Ladataan...
Onnellinen keho

Olen iloinen, oikeastaan helpottunut, että vuosi vaihtuu. En siksi, että vuosi 2016 olisi ollut huono. Ei suinkaan. Oikeastaan päinvastoin. Tai oikeastaan siksi, että vuoden aikana on tapahtunut niin paljon ja laidasta laitaan, että minua hirvittää ajatella, mitä vielä voisi sattua, jos vuosi vielä jatkuisi. Ja oikeastaan siksikin, että odotan innolla tulevaa vuotta ja sen mukanaantuomia asioita, joista tiedän vasta osan. 

Tämän vuoden suurin anti on ollut huomata jälleen, miten elämällä on tapana yllättää. Miten omista suunnitelmista, peloista ja toiveista huolimatta Elämä tietää paremmin, mitä minulle kuuluu sattua ja tapahtua. Miten minun tehtävänäni on ottaa opiksi kokemuksistani ja luottaa siihen, että asiat kyllä aina järjestyvät. Eivät ehkä sillä tavoin, miten olin itse ajatellut, mutta ehkä vielä paremmin. Kliseinen "elämä kantaa" on todella näyttänyt tänä vuonna kyntensä pitkästä aikaa! 

Muun muassa nämä asiat jäävät mieleen vuodesta 2016:

- Alamäki ei alakaan heti, kun täyttää kolmekymmentä. Alkuvuosi meni kolmenkympin kriiseilyssä, mutta pahin meni ohi syntymäpäivän koittaessa. Jotain maagista ja kiehtovaa tässä iässä kuitenkin on. Kai se on se elämänviisaus, jota parikymppisellä minällä ei ollut. Toki mieluiten olisin turvallisesti 25 v.

- Ensimmäinen oma kirjani julkaistiin. Projekti ei mennyt ihan kuten Strömsössä, mutta ulos tuli kuitenkin. Toivottavasti saan joskus kirjoittaa toisenkin kirjan.

- Valokuvaaminen tai kuvattavana oleminen ei olekaan niin kamalaa, pelottavaa ja vastenmielistä. Itse asiassa kuvaaminen on alkanut kiinnostamaan ja uskallan useammin tarttua kameraan. Opittavaa on paljon, mutta se korkein kynnys on nyt ylitetty. Hyvä minä! Iso merkitys oli keväisellä valokuvauskurssilla. Iso merkitys toki olisi vielä ottaa niitä oppeja käyttöön... :D

- Opiskeleminen on aikuisiällä kivaa! Itse asiassa jopa antoisampaa kuin nuorempana, kun oppimiaan asioita voi liittää laajempaan kokemuspohjaan ja poissa on turha suorittaminen ja vain koetta varten lukeminen. Kyllä ne hyvät arvosanat silti mieltä nostattavat ;). Vielä vähän jäljellä ja  kasvatustieteen perusteet ovat paketissa. Mitähän seuraavaksi?

- Veroasioihin voi oppia suhtautumaan myönteisemmin, niitä voi oppia jopa ymmärtämään (oikeasti voi!) Kun tuntitolkulla ähertää verokorttien parissa, on kaksi vaihtoehtoa. Tehdä homma kunnolla tai sinnepäin. Ja minä valitsin sen kunnolla tekemisen. Ja vahingossa opin jotakin!

- Suurimmat esteet ovat omassa päässä (katso edelliset)

- Olen helppohoitoinen. Kunhan saan unta, ruokaa ja liikuntaa säännölliseen tahtiin, voin hyvin enkä kiukuttele turhista :D

- Minä 10 v on tiennyt paremmin kuin minä 30 v (kuunnelkaa sisäistä lastanne :), se on fiksu isolla F:llä!). Suurimpia oivalluksia tälle vuodelle ovat liittyneet omana itsenäni olemiseen ja itseni muuttamisen lopettamiseen. Ongelmien ratkaisut ovat yleensä nenän edessä, joskus kirjaimellisesti. 

- Toista voi rakastaa enemmän ja syvemmin aina vain <3, se jaksaa yllättää. Ja itse asiassa, siinä missä itse voi muuttua, se toinenkin voi. (Edelleenkään sitä toista vaan ei voi muuttaa.) Käsitykseni parisuhteesta on muuttunut vuoden aikana. Lienee yhteyttä oman itsensä paremmin tuntemiseen...?

