Meikkaamaton ≠ huolittelematon

NUDE

Tuli tuossa eräänä päivänä ystävän kanssa puheeksi ripsienpidennykset ja kulmakarvojen tatuoiminen. Ystävälläni on jo vuosia ollut ripsipidennykset ja hän sanoi, kuten moni muukin, niiden helppotavan arkea, kun ei tarvitse meikata niin paljoa.

Sanoin siihen sitten, että ripsipidennykset eivät nyt merkittävästi helpottaisi arkeani, koska en muutenkaan meikkaa silmiäni töihin. Tähän ystäväni tokaisi, että "No tuosta se sitten alkaa!" Niin mikä? Sekö etten enää välitä ulkonäöstäni ja jaksa ehostautua edes töihin? Ja menen kodittoman näköisenä, rasvaisena ja haisevana ihmisten ilmoille? Jäin miettimään ystäväni sanoja ja jatkoin samasta aiheesta toisen ystävän kanssa tällä viikolla. Hän taas tokaisi erittäin osuvasti; "Mutta eihän meikkaamaton ole yhtä kuin huolittelematon". Juuri näin!

En todellakaan tunne, että nyt olisi jokin alkanut, mutta olen huomannut meikkaavani ja laittavani itseäni paljon vähemmän kuin vaikkapa yliopistoaikana luennolle. Käytän meikkivoidetta, peiteainetta ja puuteria, skarppaan kulmat ja heitän tukan ponnarille, mutta muuta en vartin kestävissä aamurutiineissani tee. Enkä tunne, että minun tarvitsisi. Nyt olenkin tajunnu, että huolittelen itseäni kaiken tämän taustalla niin hyvin, ettei minun tarvitse tehdä kissansilmärajauksia ja levittää ripsaria tunteakseni itseäni kauniiksi. Olen tehnyt hommat jo ikäänkuin etukäteen.

Ihoni ei ole oikeastaan ehkä koskaan ollut näin hyvässä kunnossa kuin nyt. Tosin puhun nyt kesäloman jälkeisestä, vielä stressittömästä ajasta, mutta on tämä muutenkin aika hyvässä kondiksessa. Olen löytänyt juuri oikeat ihonhoitorutiinit, jotka toimivat minun iholleni ja hormonaalinen ehkäisy estää aikuisiän aknen pukkaamisen päälle. Lisäksi uskon, että myös syön nyt paremmin kuin ehkä koskaan aikuisiälläni ja sekin näkyy ihoni hyvinvoinnissa.

Ulkoisina juttuina käyn tietysti aika-ajoin kampaajalla (tosin nyt oma kampaajani on äitiyslomalla, panic) ja käytän usein itseruskettavaa, mikä muuten tekee ihan huiman muutoksen ainakin meikäläisen yleisilmeeseen. Kalpeissa kasvoissa tummat silmänaluset näkyvät superhyvin ja ihon sävy on muutenkin epätasaisempi, joten itsarin käyttö vähentää myös meikin tarvetta. Nypin ja joskus värjään kulmiani ja kuorin ihoani ainakin joka toinen päivä kuulaammaksi. Hiukseni pidän pitkinä, jolloin ne on helppo heittää kiinni aamulla, enkä tarvitse pinni- tai ponnarivirityksiä saadakseni hiukset pois kasvoilta. Vielä kun jaksaisi aina välillä käydä jossain kasvohoidossa niin avot!

En siis itse kaipaa mitään niin keinotekoista kuin ripsipidennykset tai yleensäkään hirveästi meikkiä näyttääkseni ehostetulta ja huolitellulta. Ei sillä, etten edelleen rakastaisi meikkaamista, mutta haluan tehdä sen pikkutarkasti ilman kiirettä ja käyttää kunnolla tuotteita. Arkiaamuihini se ei vain sovi.

Mitäs te tästä ajattelette? Onko joku sitä mieltä, että pelkkä meikki on edelleen huolitellun ihmisen mitta?

