Ai miten niin virret ovat masentavia?

Oisko tulta?

                                                  Jeesustakin masentaa

Masentaako maanantai? Masentavaa tämän elämän kuuluukin olla, mitä virren 598 sanoihin on uskominen, vai mitäs näistä lyriikoista tuumaat?

Millainen on elämä?

Kärsimysten täyttämä.

Parhaimmillaankin se on

työ ja kiire rauhaton.

Mutta muista toki kiittää kurjuudesta kuten virressä 561.

Tästäkin päivästä tahdon nyt kiittää,

Herrani, nöyrästi tunnustaen:

Huonosti suoritin tehtävät sen.

Nämä masentavuudessaan ja nöyryydessään koomiset virret aiheuttivat konttorilla huutonaurua, joten maanantai on pelastettu. :)

Muistatko sinä koomisia tai muuten vaan arveluttavia virsiä?

Share

Kommentit

Minna J.
Oisko tulta?

:D Näitä riittää:

441

1.
Tänään tässä maailmassa
kuohuvassa
ahdistuksen viima käy.
Epätoivon lippu liehuu,
viha kiehuu,
eikä rauhan päivää näy.

2.
Turhaan täällä taivaan alla
kaikkialla
pakoon pyrkii ihminen.
Hän jää ansaan itsekkyyden,
syyllisyyden,
nääntyy tuskaan syntien.

Kaista (Ei varmistettu)

610. Ah, kaikki kaataa kuolema, näin täyttyy tahto Herran. Ei ketään kuolo armahda, vie jokaisen se kerran.

Hauskinta on, että tuo on 9-säkeistöisen virren ALKU. Miten tuota enää ylittää?

Hemuli
Oisko tulta?

Ahahahahaa! Jengi ratikassa pitää mua arveluttavana, kun hihittelen näitä yksikseni.

Kaista (Ei varmistettu)

Kuolema-osastolta löytää muutenkin sysimustuudessaan koomisuuteen yltävää lyriikkaa. Sitten on jotain vain ihan umpikummallista: mitä ihmettä tarkoittaa "Ratki taivaassa"?

phocahispida

Oma suosikkini on rippikouluvirsien suosikki 509 Herra elämääni:

" Herra auta aina, etten ketään paina..."

Kiitos ja anteeksi. :D

Hemuli
Oisko tulta?

phocahispida, klassikko! Jaksanut naurattaa riparilaisia niin kauan kuin muistan. :D Who am I kiddin', itekin nauran edelleen!

vieras (Ei varmistettu)

Minua on monet "masentavat virret" puhutelleet... aika aikaansa kutakin.

Herra elämääni (Ei varmistettu)

Vaikka se ei ollut sallittua, 509 naurettiin rippikoulussa niin, että jouduimme(pääsimme) jäämään ylimääräiseksi päiväksi leirille opettelemaan laulamaan kyseinen virsi nauramatta. Olen itse myös kanttori ja edelleenkin virsi saa nousemaan suupielet korviin ja on aina seliteltävää riparilaisille, että mikäs siinä niin naurattaa. Vaikka aikaa on kulunut se reilu 40 vuotta :D
Hemuli, oletko sinä kanttori?

Hemuli
Oisko tulta?

Herra elämääni, ei en ole kanttori vaan teologi. Hyvähän se vaan on, jos jokin jää rippikoulusta mieleen, olipa syy mikä tahansa. :)

vieras, eri elämäntilanteissa, eri ihmisiä samat asiat masentavat, puhuttelevat tai naurattavat. Tällä kertaa oli tämä naurattava näkökulma virsiin, sellaista kirjoittamistyö usein on, näkökulman valitsemista.

Vierailija (Ei varmistettu)

mielestäni "masentavat" virret ovat teologisesti hyvin kestäviä. ihmisen kohtalo ja asema syntiinlankeemuksen jälkeen on synkkä ja masentava. ilman kristuksen valoa vaellamme pimeydessä

Hemuli
Oisko tulta?

Teologisesti juu, elämä ei onneksi ole pelkkää teologiaa. ;)

Matteus
Oisko tulta?

Joskus elämäkin masentaa, silloin on hyvä laulaa "masentavia" virsiä, yleensä viimeistään viimeisessä säkeistössä pilkahtaa toivo.
T:tosikko ;)

Toinen vierailija (Ei varmistettu)

Jos synkät virret aiheuttaa hysteerisiä hihitystä, Siionin virret ylittänevät huumorilukemistossa Kilon poliisit. :)
Komppaan kyllä Matteusta ja itseasiassa tällä viikolla eniten oon laulelluki juuri tuota Tuon tästä päivästä kiitoksen sulle. Harva asia on niin terapeuttista elämän potkiessa päähän kuin päästellä synnin ja elämän tuskaa täydestä sydämestä ja tulla aina virren lopulla lohdutetuksi.
Mun lempivirressä lauletaan mm. näin:
Usein vaihtuu päivä yöhön
Matkanteko kyyneltyöhön
Tie on ahdas uuvuttaa
Usein peittyy täällä armo
Maahan painuu usko tarmo
Toivo tyyten raukeaa

Kohden taivaan kotiamme kohotamme katsettamme
Perille ei kanna se
Pimeys vain saartaa meitä
Öiseen korpeen eksyneitä
Eikö koskaan valkene?

