Ladataan...
Oisko tulta?

Kissa huutaa parvekkeella hyttysille joita ei saa kiinni, ja minä mietin mitä menetin ja mitä sain kun rupesin papiksi.

Silloin teini-iän ja isosuuksien jälkeen teki mieli laittaa omalta osalta kirkkoa uuteen uskoon. Ystäväni kanssa pohdittiin mitä voisi tehdä, ja aloimme haaveilla olohuonemaisesta kirkosta. Halusimme maata kirkon lattialla patjoilla, koristella kirkkoa ajatuksilla ja maalauksilla, kommunikoida epämääräisiä kysymyksiä ja pohdintoja muille ihmisille alttarin edessä. Jotenkin vain etsiä.

Tämä idea kantautui erään pastorin korviin. Meille tarjottiin kirkkotilai ja sovittiin yhteyshenkilöksi nuoriso-ohjaaja. Hän totesi meille: minun roolini on olla mahdollistaja. Saimme toteuttaa unelmaa. Niin syntyi Pyhä olohuone. Siellä rukoiltiin, pidettiin spontaaneja puheenvuoroja, oli tanssi-improvisaatioita, lauluesityksiä. Viereisessä salissa vieraili stand up-koomikko. Yksi unelma kävi näin toteen. Kokeilin samaa lähestymistapaa Helsingissä, Rovaniemen kirkossa, myös Porissa. Kaikkialla sain mahdollisuuden, kirkko oli meille auki. Rovaniemellä tosin sama toteutettiin kryptassa. Olin unelmoija, ja minua autettiin tekemään unelmia todeksi.

Kaikkiaan 13 vuotta olen saanut kirkossa tehdä juttuja seurakuntalaisena, jolla on ideoita ja unelmia, ja kirkko on avannut ovensa. Sitten minusta tuli pappi, ja pappina olen ollut vasta 3 vuotta.

Edelleenkin tilaa on ollut unelmille, mutta kaikki on silti toisin. Minulla on kädessäni käsikirja, tuo viininpunainen. Noudatan sitä pitäessäni toimituksia, suunnitellessani jumalanpalveluksia, lukiessani rukouksia, seuratakseni kirkkovuoden kulkua. Ennen ei ollut käsikirjaa, oli Raamattu ja niin sanotusti tyhjä paperi. Kaikki rukouksetkin olivat omia soperruksia. Nyt on niin erilaista ja paljon totuteltavaa. Unelmoin edelleen, mutta roolini on uusi. Teen perustyötä, sitä joka ei lopu koskaan. Olen pääsääntöisesti palvelija. Kuuntelija. Taakankantaja. Ja joskus roolit kääntyvät yllättäen ympäri. Kohtasin bussissa eräässä kastetilaisuudessa mukanaolleen isovanhemman. Hänen kanssaan keskustelu antoi minulle voimaa. Uusia ihmeellisiä yhteyksiä.

Ihmeellisintä työssä ovat olleet erityiset kohtaamiset joita on ollut kymmeniä, satoja. Ne tekevät rikkaan olon. Lapset ovat fantastisia, olen äärettömän onnellinen että saan olla lapsityönpappi. Heidän kanssaan ei käytetä käsikirjaa, on yllätyksellinen ja jännittävä flow-tila. Haluaisin, että lapset kokisivat ja ottaisivat kirkon omakseen, kodikseen.

Pappina minusta voi tulla mahdollistaja. Toivoisin, että joku tulisi, koputtaisi oveen ja sanoisi, nyt on aika tehdä uutta, avaatko ovet? Lupaan yrittää.

-Katja-Maaria

Share
Ladataan...

Ladataan...
Oisko tulta?


Uuden Suomen kolumnisti Martti Asikainen kirjoittaa NASA:n teettämästä tutkimuksesta, jossa tutkijajoukko toteaa, että ihmiskunnan päivät ovat varsin pian luetut. Kolumnistin sanavalinnat ja kolumnin sisältö tuovat minulle mieleen uskonnolisen puheen. Tällä en tarkoita, etteikö tutkimus, jota Asikainen kommentoi, kuulostaisi tieteellisesti pätevältä, vaan sitä, että todella merkittävistä asioista ei voi puhua kuin merkityksiä täyteen ladatuilla sanoilla. Yleensä maailmanlopusta, ahneuden aiheuttamasta kärsimyksestä ja solidaarisuudesta ainoana pelastuksena olen kuullut saarnattavan kirkossa, en sanomalehdessä. Nyt kuitenkin kolumnisti kirjoittaa:

- Paras mahdollinen heidän näkemänsä skenaario olisi se, että maailman eliitti ryhtyisi hyvissä ajoin huomattaviin yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin, ja lykkäisi näin ikään yhteiskunnan romahtamista solidaarisuudellaan. 