Kommentit

Ellivelli (Ei varmistettu)

Hei! Mä itse rrrrakastan ripsiväriä ja käytän sitä aina, kun menen töihin. Mutta muuten en sitten näytäkään meikatulta. En osaa käyttää luomivärejä, enkä käytä niitä oikeastaan koskaan. En punaa huulia, ainakaan arkena. En voisi kuvitellakaan, että käyttäisin kestoripsiä koska ne pomppaisi kotilookissa ja koiran kanssa metsässä jotenkin silmille:D, siis omasta mielestäni, omassa naamassani.
Jos on muuten siisti look niin ei se ripsiväri tms mikään pakollinen ole, raikas vain.
Mutta niinku sanoin on se töissä ja juhlassa itselleni ilon aihe.
Minulla on luonnottoman vaalean siniset silmät ja ehkä se ripsari tasoittaa mun kylmää zombi-katsetta:D

Mill_a (Ei varmistettu)

Myös omasta mielestäni meikittä tai vähällä meikillä liikkuminen ei todellakaan tarkoita huolittelemattomuutta! Ainakin tällaisena hellekesänä, mistä Suomessa ollaan saatu nauttia tänä vuonna, niin en ole muina kuin erikoisempina juhlapäivinä jaksanut vaivautua meikkaamaan peitevoidetta, puuteria, poskipunaa, kulmaväriä ja ripsaria enempää. Näillä olen saanut itselleni jo ihan nätin olon aikaiseksi, enkä usko, että muutkaan ympärilläni ovat kiinnittäneet huomiota kevyempään meikkiin. :) Kesällä on ollut ihanaa antaa ihon hengittää kunnolla ilman peittävää pohjameikkiä, talvikaudella se kuitenkin palaa meikkirutiineihini juurikin siitä syystä, että kasvoilta katoava päivetys ei enää tasoita ihon sävyä ja häivytä mm. aknearpia mukanaan.
Kiitos vielä superkivasta ja hyödyllisestä blogista ja onnea tulevien häiden puolesta! :)

PäiviH (Ei varmistettu)

Juurikin näin! Itse olen sen verran ”laiska” kahden pienen tytön äiti, että meikkaaminen usein jää taka-alalle. Mutta yritän sitten kompensoida ulkonäköäni muilla tavoilla :)

Onko tuo Cliniquen meikkivoide sinulla nyt käytössä? Oletko ollut tyytyväinen? Ja sekoitatko siihen tuota Lumenen seerumia? Itselläni olisi nimittäin uuden meikkivoiteen osto edessä ja haluaisin jonkun kevyen, mutta silti jonkinverran peittävän.

wilmatheyogini

Hei! Ihana postaus. Minusta meikittä oleminen ei missään nimessä ole yhtä kuin huolittelematon ilme. Itse rakastan laittaa pelkkää huulipunaa ja sen usein teenkin jos ei ole aikaa muuhun tai jos tiedän, etten jaksa pestä illalla silmämeikkejä hahah. Varsinkin kesällä tämä näyttää mielestäni hyvältä. Eikös ne monet upeat pariisittaret kävele ylpeydellä ilman meikkiä? Huoliteltu look voi mielestäni olla myös kaunis vaate, koru tms. Ihanaa päivää sinne! 

annepa (Ei varmistettu)

En yleensäkään meikkaa töihin. En ole ikinä meikannut, paitsi tietysti joissain erityistilanteissa. Tavallisena päivänä läträän naamalle kosteusvoidetta, en muuta. Kesälomalla en meikannut myöskään. Minusta huoleteltu tarkoittaa sitä, että hiukset ovat puhtaat, hampaat on pesty, missään ei ole tahroja, ei haise pahalle (vaikka ei sitäkään aina voi välttää sellaisissa helteissä kun nyt on ollut), vaatteet ovat soveliaat tarkoitukseensa jne. Ainoa mitä hoidin aktiivisemmin kesällä olivat jalat, sillä kantapääni halkeilevat välillä aika pahasti. Ja kulmakarvat nypin säännöllisesti ympäri vuoden.