- Elämässä kaikki on mahdollista. Trumpistakin tuli presidentti...

- Opettajan työ. Yksi tämän vuoden ikimuistoisin kokemus oli kyllä ehdottomasti sijaisuuspesti yläasteella.  Nostan hattua kaikille luokanopettajille. Huh huh, teette kyllä melkoista työtä! Jos jonkun joskus kuulen sanovan, että opettajat vain lomailevat ja nostavat palkkaa, kehotan vierailemaan yläasteella. Todennäköisesti ei sano enää toista kertaa.

- Kun jokin loppuu, jokin uusi alkaa. Se seikkailijasielu, joka minussa on ollut uinumassa, heräsi talviunestaan. Ja siitä en ole lainkaan pahoillani, vaikka vakituinen työ siinä sivussa menikin. Tiedän työkavereilleni käyneen myös hyvin, uusi lehti kääntyi kaikkien elämässä, joten ei ole mitään hätää :)

Joten kiitos ja näkemiin vuosi 2016! Vielä pari päivää ja saa hengähtää hetkeksi. Tammikuu tulee olemaan tiukka puristus viimeisiä opiskeluhetkiä, työttömyyspäiviä ja Kokkolassa asumista. Minä palaan nimittäin joksikin aikaa tutuille opiskeluseuduilleni Kuopioon helmikuussa!  Saa nähdä, miten seudut ovat reilussa kuudessa vuodessa muuttuneet. Kuopiosta minulla on paljon hyviä muistoja ja siksi sinne palaamisesta olen erittäin innoissani!

Viimeisiä päiviä viedään,

-Katja

Share

Ladataan...
Onnellinen keho

9.1 se alkaa!  Vaakakapina nimittäin!  Tästä koko Suomi tulee puhumaan ensi vuonna!

Maria Hintikka Live-ohjelmasta ja Jenny ja läskimyytinmurtajat- elämäntaparemontistaan tuttu Jenny Lehtinen haastaa lopettamaan laihduttamisen ja aloittamaan elämisen juuri sopivasti uudenvuoden lupausten lunastamisen aikaan. Mukana kapinassa ovat vakuuttavat asiantuntijat mielen, ravitsemuksen ja liikunnan saralta: Satu Lähteenkorva, Patrik Borg ja Timo Hakkarainen. 

Osallistua voivat kaikki omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneet. Käsiteltävät aiheet ovat nimittäin jokaiselle olennaisia. Puhutaan mm. riittävästä unesta, mieluisasta liikkumisesta, itsetunnosta ja sallivasta syömisestä. Odotan erityisesti psykologi-Sadun osuutta. Työssäni ravitsemusterapeuttina juuri tämä osa-alue, itsestä pitäminen ja armollisuus itseä kohtaan, on tullut usein vastaan, ollut se isoin kivi, johon homma on asiakkailla ja potilailla kosahtanut. Hyvinvointi kun on pitkälti kiinni pääkopasta. Ei tietynlaisesta ruokavaliosta, liikkumisesta, kehosta tai painosta, vaan suhtautumisesta itseen.

Osallistuminen ei maksa mitään. Oman Hyvinvointi-indeksisi ja lähtötasosi pääset testaamaan täältä.  Oman hyvinvointi-indeksini mukaan minulla on edelleen vähän työstettävää armollisena itselle olemisessa, vaikka paljon turhaa taakkaa olen vuosien varrella repustani poispudottanut. Lieneekö synnyinlahjana suomalaisilla saatuna tuo itsensä vähättely ja liika vaativuus omia tekemisiä kohtaan. Onneksi aivomme muovautuvat läpi elämän, joten mahdollisuudet katsoa elämää ja itseä uusin silmin on aina. Aina.