Hyljätty ja yksin jäänyt
Valvomaton nyhkyttää nyt:
Herra auta armahda
Tyhmä neitsyt öisin hetkin
Huutaa päästä myöhäisetkin
Häihin herra jumala

Seuraavaksi muistutetaan siitä, että Jeesuskin on kokenut kärsimyksen. Viimeinen säkeistö menee näin:
Mutta muista Jeesus voitti
Päivä jälleen yöstä koitti sydämeesi kätke se
Katso häneen tuskan alta
Hänellä on voima valta
Viedä sinut perille

Minäkin kyllä joskus hihittelen virsille mutta eniten hymyilyttävät ne, joissa oikein heristellään sormella:
Älä nuku syntinen kuule sanat kovat
Liekit tuskan tuliset helvetissä ovat
Ennenkuin voit aavistaa hukut totisesti
Alta pohja vajoaa iänkaikkisesti

Ja samaa koko virsi, esim. yksi säkeistöistä:
Älä nuku syntinen pahan hengen valtaan
Irstailija iloiten viekoittelijaltaan
Haureellista hekumaa saa ja hetken hurmaa
Molemmille valmistaa synti sielun turmaa

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei nyt ihan masentavia, mutta mielentilasta riippuen joko ärsyttäviä tai huvittavia ovat virret, joissa teksti ei istu melodiaan. Suupieliä nykii, kun lauletaan esim.

Lapsen syyliinsä nyt ottaa vanha hurskas Simeon...
Kai kissa jäsenissään hän itse läsnä on.
Herrani, Jee sukseni, verelläsi minut ostit
Taivaassa, ratki taivaassa py-y hien seura on
Siellä yhtyy pyhät kaikki lau luihin enkelten...
...tai vainen sointu säilyy vaan.

Ja hengellisistä lauluista masentavin taitaa olla Pidä miinusta kiinni...

Hemuli
Oisko tulta?

Hihii, aivan mahtavia!

phocahispida

Hihih, kissa jäsenissään ja Jee sukseni. : D

Hemuli
Oisko tulta?

Jeesus avasi jouluna lahjoja:

- Jee, sukset!

- Juma, lankaritsa!

Vierailija (Ei varmistettu)

Tää ei taida olla virsi, mut erään kristityn papan lempilauluja silti. Etenkin toi toinen säkeistö on mahtava:

Käy taiten sä kristitty, kaita on tie.
Ja portti on ahdas, mi elämään vie.
Ah harvat sen löytävät ainoastaan.
Muut tiehen ne mieltyvät laveampaan.

Ah, toisilla usko on rakkaudeton.
Ja toisilla uskoton rakkaus on.
On kummatkin taivaaseen menevinään.
Mut hukkuvat matkalla yön pimeään.

Niin kaidaksi tietä ei uskotakaan,
Ett`synti on pantava pois kokonaan.
Ja myös oman tahdonkin kuoltava on.
Ja käytävä työhän ja taistelohon.

Ei huoletta yksikään kulkea saa.
On vaaroja joita ei vois odottaa.
Vain asekele syrjään jo murhetta tuo.
Se hukkuu ken lihansa hallita suo.

On Saatana, maailma voitettava
Ja ylpeys mielestä suistettava
Ja valmisna oltava nöyryytyksiin
Ja itsensä kieltäviin kärsimyksiin.

Ken käyvänsä luulevi taivahaseen
Kuin mäkeä myötäistä vain huvikseen.
Se pettyy ja paulahan muitakin vie,
Vaan tuskainen työläs on elämän tie.

Nyt ahkera siis ole, tee parannus,
Niin Herrassa sulla on vanhurskaus,
Ja täysin nyt turvaudu Vapahtajaan,
Kun tahtoo hän verhota sun kokonaa.

Hän sytisi verellään puhdistavi,
Luo sydämmes taas lumivalkeaksi,
Tää armahdus uskossa talleta vain.
Se voimia suo sinun tahtoosi aian.

Ja seuraa vain jälkiä Vapahtajas!
On ikeensä suloinen, sovelias.
Ja vaikka on vaikea kaitainen tie,
Sa ainoa autuutehen sinut vie.

Kommentoi