Ladataan...

 

Kyllä, myös minä olen hurahtanut korealaiseen kosmetiikkaan, tarkemmin ihonhoitotuotteisiin. Kiinnostukseni sai heräämään kauneusbloggaaja Miia Ezen.

LÄHTÖTILANNE

Ennen uusia ihonhoitorutiinejani olin kuin kuka tahansa suomalainen nainen: pesin kasvoni puhdistusvaahdolla, -geelillä tai -vaahdolla, käytin kasvovettä jos muistin, levitin silmänympärysvoiteen ja kasvorasvan. Tuotteet vaihtelivat markettikamasta apteekkituotteisiin. Kasvot tuli pestyä aamuin illoin ja yleensä väsyneenä illalla ei kovin kauaa naamaa jaksanut hinkata. Siinä hampaidenpesun yhteydessä sen hoidin. Kuorintavoiteita ja kasvonaamioita käytin ehkä pari kertaa vuodessa. 

Nuorena ihoni oli suht moitteeton satunnaisia näppylöitä ja nenän mustapäitä lukuunottamatta. Tilanne kuitenkin muuttui iän myötä, hormonaaliset muutokset alkoivat näkyä kasvoilla, myös ihon kosteustasapaino vaihteli pintakuivasta sekaihosta kutisevan kuivaan ja kasvot punoittivat herkästi, siksi pyrin käsittelemään kasvojenihoa mahdollisimman vähän. 

Tilanne muuttui, siis ihan oikeasti muuttui, kun Miia alkoi puhumaan yhä useammin korealaisen kosmetiikan ja 8-9 vaiheisen ihonhoitorutiinin puolesta (postaus täällä). Hauskat ja värikkäät purkit alkoivat houkuttelemaan ja niinpä tein elämäni ensimmäisen tilauksen kauneudenhoitotuotteita myyvältä Eleven.fi-sivustolta tänä keväänä. Ensin tilasin vain puhdistusöljyn, hoitonesteen ja emulsiovoiteen kasvoille, minulla nimittäin oli vielä kaapissa puhdistusvaahtoa, kuorinta- ja silmänympärysvoidetta jäljellä. Kokeiluna ostin Kuopion Matkuksen Hehkusta yhden kangasnaamion.  Aloitin näillä oman 6-vaiheisen ihonpuhdistusmetodini: ensin öljymäisellä putsarilla ja sitten puhdistusvaahdolla kasvot puhtaiksi, kuorinnalla kuiva ihosolukko pois, sitten hoitonesteen sively ja naamio, lopuksi silmänympärysvoide ja kasvorasva.

Epäilyjä ja kokemuksia

Pelkäsin, että alun innostus nopeasti hiipuu ja epäilin myös, jaksanko oikeasti joka ikinen ilta suorittaa aiempaan nähden tuplapuhdistuksen. Epäilyni olivat kuitenkin turhia. Minä nimittäin aloin uusien tuotteiden ja uuden metodin ansiosta jopa odottamaan illan puhdistusoperaatiota. Uskomatonta, mutta totta! Olen jo useamman viikon ajan toistanut samat vaiheet ja niistä on muodostunut uudet rutiinit aiempien tilalle.

Olen ihastunut korealaiseen kosmetiikkaan! Uskalsin satsata rutiineja täydentäviin tuotteisiin ja tilata kasvoveden, uuden kuorintavoiteen ja lisää kangasnaamioita. Kasvovesi löytyi eBaysta, muut Eleveniltä. Seerumia en ole vielä ajatellut ostaa, ehkä syksymmällä sitten. Samoin yönaamio on vielä hankkimatta. Seerumin levitys kuuluu siis ennen kasvovoiteen levitystä ja yönaamiota voi käyttää kasvovoiteen tilalla tai lisänä. 

Olen saanut uudesta ihonhoidosta apua ihon pintakuivuuteen ja otsan näppylöihin. Edelleen hormonaaliset vaihtelut kuukautiskierron aikana näkyvät iholla, ehkä aiempaa lievimpinä kuitenkin. Meikkikin näyttää iholla paremmalta ja olen pitkän tauon jälkeen alkanut käyttää uudelleen puuteria. Aiemmin pintakuivalla iholla puuteri paljasti ikävästi kuivat kohdat, mutta enääpä ei.

