia juuri teidän perheeseenne.

Jos sinä haluat tehdä jotakin Romanian kodittomien koirien hyväksi, tutustu Kulkurien sivuilla erilaisiin auttamistapoihin. Yksi helpoimmista taitaakin olla tekstiviestilahjoitus ja jos harkitset koiran adoptoimista, löydät kotia odottavat koirat täältä. Usein kysyttyihin kysymyksiin löytyvät vastaukset täältä. Myös Yle on tehnyt Kulkureista dokkaripätkän, sen löydät Yle Areenasta.

Heräättääkö postaus kysymyksiä tai onko sinulla kenties omakohtaisia kokemuksia rescue-toiminnasta? Kerro kaikki, keskustellaan :)

Kaikki kuvat: Veera Nuri Photography.
Share

Kommentit

ReetaJohanna (Ei varmistettu) http://www.menaiset.fi/blogit/vakka-kantensa-valitsee

Here, here! Loistava kirjoitus ja kaikin puolin niin totta. Meille tulu syyskuun alussa ensimmäinen rescuekoira Kulkureiden kautta. Ella on täydellisen ihana koira omine omituisuuksineen ja pelkoineen. Ja voin sanoa, että ei tule olemaan viimeinen rescuekoira mikä meille tulee. Kiitos Kulkureille ja muille vapaaehtoisille! Teette upeaa työtä!

Kirjoitin omaan blogin tekeleeseeni jutun omasta koirahistoriastani.

Erika Naakka
NUDE

<3

Anne L (Ei varmistettu)

Todella hieno kirjoitus. Meille tulee rescue heti, kun mahdollista,ja perustelu on,etten halua vahingossakaan tukea pentutehtailua ja en halua myöskään rotukoiraa(sekin tuntuu välillä aika tehtailulta). Olen seurannut kulkureita ja tullut päätökseen,että on luotettava firma ja eläimiä kohdellaan hyvin. Ja uskon,että he myös löytävät suurimmalle osalle oikean koiran oikeaan perheeseen,myös meidän,missä on lapsia. Ihanaa Joulun-ja Uuden Vuoden aikaa

Erika Naakka
NUDE

Hieno juttu! Ihanaa alkavaa vuotta myös sinulle <3

Jessii (Ei varmistettu)

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään eläinten superbakteereista, kuinka ne siirtyvät ihmisiin. Siinä on hyvä uutinen kaikille luettavaksi.

Elmeriko (Ei varmistettu)

Hesarissahan juurikin mainitaan pitkälle jalostetut koirat erikseen: ”Pitkälle tai oikeastaan sairaaksi jalostetut koirarodut ovat antibioottiresistenssinkin vuoksi ongelmallisia, sillä niillä on paljon iho-, silmä-, hengitystie-, hammas- ja luustovaivoja. Ne syövät paljon antibiootteja ja kantavat usein superbakteereja.”
Eihän tämä tietenkään tarkoita etteikö rescuekoira voi olla kantaja mutta harvemmin kai nää rescuekoirat on eläinlääkärissä rampanneet antibiootteja hakemassa. Toivoa sopii ettei niitä pumpata täyteen antibiootteja ennen tänne lähettämistä.

Erika Naakka
NUDE

Niin, mietinkin mahtoihko Jessii lukea jutun ihan loppuun asti.

Erika Naakka
NUDE

Luitko Jessii jutun ihan kokonaan?

MarikaJohannaP
Hey girl

Asiaa! Haluaisin itsekin tehdä jotain enemmän koirien eteen kun antaa lahjoituksia. Jos meidän perheeseen tulee joskus lisää koiria, ne ovat ehdottomasti adoptoituja <3.

Erika Naakka
NUDE

Oi, ihana kuulla <3

örweli (Ei varmistettu)

Olisin toivonut kirjoituksessa enemmän käsiteltäväksi myös suomalaisten hylättyjen koirien adoptointia. Tuntuu välillä olevan jopa trendikästä hakea eli "pelastaa" koira ulkomailta ja samaan aikaan meillä on Suomessa pitkä liuta hylättyjä koiria eläinsuojeluyhdistyksillä haettavaksi. Suomalaiset kodinvaihtajat myös kunniaan!

