Ladataan...

Emmä niistä kirjoista niin oo välittäny(tai siis niistä kahdesta, joita YRITIN lukea), mutta kyllähän ne nekin rispektiä ansaitsee, koska niitten pohjalta tehty lehva oli aivan huippu. Luulin että se on vaan äjjien leffa, ja saattoi se ollakin, mutta niin ihanan suomalainen ja aika symppis. Mulla suli sydän.

Kohellusta, kyttiä, verta, hirttoköysi, nussimista, alastomia ukkoja, ihan viulusti viinaa ja sitte sitä rakkauttaki. Kyllä mä vaan tykkäsin. Ooks käyny kattoon? Ja ootko minun tavoin innoissas vai järjettömän pettyny ja ahdistunu tuon jälkeen niinku minun sisko?

Poikia siellä enemmän nauratti tietty, mutta mä olin just tuommoisen sekopääleffan tarpeessa, ja poistuin teatterista tositosi ilosesti yllättyneenä. Naurattiki vielä. Surullinen ja ilonen, ahdistava ja hilpeä pätkä. Suasittelen.

Ladataan...

Ladataan...

Itse en ole Helsingistä, vaan Turusta, Suomen takapuolesta. Mutta olin tämän päivän töissä Helsingin messukeskuksessa Outlet Expo -messuilla, ja kyllä kannatti! Paitsi olla töissä, myös kierrellä muilla osastoilla. Mielettömän hyviä tarjouksia, varsinkin naisille! Suosittelen! Järjettömän edullisia kosmetiikka-, koru-, kenkä- ja laukkulöytöjä ja vaikka mitä muuta ihanaa. Mene, mene jos voit:) Messut jatkuvat koko viikonlopun.

Samaan aikaan Outlet Expon kanssa oli meneillään kotieläinmessut, kädentaitomessut ja jotkin metsään liittyvät messut (viimeiseen en niin paneutunut, wonder why).

Kädentaitomessuilla pääsi kokeilemaan kaikenlaista kivaa diy-juttua aivan omin käsin. Mua kiinnosti ainakin posliininmaalaus ja korttien teko leimasinpainannalla. Plus Novitan osasto oli taas jotain aivan ihanaa!

Metsämessut meni hieman ohi, mutta annettakoon se minulle anteeksi. Kiitos.

Ainoastaan niillä kotieläimilllä oli kyllä aika tukalat paikat näytillä meluisissa messutiloissa. Olin niistä vähän huolissaan. Väkeä oli kuin pipoa ja eläimet möllötti karsinoissaan. Ei ihme, että vasikat, ponit, lampaat ja koirat oli vähän hermostuksissaan. 

Mutta siis kyseessä melko makoisat messut, jos ei oteta lukuun tuota eläin-miinusta.

 

Ladataan...

Ladataan...

Mietin tässä. Pitäiskö pikkuhiljaa alkaa julistaa täällä näkyvästi, että kirjotan vaan itelleni, täysin omaksi ilokseni, vaikka oikeesti toivonkin jatkuvasti salaa pienessä mielessäni, että joku odottaisi ilmoitusta minun palstan uudesta jutusta? Miksi se hävettää, ettei kukaan, ei siis oikeesti kukaan, ole edes tykännyt saati kommentoinut viimeisintä postausta? Emmä valita, en varmaan itekään jaksaisi seurata satunnaisesti ilmestyviä höpönlöpöjuttuja palstalla, joka ei varsinaisesti keskity yhtään mihinkään... Ja viimeinen asiahan on kerjätä kommentteja valittamalla siitä, ettei kommentteja tule (eikä niitä tykkäyksiä). Sehän, että blogilla on faneja, on ihmisarvon mitta. Yritän jopa olla hauska. Epäonnistun. Menköön. Hyvää yötä minulle ja blogilleni, joka ei kiinnosta edes minua itseäni. Lähden kieriskelemään ja sukeltelemaan blogi-itsesääliin. 

Ladataan...

Pages