Vaakakapina tulee tarjoamaan työkaluja ja vertaistukea positiivisessa hengessä rauhalliseen, mutta pysyvään elämäntapamuutokseen Ylen verkkosivuilla koko vuoden 2017 ajan. Unohda siis perinteiset ja tutkitusti huonoiksi todetut pikadieetit ja klikkaa itsesi mukaan! Lisäinfoa löytyy myös Vaakakapinan facebook-sivustolta. Olen jo itse sivustolle liittynyt ja odotan innolla, mitä ajatuksia ja tunteita kapina tulee ihmisissä herättämään. Toivon, että vuoden päästä edes osa ikilaihduttajista on kelkkansa kääntänyt ja oivaltanut, mistä hyvässä olossa ja painonhallinnassa on oikeasti kyse. 

Vaikka yleensä en uudenvuodenlupauksia kannata, on tässä sellainen lupaus, jota voin suositella!

Hyvää uudenvuodenalusviikkoa!

-Katja

Kuvat: Yle.fi/ Annukka-Palmén-Väisänen

Share

Ladataan...
Onnellinen keho

Joulut on nyt vietetty ja aika suunnata katseet tulevaan vuoteen. Googlailin yhtenä päivänä ensi vuodelle povattuja ruokatrendejä. Näihin seuraaviin, jotka pomppasivat sieltä esille, uskon (tai toivon) itsekin nousevan vahvimmin esille:

  1. Flexitarismi. Osa lihasta korvataan kasvisruoalla tai liha vain lisukkeena. Kasviksia siis tullaan käyttämään edelleen reilummin, mutta vegaanius tai vain kasvisruokavalion valitseminen ei ole välttämätöntä ollakseen trendikäs. Värikäs syöminen tulee olemaan taattua, me like :)
  2. Skandinaavisuus kunniaan. Puhdas luonto, puhtaassa ympäristössä kasvanut ruoka, ruoan kerääminen itse luonnosta. Meille pohjoismaalaisille itsestäänselvät asiat ovat kovaa huutoa maailmalla. Oltaisiinko reilusti ylpeitä ja suosittaisiin suomalaista?
  3. Terveellisyys, erityisesti lasten ruoissa. Maku ja laatu edellä kuitenkin. Terveellisyydestä toivotaan kaikille saatavilla olevaa, tuloista riippumatta. Juuri niin sen pitäisikin olla. Hyvä syöminen ei saa olla vain varakkaiden etuoikeus, vaan perusoikeus kaikille.
  4. Perinneruoat. Vanhoja reseptejä uudistetaan, mutta makumuistoja kunnioittaen. Tuunataan vaan! 
  5. Lohturuoat. Ennen puhuttiin kotiruoista, nyt lohturuoista. Ajatus ja idea edelleen samat: hyvää mieltä nopeasti valmistuvasta ruoasta yhdessä perheen parissa nautittuina. Itselle lohturuoka sanana kalskahtaa surulliselta. Onko oltava onneton syödäkseen peruskotiruokaa? Miksi syömisen pitää olla ihmeellistä? 
  6. Ruoan hävikin vähentäminen. Isovanhemmilta opitut niksit nousevat suureen arvoon. Toivottavasti tämä trendi ei koskaan kulu pois...
  7. Ajankäyttö. Halutaan nopeasti valmistuvaa, mutta hyvälaatuista ja eettisesti tuotettua ruokaa. Kuluttajat ovat entistä valveutuneempia. Saa nähdä, miten elintarviketeollisuus tulee tähän vastaamaan? Tuleeko ruokapaketteihin kellonkuvat, kuten on uumoiltu? Nopea, mutta värikäs ja maukas ruoanlaitto vastaa omaa ruoanlaittofilosofiaani. 
  8. Syömisessä elämyshakuisuus ja ruokahifistelyt jatkuvat. Edelleen ruoka on muutakin kuin polttoainetta. Toivottavasti muistetaan syödä kuitekin riittävästi, sillä mikään yksittäinen elintarvike ei korvaa liian vähäisestä syömisestä aiheutuvia haittoja keholle.
  9. Hyvinvoivaan arkeen kuuluu myös hyvä uni.  Unen merkitystä hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa. Mutta onnistuukohan rauhoittumista suun kautta. Mitähän kamomillateet saavat kaverikseen? 

Trendien lähteet täältä, täältä ja täältä

Mitä sinä ennustat vuodelle 2017?

-Katja

Share

Pages