E-m (Ei varmistettu)

Jos perehdyt aiheeseen ja käyt katsomassa Suomessa kodittomana olevia koiria, huomaat, että niitä on vajaa 10. Nämäkin pääsääntöisesti joskaan ei aina, jääneet ilman kotia käytöshäiriöiden vuoksi. Kissaongelma sen sijaan Suomessa on todellinen.

tiinatiinanen (Ei varmistettu)

Jos perehdyt aiheeseen, huomaat että suomessa todellakin on melko huomattava määrä kodittomia tai uutta kotia etsiviä koiria, niin pentuja, kuin aikuisia. Pelkästään suomalaisten koiratarhojen kodittomia selaillessa ei kovin realistista kuvaa tästä saa. Lisäksi suurin osa näistä on jäänyt kodittomaksi ihmisten itsekkyyden, eli "ajan puutteen" vuoksi, eli suomeksi ei ole jaksettu kouluttaa koiraa, eikä nähdä sen eteen yhtään vaivaa. On haluttu elävä pehmolelu, ja sitten petytty kun ihana karvapallero haukkuukin tylsistyessään tai raapii ovia, tai tuhoaa. Ongelma meillä ei ole tietenkään mitenkään verrattavissa maihin, joissa on oikeasti kulkukoiria ja koiran asema todella huono. Mutta sekö poistaa sen tosiasian, että meilläkin kuitenkin näitä on?

Marttanen (Ei varmistettu)

Moikka! Voitko avata mistä kaikkialta olet tämän huomattavan määrän kodittomia koiria bongannut? Asia koskettaa minua siksi, että selailin myös kotimaisia vaihtoehtoja ennen viipurilaisen rescuen hankkimista. Päätin jo heti koiranhankkimisprosessin alussa, etten rotukoiran pentua halua ottaa monien rotujen liikajalostuksen vuoksi. Halusin myös antaa jollekin kodittomalle motivoituneen ja rakastavan kodin. Katsoin läpi Kodinvaihtajat ryn, kodittomat.infon sekä facebookista Aikuiset kodinvaihtajat-ryhmän tarjonnan, mutta ensikoiran ottajalle ei noista lähteistä sopivaa koiraa löytynyt. Tori.fistä en uskaltaisi ostaa minkäänlaista pentua, koska pentutehtailun tukeminen pelottaa, sen verran kauhukokemuksista lukenut. Suurin osa noiden sivujen kautta tarjolla olevista koirista oli isokokoisia uroksia (halusin nartun) tai ongelmakoiria, joita ei ihan ensimmäiseksi koiraksi uskalla ottaa oman kokemattomuuden vuoksi, ettei koira joudu uudelleen vaihtamaan kotia. Sen sijaan kaikki pienet ja melko nuoret koirat saavat noiden mainitsemieni sivujen kautta nopeasti kodin. Näiden syiden takia päädyin adoptioon Viipurin koirien kautta, ja kysynkin sinulta, onko minulta jäänyt jokin sivusto huomaamatta?

maikku67
Vihreitä unelmia

En ota itse kantaa asiaan, koska en ole siihen perehtynyt, mutta eläinlääkealalla töissä oleva ystäväni jakoi fb:ssa linkin hesarin juttuun ja se kyllä ehdottomasti vastusti näiden koirien tuontia esim. näin:
Eläinlääkäreiden etujärjestön johtajana Lahti korostaa tuontiin liittyvän suuriakin riskejä.
– Erityisesti lapsiperheeseen rescue-koiran ottamisen näen hyvin harkitsemattomana tekona.
– Rescue-koirat ovat tautiriski, vaikka ne tuotaisiin kaikkien säädösten mukaisesti. Kaikkia niiden kantamia loisia ja bakteereja ei pystytä valvomaan. Tutkitusti tuontikoirilla on myös antibiooteille resistenttejä bakteereja. Taudinaiheuttajista iso osa on eläinten ja ihmisten yhteisiä, joten rescue-koiran ottamalla voi vaarantaa oman terveytensä.

Ja edellen: Löytökoirien tuonnin lisääntyminen voi Lahden mukaan pahimmillaan johtaa uusien tautien leviämiseen niin Suomen koirapopulaatioon kuin ihmisiin.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/591479-elainlaakariliiton-johtaja-rescue-koiran-ottaminen-lapsiperheeseen-on-hyvin

Kateliini (Ei varmistettu)

Hyvä kommentti. Juuri tähän haluaisin Erikankin vastaavan. Taudit joita ei pystytä edes toteamaan koirasta joka adoptoidaan..

Erika Naakka
NUDE

Helsingin uutiset eivät ole kyllä kovin luotettava lähde. Ehkä ennemminkin lukaisisin journalistisesti pätevämmän Helsingin Sanomien jutun samaisesta aiheesta, jossa loppupuolella todetaan, että pahemman riskin aiheuttavat ihan kotimaiset liian pitkälle jalostetut rodut, joille annetaan helposti antibioottikuureja ja näin syntyy superbakteereja: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005502319.html

Jaaa jos nyt oikein halutaan estää superbakteerien leviäminen, täytyisi ihmistenkin matkailu kieltää :D https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005031954.html

Kateliini (Ei varmistettu)

Entä loiset, joita ei pystytä toteamaan/joihin madotukset eivät tehoa?