 

Solidaarisuus, toisen rinnalle asettuminen, on arvo. Siitä pitäisi seurata arvon mukaiset valinnat. Nuo valinnat on esitetty tutkimuksessa ratkaisuina, joilla voitaisiin pehmentää globaalia yhteiskuntajärjestelmien romahtamista ja lievitää sekasortoa. Ensimmäinen asia, jota tutkijat esittävät, on taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen ja tuloerojen kaventaminen. Toisena kohtana on luonnonvarojen oikeudenmukainen jakaminen kaikkien maailman ihmisten kesken. Kolmas asia koskee energiataloutta: uusiutumattomista luonnonvaroista tulisi siirtyä uusiutuviin. Neljänneksi kohdaksi tutkimuksessa listataan väestönkasvuun puuttuminen (jos se ei olisi edellisten kohtien seurauksena jo taittunut). 

 

Vaikka keinot kuulostavat paljon toistetuilta ja järkeviltä, ja solidaarisuus arvona kauniilta, ei kolumnisti usko niiden toteutuvan. Ei se minustakaan siltä näytä. Juuri nyt Suomessakin - länsimaisessa demokratiassa ja vauraassa hyvinvointivaltiossa, jossa olisi mahdollista ja tulisi tehdä eettisesti ja ekologisesti kestäviä valintoja - hallitus tahtoo kasvattaa tuloeroja ja leikata kaikkein köyhimmiltä. 

 

Minua ei sinällään kauhistuta ihmiskunnan tuhoutuminen tai kuolema. Minua kauhistuttaa aika ennen sitä. Nälänhätä, niukkenevista resursseista taisteleminen, ekokatastrofipakolaiset, sodat ja väkivalta, loputon koston kierre oikeusjärjestelmien kaaduttua, epäluottamus, kipu ja kärsimys. Niiden vuoksi haluan puhua solidaarisuudesta ja harjoittaa solidaarisuutta. Uskon, että auttamalla toista autan itseäni. Nykyisenkaltaisen systeemin romahtamiseen ja energiakriisiin voin varautua asentamalla aurinkopaneelin, opettelemalla käytännön taitoja kuten lypsämään vuohia, istuttamaan perunoita ja keräämään villiyrttejä. Yritän olla kiinnittymättä aineelliseen ja keskittyä sen sijaan aineettomaan pääomaan. Tärkeimmäksi selviytymiskeinoksi näen kuitenkin luottamuksen rakentamisen ja ylläpitämisen toisiin ihmisiin. En pärjää yksin. Kukaan ei. Alathan sää mua? 
 


- Mirka Maaria  


 Kuva: Pawel Kuczynski

Share

Ladataan...
Oisko tulta?

What a ride! Tämä on meidän 971. bloggaus. Käyntejä blogissa on kertynyt noin miljoona. Tässä välissä meidän jengi on vaihtanut työpaikkoja, kaupunkeja ja vaatekokoaan. Olemme rakastuneet, itkeneet ilosta ja löytäneet nautintoja joista emme tienneet mitään. Olemme eronneet, tulleet hulluiksi ja synnyttäneet sekä eläviä että kuolleita lapsia. Osa siitä kaikesta on tässä blogissa.


Kesäkuun lopussa joudumme sanomaan näkemiin tälle kymmenien tuhansien seurakunnalle, joka on meille tosi rakas. Kaikkien aikojen luetuin ja jaetuin bloggaus julkaistiin viime viikolla(!) joten hiipumisesta meitä ei voit syyttää. Se oli Hemulin juttu siitä Lennin vaaleanpunaisesta paidasta.

Kokosimme vuosien varrelta mahtavan kesälukupaketin joitain suosituimpia ja rakkaimpia juttuja muutamaan kategoriaan, joita Lilystä ei sellaisenaan löydy: 

1) MITEN MINUSTA TULI TÄLLAINEN JA VIELÄ KRISTITTY

Aikamoinen paketti   Matteus
 


Kahdeksan kiloa vahvempana
"En tiennyt, että talo voi tulla maksamaan niin paljon, että päädyn aika-ajoin leipäjonoon siitä huolimatta, että teen montaakin työtä. En tiennyt, että leipäjonossa voi kohdata ns. tavallisia ihmisiä, joiksi itsenikin kaikesta huolimatta luokittelen." Minna T.