Etukäteen minua huoletti tuotteissa niiden vaikutus omalla ihollani ja tuoksut. Ilokseni olen todennut, että tuotteet ovat olleet todella miedon ja raikkaan tuoksuisia, joten hajuista ei ole ollut haittaa. Myöskään, toisin kuin alkuun luulin, peräjälkeen tehdyt ihonhoitovaiheet eivät ole ärsyttäneet ihoani, punakkuutta ei ole ilmennyt ja toisin kuin vanhassa yksinkertaisessa ihonhoitorutiinissani iho ei ole tuntunut kiristävän kuivalta. Päinvastoin, iho tuntuu puhtaalta ja sileältä vaihe vaiheelta. Sellainen iho tuntuu hyvältä. 

Itsestä huolehtiminen on kaunista

Syy tämän postaukseen kirjoittaamiseen löytyy ensimmäisestä kuvasta. Kasvojenhoitamisen myötä olen nimittäin alkanut myös kokea olevani itsevarmempi ja kauniimpi. En kuitenkaan sano, että se on täysin koreakosmetiikan ansiota, vaan jotakin muuta olennaista tapahtui uusien rutiinien opettelemisen myötä. Vaatii nimittäin itsensä arvostamista hoitaa itseään pidemmän kaavan kautta. Veikkaan siis, että koreakosmetiikan käyttöönotto osui sellaiselle jaksolle omassa elämässäni, milloin aloin haluta pitää itsestäni parempaa huolta. Korea ja Eleven vain tarjosivat välineet siihen.

Ja aikuisten oikeasti, eivät uudet rutiinit vie edes montaa minuuttia kauampaa kuin aiemmat. Ja niistä parista lisäminuutista minä ihan oikeasti nautin :)

Miian ja Virven suosituksilla alkuun

Korealaisen kosmetiikan valikoima on todella laaja ja kokeiluissani olen luottanut Miian ja Ostolakossa- blogin Virve Veen suosituksiin. K-Citymarketit ovat ottaneet valikoimiinsa lukemani mukaan korealaisen Missha-sarjan ja Keskon alaisesta Hehku-kauneusmyymälästä löytyy kangasnaamioita. Vaikka tarkoituskin onkin, että ihonhoitorutiinit tukevat toinen toistaan, voi tutustumisen ihan hyvin aloittaa yksittäisistä tuotteista.

Miian postauksiin pääset täältä ja suosittelen katsomaan myös Miian tekemän Youtube-videon, jossa hän näyttää konkreettisesti, miten korelainen ihonhoito vaihe vaiheelta toteutetaan. 

Lauantai-illan terveisin, Katja

Ladataan...

Seuraan Instagramissa Naiseuden voima -nimistä sivustoa (@naiseudenvoima) ja tänään kuvia selatessani huomioni vangitsi tämä ensimmäinen kuva ja sen sisältämä lause. Selaamista jatkaessani toinen, Hidasta elämää-sivuston (@hidasta) kuva pysäytti minut. 

Olen joskus aiemmin kertonut, että suhteeni hyvinvointisloganeihin ja -mietelauseisiin on ristiriitainen. Olen tullut siihen lopputulokseen, että ne asiat, jotka itse on voimalla oivaltanut suhteellisen vasta, resonoivat, kun taas sellaiset lauseet, joihin itsellä ei ole mitään suhdetta tai joita yksinkertaisesti vaan hoetaan vähän liikaa itsestäänselvyyksinä, lähinnä ärsyttävät. Ärtymyksen taustalla olevia asioita toki voisi penkoa enemmän, mutta siihen en nyt tässä lähde sen kummemmin pureutumaan. Joskus asiat vaan saavat ärsyttää.

Nyt sitten itse postausaiheeseen. 

"Kuka minä olen" on tarina, ei lause

Nämä kaksi kuvaa resonoivat, koska olen koko kuluneen vuoden ajan työstänyt sitä, kuka minä olen. Lienee kolmekymmentä täyttämisen peruja tai sitten nyt on ollut sopivasti tilaa ja aikaa tämän minä-teeman tutkimiselle. Koko kuluneen kevään olen elänyt melkoista muutosten aikaa, erityisesti sisäisesti. Ulkoisesti olen aikalailla sama tyyppi kuin ennenkin, mitä nyt muutaman vuoden ajan kasvatettu tukka lyheni ja hiusväri raidoilla vaaleni, mutta kokemus minänä olemisesta on erilainen kuin vaikka viime tai sitä edellisenä vuonna. Enkä toisaalta tiedä, onko ulkoisille muutoksille juuri edes tarvetta, ne tulevat, jos ovat tullakseen. 