Hoppipolla (Ei varmistettu)

Kyllä olen samaa mieltä siitä, että huoliteltu olemus tulee puhtaista hiuksista ja vaatteista, harjatuista hampaista ja siitä, että tuoksuu puhtaalle. Mutta kyllä pitää sanoa omasta puolestani, että meikittömyyden huomaan toisessa paljon herkemmin, kuin meikatut kasvot. Mielestäni harvalle (eikä itselleni todellakaan) täysi meikittömyys sopii, eikä ilme näytä nuupahtaneelta/väsyneeltä. Toki meikittömyys on jokaisen oikeus ja oma päätös, itsekin saattaisin kulkea useammin meikittä, jos ihoni olisi tasainen ja silmänaluseni muuta kuin tummanharmaat.

Minnapa (Ei varmistettu)

Mä uskon, että meikittömyyden sopivuuteen oman naaman kohdalla vaikuttaa se, että itse näkee niin selvästi eron meikatun ja meikkaamattoman naaman välillä. Jos joku ihminen tapaa sut ekaa kertaa, ei ne varmastikaan ajattele, että ”näyttääpä oudolta ilman meikkiä”, vaan se ajatus tulee vasta jos on tottunut näkemään jonkun meikattuna. Ja oikeestaan, mitä erikoista on esimerkiksi vähän tummemmissa silmänalusissa, sehän on ihan normaalia. Sitä vaan on tottunut siihen, että meikataan se normaalius piiloon.

Mulla on kyllä meikkailut jääneet kesällä ihan minimiin, ja sama linja näyttää jatkuvan vaikka työt alkoivatkin jo. Ehkä tähän vaikuttaa kevyt rusketus kasvoilla, sitä ei tee edes mieli peittää meikkivoiteella. Kulmakynää ja vähän ripsaria olen joinakin aamuina jaksanut sipaista kasvoilleni, saapa nähdä miten mieli muuttuu kun syksy tulee :)

Vierailija (Ei varmistettu)

"Jos joku ihminen tapaa sut ekaa kertaa, ei ne varmastikaan ajattele, että ”näyttääpä oudolta ilman meikkiä”, vaan se ajatus tulee vasta jos on tottunut näkemään jonkun meikattuna." Oon tän kanssa periaatteessa samaa mieltä ja toisaalta eri mieltä. Käytän esimerkkinä työkaveriani, jonka puolen vuoden tuntemisen jälkeen näin ensi kertaa meikattuna pikkujouluissa. Reaktioni oli positiivinen "oho!", koska meikattuna hän näytti hyvin säteilevältä verrattuna arkiminäänsä ja eron todellakin huomasi, vaikkei meikki ollut erityisen vahva! Kyseisellä henkilöllä on luonnostaan epätasainen värinen, punoittava iho, joten jo pelkkä meikkipohja riitti tekemään säteilevän vaikutuksen.

Mutta en siltikään osaa pitää tätä naista epähuoliteltuna arkisinkaan, vaikka välillä mietin hänen vaatteistaankin, ovatko ne todella päivävaatteita vai sittenkin yöpukuja :) Joku toinen varmaan pitäisi tätä tyyppiä oikein epähuolitellun perikuvana hapsottavine hiuksineen, mutta itse ehkä näen, että kysymys on hänelle ominaisesta tyylistä. Tyyli ja tapa olla ovat persoonallisia eli omalla tavallaan siis "huoliteltuja", juuri sellaisia kuin hän itse ilmeisesti haluaa olla. Ja sehän riittää!

Anni.6 (Ei varmistettu)

Haha apua! :D en koskaan jaksa meikata töihin! Oon kuullu niin monesti ettei miun meikkaamista edes huomaa, joten ihan yhtä tyhjän kanssa se siis :D

En missään nimessä kuitenkaan koe olevani ei-huoliteltu. Harjaan hampaat ja hiukset, peseydyn, käytän deodoranttia, ja pukeudun tilanteen sopimalla tavalla. Ja se riittää :)

Sapa (Ei varmistettu)

