Kirja jota ei saisi unohtaa

Oisko tulta?

Ala-asteen toisella luokalla täytyi pitää luokan edessä kirjaesittely. Jokainen kertoi luokkatovereille kirjasta jonka oli lukenut. Minä en lukenut vielä sellaisia kirjoja, joissa on pelkkää tekstiä. Aikuistenkirjoja. Äiti toi Pekka Töpöhännän kirjastosta. Siinä oli enimmäkseen tekstisivuja, mutta myös isoja kuvia. Äiti ajatteli, että ehkä se kiinnostaisi minua. En jaksanut lukea.

Valitsin kirjaesittelyyn Mauri Kunnaksen Koiramäen talossa. Pidin niistä koirista. Näytin luokan edessä kirjasta aukeamaa, jossa koirat ovat pyykillä. Kerroin vanhankansan pyykinpesutekniikoista. Hävetti. Edellisenä iltana oli kotona itkettänyt. Äiti sanoi, että valitsemani kirja on oikein hyvä.

Joitakin viikkoja takaperin olin keskustelussa, jossa jokaisen piti nimetä jokin klassikko, josta pitää erityisesti. Kuulin Waltarin ja Dostojevskin nimet. Minun vuoroni tuli. Sanoin, että Muumipeikko ja taikatalvi. Enää ei hävettänyt, mutta muistin kateederin, jonka päällä olin kertonut Elsasta ja Killestä pyykillä. Kunpa muistaisin Koiramäen talon aina silloin, kun minuun iskee halu painaa toisia alas.

Nanna H.

Share

Kommentit

Flora H (Ei varmistettu) http://uskoaetsimassa.blogspot.com

Koiramäen talossa on tosi hyvä kirja. Taikatalvi on tosi hyvä kirja. Ei mulla muuta. :-)

Elina U.
Lentoaskeleita

Voi miten suloista, ihana tarina! Minäkin olen aivan ihastunut Koiramäkeen, niinkin kovasti että teen kandityöni Koiramäkisarjaan liittyen! <3

JenniH (Ei varmistettu)

Olipa tosiaan koskettava tarina!

Luin juuri tänään Koiramäen talossa omalle pojalleni. Kirjassa on sellaisia sanoja, joita en itsekään osannut ja asioita, jotka tuntuvat kaukaisuudessaan olevan eri ulottuvuudesta.

Olin miettinyt, että tämä on hyvä kirja lapsen lukea, jotta osaa suhteuttaa nykyelämää johonkin. Ehkä nuorempana enemmän konkreettisesti, mutta vanhempana ehkä abstraktimminkin. Juuri tuon pyykinpesuaukeaman kohdalla puhuimme, miten nykyään on niin erilaista, kun meillä on pesutorni.

Minusta Koiramäki-kirjoissa on arvokasta kulttuuriperintöä lapsille ja meille aikuisillekin! Ymmärrän kyllä hyvin pienen koululaisen tunteen, jos muut ovat esitelleet ei-kuvakirjoja, vaikka eivät ne sen "vaativampia" ole välttämättä olleet.

Nanna H.
Oisko tulta?

Juuri noistä syistä minä avaan Koiramäen talon ovat vieläkin mielelläni. Siellä on mielenkiintoisia asioita aikuisellekin oppia siitä, miten ennen elettiin. Silloin kun ei ollut pesutorneja:)

Kommentoi