Emmijj (Ei varmistettu)

Kyseessä on kuitenkin eläinlääkäriliiton puheenjohtajan kannanotto, joten sanoisin ihan luotettavaksi lähteeksi.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kuten eräs aiempi kommentoija kyseli, niin itsekin haluaisin keskustella siitä, miksi koira pitää hakea Romaniasta tai Espanjasta, vaikka täälläkin riittää kodittomia koiria?

E-m (Ei varmistettu)

Jos perehdyt aiheeseen ja käyt katsomassa Suomessa kodittomana olevia koiria, huomaat, että niitä on vajaa 10. Nämäkin pääsääntöisesti joskaan ei aina, jääneet ilman kotia käytöshäiriöiden vuoksi. Kissaongelma sen sijaan Suomessa on todellinen.

Jenniiii (Ei varmistettu)

Hyviä pointteja niin tekstissäsi, kuin kommenteissakin. Olen välillä miettinyt koiran hankintaa ja se ei tunnukaan niin simppeliltä, kuin olin ajatellut. Minulla on tällä hetkellä kaksi (rotu) kissaa ja tätä ennen minulla oli maatiainen. Kaikki eläimet ovat lähellä sydäntäni, mutta kissojen tilanne täällä Suomessa vetää välillä sanattomaksi. Kissojen siksi, että kaikista lemmikkieläimistä kissoilla on ehkä se "huonoin" tilanne. Suomen suosituin lemmikki, mutta ei varmasti arvostetuin. Kissat ovat täällä paljon alempiarvoisempia kuin koirat. Koirathan pääsääntöisesti haetaan kotiin löytöeläintaloista, kissoja ei. Vaikka pidän itseäni empaattisena ihmisenä, niin välillä on todella vaikea ymmärtää ihmisten tapaa kohdella kissoja (ja muitakin eläimiä).

Erika Naakka
NUDE

Olen itsekin kuullut hirveitä juttuja kissojen tilanteesta Suomessa. Ja ainakin maatiloilla sikiäviä kissalaumoja tuhotaan ties millä keinoin. Ihan kamalaa :(

Amari (Ei varmistettu)

Moikka Erika :) Eksyin sinun blogiin tämän postauksen kautta ja taidan jäädä tänne! Itse tutustuin rescue toimintaan jonkun verran sen jälkeen kun edellinen koirani jouduttiin lopettamaan 4,5v iässä. Edellinen koirani oli ranskanbulldog, en häntä kadu millään tavalla aivan ihana otus ja täysin syytön itse siihen mitä ihmiset ovat tehneet. Mutta kyllä se luonteen päälle otti kun minulle todella rakas perheen jäsen joudutaan lopettaman liian aikaisin jalostuksen takia. Koira otettiin luotettavalta kasvattajalta ja silti meille kävi näin. Selässä ei ollut viimeisiä välilevyjä ollenkaan tai ne olivat surkastuneet pois, koira todennäköisesti kärsi kivuista koko elämänsä. Sillä oli myös atopia ja vatsa sekaisin aina ja kaikesta. Eläinlääkäriin meni tuossa ajassa reilu 10 000e. Tämä tarina sivuaa aika hyvin postaustasi koskien näitä rotuja ja allekirjoitan kaiken mitä siinä kirjoitit.

Kun surusta ja järkytyksestä selvisi päätin että rotukoiraa en ota. Rotukoirien tuottaminen on aina bisnestä. Sitten löysin Rescueyhdistys kulkurit ja se oli menoa. Siellä on meille koira valmiiksi ja kotia vailla. Rescue tyttömme on nyt vuoden meillä ollut ja en voisi olla siitä onnellisempi! Aivan mahtava luonne ja tyyppi, rescuemme myötä olen saanut ihmisiä tulemaan myötämielisemmiksi toiminnan suhteen. Moni olettaa että rescuet ovat järkky pelokkaita ja kovia räkyttämään jne. No ei ne ole :) Ja tuhat pistettä ja täysi suositus Kulkureille, tekevät upeaa työtä!

Meerii (Ei varmistettu)

Kiitos, kun kirjoitat tällaisista tärkeistä aiheista &lt;3 Toivottavasti mahdollisimman moni tavoittaa postauksesi.

Kommentoi