Mielestäni on törkeää ajatella, että vain meikattu olisi huoliteltu. Tämä ajatushan pakottaisi kaikki ihmiset meikkaamaan, niin naiset kuin miehetkin? Itse en meikkaa juurikaan, peitevoidetta käytän lähinnä, joskus hieman kulmia siistin ja sudin ja saatan innostuessani taivuttaa ripset. Tällä lookilla menen mm. työhaastatteluihin, töihin, vapaa-ajan tapahtumiin ja viihdyn kotosalla. Tottakai hygieniasta huolehtiminen on asia erikseen. En poistu kotoa harjaamatta hiuksiani, hampaitani, käymättä pesulla ja laittamatta deodoranttia. Jos jollekulle ei meikkaamaton naamani kelpaa, niin se on hänen häpeänsä! :)

Delle (Ei varmistettu)

Mä taidan olla poikkeus! Meikkaan aina töihin. Nousen aikaisemmin (Klo 05 paikkeilla), koska tykkään kiireettömistä aamuista. (Työt alkavat seitsemältä) Aina sanotaan, että "aamu kiireessä" ja "ettei aamulla ole aikaa". Kyllä on jos vain niin haluaa. Meikkaamiseen menee puolisen tuntia ja hiuksiin viitisen minuuttia. Syön aamupalaa ja luen lehdet rauhassa.
Meikkiini kuuluu "koko arsenaali!" Olen kai tapojeni orja, sillä olen meikannnut aina töihin. Lauantaina, jos en ole lähdössä "isoon kaupunkiin" shoppailee, teen kevyen meikin ja sunnuntaina voi olla ilmakin... paitsi puuteilla värin tasoitusta! :)

hansssu (Ei varmistettu)

Mä luovuin juuri viikko sitten ripsienpidennyksistäni, joita olin ehtinyt pitää vuoden. Olen/olin sitä mieltä, että ne ovat superhelpot ja tykkäsin niistä hirveästi. Laittautuessa ei silmiin tarvinnut juurikaan laittaa paljon mitään, juhliin tein välillä vahvemmat luomivärit. Kuitenkin nyt jostain syystä en enää tykännyt siitä, miltä niiden kanssa näytin. Lähinnä tämä häiritsi silloin, kun en meikannut ollenkaan..
Nyt olen kulkenut töissä ilman ripsiväriä, lähinnä sen takia, että omat ripseni vahvistuisivat ja kasvaisivat takaisin ripsienpidennysten jälkeen. Kulmat olen meikannut, ihonsävyä tasannut ja laittanut aurinkopuuteria + poskipunaa. Aluksi tunsin oloni "kaljuksi", mutta nyt jopa mielestäni tämä look näyttää ihanan freshiltä :)
Varmasti se on ihmisestä kiinni ja totutuista tavoista, että miten kokee meikittömät kasvot. En kuitenkaan itse koskaan ole ajatellut ihmisestä, joka ei meikkaa, että hän olisi huolittelematon. Jokainen tehköön niin, kuin itse parhaaksi kokee :)

Sarru (Ei varmistettu)

Voi kulkisin niin mielelläni ilman meikkiä, jos ihoni sen sallisi. Nyt kesälomalla ollut meikittä ja tukka nutturalla joka päivä, mitenhän loman loppuessa osaa enää tehdä itsestään ihmisen näköistä :D
Valitettavasti vaan arjen stressi ja liian vähän yöunet näkyy heti laikukkaana ja rasvaisena ihona..
Mulla ripsenpidennykset aina silloin tällöin ja tykkään niistä ihan älyttömästi, koen että ne nopeuttaa arkiaamuja tosi paljon. Olen kyllä luonnostani tumma enkä ihan perisuomalaisen näköinen, niin ne ei sillain pomppaa heti esiin, että tollapa on tekoripset :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihmettelen, että leimaat ripsenpidennykset liian keinotekoiseksi, mutta sitten sulla itsellä on toi vahva tekobruna. Väittäisin, että tyylikkäästi tehdyt ripsenpidennykset näyttää huomattavasti luonnollisemmalta ja huomaamattomammalta kuin tuo purkista saatu ihonväri, joten kumpi nyt sitten on ”niin keinotekoista”?