Olen pitkälti tarkastellut omaa elämääni ja sen erilaisia käänteitä ja kokemuksia pyrkien muodostamaan niistä eheää tarinaa. Sitä, että minulla on juureni ja historia, nykyhetki ja lähitulevaisuus. Tarinani tarkentuu päivä päivältä eheämmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi. Valmista siitä tuskin tulee koskaan, enkä sitä tavoittelekaan. Tavoitteena on olla sinut itseni kanssa tässä ja nyt, voida hyvin, tehdä itselle mieluisia asioista ja saavuttaa sitä, mitä haluan saavuttaa.

Tarinani tarkentumisen myötä olen havainnut myös huomioni ja muun kapasiteettini tarkentuvan enemmän siihen, mitä minä ajattelen ja haluan, mitä minä olen. En ole etukäteen siis päättänyt lopputulosta, mutten myöskään ole väkisin pitänyt kiinni oletuksista, joita minulla on itsestäni ja elämästäni tähän mennessä ollut.

"Kuka minä olen" ei ole päätettävissä etukäteen

Ei ole ollut helppoa nöyrtyä muutoksen edessä, luopua etukäteen tehdyistä päätöksista ja tehdyistä tulkinnoista ja havainnoida asioita uudesta näkökulmasta. Nöyrtyminen ei ole sama asia kuin alistuminen, vaan nöyrtyminen on pikemminkin aktiivista valmiutta tutkia asioita erilaisista, joskus kipeistäkin, näkökulmista. Valmiutta myöntää oma ja toisten erehtyväisyys. Jakaa vastuuta niille, joille se kuuluu ja ottaa vain oma vastuu kantaakseen. 

Veikkaanpa, että tähän samaan prosessiin en olisi aiemmin ollut valmis. Minulla ei ole ollut niitä tietoja, taitoja, ihmisiä, kokemuksia ja mahdollisuuksia asioiden tutkiskeluun, mitä minulla on nyt. Ja niistä olen äärimmäisen kiitollinen.

"Kuka minä olen" on omien rajojen tarkastelua

Kaikista haastavinta on ollut työskennellä omien rajojen hahmottamisen ja niistä kiinnipitämisen parissa. Monta kertaa olen kuvitellut homman jo hanskaavani, miellyttäväni vähemmän muita ja enemmän itseäni, mutta niin vain kaatumiset ovat osoittaneet totuuden toisenlaiseksi. Toisaalta kaatumiset ovat opettaneet minulle sen, että omat rajat eivät ole aina samanlaiset, vaan ne joustavat tilannekohtaisesti sopivasti itsen ja muiden suuntaan. Ne ovat alue, jossa minun on hyvä olla, ja joiden sisällä voin tarjota apuani, tukeani ja rohkaisuani muille sitä tarvitseville. Ne eivät nimittäin ole minulta pois. 

Omat rajat liittyivät myös miellyttämiseen, jota havaitsin itsessäni olevan aika runsaalla kädellä. Tästä tietoiseksi tuleminen oli ensimmäinen heureka-elämys, josta veikkaan aika monen muun oivalluksen lähteneen liikkeelle. Vielä tietoisuuden lisääntyminen ei "poistanut" ongelmia, se oli vasta ensimmäinen askel konkreettisiin muutoksiin. Oivalsin myös jälkikäteen, ettei kyseessä edes ole ongelma, joka täytyy poistaa, vaan ilmiö, monen tekijän summa, joka itse asiassa paljasti enemmän itsestäni kuin olin kuvitellutkaan.

Melkoiselle tutkimusmatkalle se minut siis johti. 

"Kuka minä olen" - omissa silmissäni?

Monien mutkien kautta päädyin lopulta sinne, mistä jälkimmäisessä kuvassa on kyse. Ymmärtämään, ettei minun tarvitse nähdä itseäni muiden silmin, vaan minun on katseltava ihaillen sitä kuvaa, mitä minä omilla silmilläni näen. Se tunne, kun voi nauttia itsensä kanssa olemisesta aivan eri tavalla kuin ennen, on juovuttavalla tavalla ihana. Kun voi tuntea hymyn nousevan huulille ilman mitään syytä. Kun voi olla tyytyväinen itseensä ja silti havaita epäkohtia itsessään ja ympäristössään. 