Mikä siinä Jessessä viehättää?
"Tunnustan, tää viehättää mua." Ulla

Kummallisena tavallinen
 "Miksi sitten tulen paikkaan, jossa tiedän armon kuuluvan kaikille, mutta loppuvan juuri ennen omia varpaankynsiäni? (Lisätään syntilistaani ehostus.)" Mirka

Kirje vanhoillislestadiolaiselle yhteisölle
"Vaikeita hetkiä ovat olleet ne, kun lähellä olevia ihmisiä on henkisesti lyöty ja poljettu, toiset eivät ole uskaltaneet avata suutaan, ja jos ovat niin tehneet, ovat saaneet aimo annoksen armottomuutta ja kritiikkiä paluupostissa." Juudit

Sanoitettu kaipaus
"Että me löytäisimme ja ottaisimme vakavasti kaipauksen, joka ihmisessä ja ihmiskunnassa on aina ollut. Kaipaus kohti ihmistä suurempaa, Jumalaa." Katja-Maaria

Mitähän mahtoi Jumala ajatella naisen luodessaan? Mari Inka

 

 

2) KAIKENLAISET MORAALIKYSYMYKSET, USEIN LIITTYEN SEKSIIN

Lapsia tehdään ilman seksiä
 "Kun keskustellaan ruumiillisuudesta ja seksistä, tuntuu häviävän todellisuudentaju." Matteus
 

Homoja kansalle, joka typeryydessä vaeltaa
"Eihän Liukkonen enää kaapista tultuaan vain ui, nyt hän homoui. Siten homous vaikuttaa hänen uintiinsa. Olinpa spede, kun en heti tajunnut, että homous tekee kaikesta homoa ja erilaista, normaalista eli heteroudesta poikkeavaa." Hemuli

Intiimielämän hinta arkena 1,50€"Kun suhde päättyy, on hyvä nolata toinen kertomalla kavereille kuinka huono pano se oli ja kuinka pieni sillä on. Isku vyön alle satuttaa eniten. Se on suloisin kosto." Nanna 
 
Aborteista"Tämä arvokas ja ainutlaatuinen elämä, jota ministeri kehotti suojelemaan, on monella tapaa arvaamaton. Näillä poluilla kulkeneena, toivoisin, että aborttikeskustelu aloitettaisiin siitä, miten ei-toivottuja raskauksia voidaan välttää. Tai siitä miten ei-toivotusta voi tulla toivottu. Tai siitä miten abortista tuntemasta surusta tai syyllisyydestä voi päästä eteenpäin." Minna J. Ei-kukaan

"Tämän tarinan lähtöasetelmassa nuori tyttö kieltää oman kehonsa ja seksuaalisuutensa, käännekohdassa hän ymmärtää sen olevan mahdotonta ja haitallista. Loppuratkaisu on vielä kirjoittamatta, sillä elämä on kesken." Mirka


3) HEMMETTI KUN ELÄMÄ ON VAAN VÄLILLÄ VAAN AIKA RASKASTA


Lepää ennen lopullista väsymystä
"Näyttää siltä, että paras sanoma, mikä ihmisiä nykyään koskettaa, on tämä: Sinun on lupa olla väsynyt. Sinun ei tarvitse jaksaa." Mirka

Yh-äidin parhaat neuvot
"Yksinhuoltajuus oikeasti taitaa tehdä vanhemmuudesta yksinkertaisempaa. Ei kertakaikkiaan ole aikaa eikä voimia säätää loputtomiin. Rahaa ei myöskään ole ylimääräistä." Minna J.

Riidat ja niiden välttely"Välttelen riitaa senkin uhalla, että jostakin asiasta ääneen sanominen voisi loppujen lopuksi tehdä tilanteesta paremman kaikkien kannalta. Jatkuvasta toisen posken kääntämisestä ei ole hyötyä kenellekään." Nanna   Elämä ei ole polku Matteus  Tämä ei vielä ole lopullinen näkemiin. Mutta jo nyt pitää sanoa kiitos, olette muuttaneet meitä ja kirkkoa.
 

 

Share
Ladataan...

Pages