Ola

Heippa, lues vielä uudestaan, missä lauseessa ripsienpidennykset mainitaan. Ei niitä missään nimessä tässä tekstissä leimata tai tuomita, vaan lähinnä teksti kritisoi sellaista oletusta, että naisen olisi pakko meikata enemmän ollakseen huoliteltu ja siisti. Jokainen meistä kukkikoon omalla tavallaan ja turvautukoon niihin kauneusnikseihin (tai olkoon turvautumatta), jotka tuovat itselle hyvän fiiliksen ja itsevarman olon. Yhdelle hyvä fiilis syntyy ripsienpidennyksistä, kun toiselle itseruskettavan levittämisestä ja kolmannelle vain kosteusvoiteen käytöstä kasvoille. 

Vierailija (Ei varmistettu)

“En siis itse kaipaa mitään niin keinotekoista kuin ripsipidennykset tai yleensäkään hirveästi meikkiä näyttääkseni ehostetulta ja huolitellulta.”

No kyllä siinä lauseessa on leimaavaa sävyä. Totta kai kaikki saa vapaasti ehostaa itseään haluamallaan tavalla, ei tässä kommentissa sitä kritisoitu, vaan että on aika tekopyhää bloggaajalta arvottaa yksi ehostustapa jotenkin toista keinotekoisemmaksi. Kun ei tuo purkkirusketus sen luonnollisempaa ole.

FanniL

Olen todellakin samoilla linjoilla kanssasi! Olen vähentänyt meikkaamista radikaalisti kuluneen vuoden aikana. Ensin lähti meikkivoide (tilalla on toki sävyttävä päivävoide, mutta näin kesällä ei sekään.:D) ja toukokuun jälkeen olen käyttänyt silmämeikkiä ehkä maksimissaan 10 kertaa. Eikä minulla ole yhtään sen huolittelemattomapi fiilis. Oloni on raikas ja vapaa. Rakastan meikkejä ja meikkaamista, mutta rakastan myös sitä, että olen alkanut oppia katsomaan naamaani ilman meikkiä. Tai siis, "ilman." Kyllähän minä vähän puuteroin, laitan poskille aurinkopuuteria ja korostusväriä sekä kulmiin sävyttävää geeliä. Vielä kun uskaltaisi mennä ulos laittamatta kulmiaan, se olisi mulle ultimaattisen rohkea veto.

Minulle huoliteltu fiilis lähtee enemmänkin puhtaasta tukasta, kuulaasta ihosta, hyvästä tuoksusta ja kynsilakasta. Minulla on paljon ystäviä, jotka ovat tosi huoliteltuja ilman tippaakaan meikkiä. Inhoan ripsienpidennyksiä. Ja ehkä tämä luonnollisuus on vastaveto Instameikille, joka onneksi on jo poissa muodista. :D 

(Kirjoittelin itse aiheesta ja sen ohi omassa blogissa hetki sitten: https://mennentullen.blogspot.com/2018/07/luomumuija.html

La Dolce Musica (Ei varmistettu) http://www.nouw.com/ladolcemusica

On vähän hassua että joku ajattelisi niin :D
Olen itse meikitön koska se ei ole osaa rutiiniani, mutta hoidan ihoni ja hiukseni kunnolla. Minusta on kuitenkin kivaa ihailla muiden meikkejä koska se on tavallaan myös taide.
Minulla ei ole mitään ripsienpidennyksiä vastaan, mutta mietin kuinka hyvää se on omille ripseille? Ehkä joku jolla on kokemusta voisi kertoa enemmän? :)

punasethuulet (Ei varmistettu)

Meikkaamaton ei missään nimessä ole sama asia kuin huolittelematon. Suurin osa miehistä ei meikkaa, eikä heitä pidetä huolittelemattomina. Meikkaaminen on jokaisen oma asia. Itse meikkaan kevyesti, mutta teen sen itseni takia, en kenenkään muun. Punainen huulipuna saa minut tuntemaan itseni itsenäiseksi ja vahvaksi. Toisaalta usein rokkaan ihan ilman mitään. Mielestäni huoliteltu ilme syntyy siitä, että on puhdas, pitää ihostaan huolta ja esim. tukka on siististi (eikä aamupörrössä :D).

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.