Ja oikeastaan tajuta, että siitähän tässä elämässä on kyse. Inhimillisyyden, epävarmuuden ja epätäydellisyyden sietämisestä,  jatkuvasta matkanteosta ilman varsinaista valmiiksi tulemista, mutta silti matkanteosta nauttien. 

Ethän vähättele toisen tekemää työtä?

Tässä kirjoittaessani huomaan edelleenkin ajattelevani, että ne tietyt mietelauseet ärsyttävät. Samalla myös syy ärsytyksen taustalla avautui. Nimittäin niihin muutamaan sanaan ei tahdo mahtua se kova työ, joka on täytynyt tehdä päästäkseen nauttimaan niistä tunnetiloista ja ajatuksista, jotka niihin muutamaan sanaan on yritetty pukea. Ei vaan mahdu. Pikemminkin tuntuu, että sitä työmäärää, mitä on tehtävä voidakseen tuntea itsensä esimerkiksi kauniiksi, arvokkaaksi, riittäväksi ja merkitykselliseksi, aliarvioidaan. 

Mutta sitten kun eteen ilmestyy sellainen kuvateksti, johon tuntuu tiivistyvän kaikki se, mitä on viime kuukausina kokenut ja ajatellut, haluaa niistä kirjoittaa blogipostauksen, jakaa ystävilleen ja keskustella aiheesta. Koska se vaan tuntuu niin hiton tärkeältä ja arvokkalta. Koska se ei ole itsestäänselvyys, vaan olennainen havainto elämästä. Elämänviisaus.

Toivon, että näitä elämänviisauksia ei ladeltaisi puolihuolimattomasti toisille, jotta ne eivät menettäisi merkitystään niille, jotka ovat vatsa matkalle oivallusta kohti. Tuntuu oman työn väheksymiseltä saada kasvoille heitettynä jotakin tyyliin "ole armollinen" yms., jos sillä hetkellä todellakaan ei siltä tunnu ja eniten kaikesta haluaisi vain tulla nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on. Elämänviisauksien käyttäminen muutokseen pakottamisena ei toimi. Hokemalla hoetut sloganit eivät aukea sen nopeammin.

Säästä nämä kauniit ja arvokkaat mietelauseet mieluummin johonkin sopivampaan ajankohtaan tai jätä ne kokonaan toisen itse löydettäväksi. Silloin ne ovat ihan parasta. 

Tiistaiterveisin

Katja

Ladataan...

Nyt mennään vähän ohi mun perinteisten postausaiheiden, mutta hyvinvoinnin alueella liikutaan kuitenkin edelleen. On nimittäin pakko kehua löytöjäni hiustenhoidon maailmasta!

Olen hävinnyt geenilotossa hiusasioissa. Hiuslaatuni on niin suomalaistyyppistä kuin voi vain olla: hento, liukas, helposti sähköistyvä. Muistan joskus jonkun kampaajan sanoneen, että hiuksia on kyllä määrällisesti paljon, mutta yksittäinen hius on vaan todella ohut. Iän myötä tuntuu, että hiuksia on vielä vähemmän, mutta minkäs teet, niillä on mentävä, mitä on suotu. 

Olen löytänyt oman hiuswonderlandini

Hiustenvärjäys "tukevoittaa hiustani", mutta vähintään yhtä olennainen merkitys on hiustenhoitotuotteilla. Niiden nimittäin tulee olla sopivassa suhteessa hoitavia ja ryhtiä antavia, muttei liikaa, muuten tukka helposti lätistyy tai päänahka kuivuu ja ärtyy. Olen kokeillut jos jonkinmoista marketti- ja kampaamotuotetta, mutta en muista ostaneeni yhtäkään tuotetta uudelleen. Eivät ole vakuuttaneet minua. En ole koskaan myöskään ollut mikään innokas hiustenlaittaja, en jaksa kihartaa tai muuten väkertää tukkaa tuuheammaksi joka päivä. Lisäksi koen, että päänahkani ärtyy, jos käytän muotovaahtoja, lakkoja yms. usein.

Valoa tunnelin päässä kuitenkin alkoi loistaa, kun pari vuotta sitten googlettelujen tuloksena päädyin ostamaan iHerbistä ensimmäisen pulloni hiuksiinjätettävää hoitosuihketta, jonka luvattiin koskeuttavan (hyvästit sähköisyydelle!) antavan tukea hiuksille (tuuheamman tukkapehkon vaikutelma!) ja myös suojaavan lämpökäsittelyltä. Vau, mikä yhdistelmä, pakko saada!

Tuo tuote oli Alba Botanican kookoksentuoksuinen hoitosuihke (Drink it up Coconut milk leave-in conditioning mist). Kun aloin lisäksi pestä sarjan tuuheuttavalla shampoolla (Body Bilder Mango), tuli tukastani puhdas, pehmoisen kuohkea ja ihanantuoksuinen. 

Vain pelkkää hyvää kerrottavana

Monta plussaa tuote saa 100% kasviperäisistä ainesosistaan, pullon valmistamista kierrätetyistä materiaaleista ja siitä, ettei se sisällä mm. silikoneja ja parabeeneja, näitä kovasti parjattuja ainesosia, joista muutama vuosi sitten kohistiin. Sen perusteella, mitä olen lukenut, liukkaalle tukalle on vain hyvä, ettei se "liukastu" lisää, vaikka esim. silikoneilla on oma paikkansa hiusten kiiltoa ja kammattavuutta lisäämässä. Itse olen hakenut hiustuotteilta nimenomaan karheuden lisäämistä, joten luovuin silikoneista mielelläni.

Lisäplussia tulee helppokäyttöisyydestä. Kuulun siihen porukkaan, joka haluaa hoitaa suihkussakäynnin nopeasti ja siksi hoitoaineen käyttö on meikäläisellä vähäistä. Tykkään mieluummin suihkuttaa kostutusta pestyyn tukkaan ja kieputtaa hiukset sen jälkeen nutturalle yöksi. Aamulla sitten hiukset ovat pehmoisen kuohkeat ja pysyvätkin sellaisina paremmin kuin ilman suihkeen laittoa. Tilasin joku aika sitten (vahingossa tosin) Alba Botanican poispestävän kosteuttavan hoitoaineen (Drink it up coconut milk conditioner) ja opettelen nyt käyttämään myös sitä välillä latvoissa joko yhdessä hoitosuhkeen kanssa tai ilman. 

Koska olen tuoksuherkkä, mutta pidän maltillisista tuoksuista, arvostan tätä tuotesarjaa erityisesti. Olen kokeillut tähän mennessä kosteuttavaa kookoksentuoksuista sarjaa ja tuuheuttavaa mangontuoksuista sarjaa ja molemmat ovat sopivia hajuaistilleni. Tuoksujen lisäksi ihanan keltaisen sävyiset purkit tuovat mieleen tropiikinloman. Hiuksia pesee ja hoitaa näillä tuotteilla mielellään :)

Tai no, yksi miinus löytyy

Alba Botanicaa ei valitettavasti myydä Suomessa. Nettikaupoista tätä sarjaa saa, iHerbin lisäksi ainakin Amazon sitä myy. Hinnat heiluvat noin 6-8 euron luokassa. iHerbistä tilatessa kannattaa muistaa tullimaksut. Siksi kerralla näitä ihanuuksia ei voi tilata yhteen tilaukseen paria kolmea pulloa enempää. 

Alba Botanica on kokonainen tuoteperhe koko keholle

Alba Botanicalla on myös muita kauneudenhoitotuotteita. Tuotesarjan nettisivuiltä löytyy valikoima tuotteita kasvojen, hiusten ja vartalon hoitoon sekä auringonottoon, kaikki ihan yhtä ihanan tropiikin sävyissä. En ole vielä testannut muita sarjan tuotteita, kuitenkin kiinnostunut olen kokeilemaan vartalonhoitoon liittyviä tuotteita. Miksen kasvojen hoitotuotteitakin, mutta tällä hetkellä olen niin innostunut koreakosmetiikkakokeiluista (Kiitos Miikkulaisen!), että Alba Botanican versiot saavat odottaa.  

Mainostan Alba Botanicaa vielä sen verran, että nettisivuilla kerrotaan lisää syitä valita näitä tuotteita. Kasviperäisyyden lisäksi tuotteet ovat luonto- ja eläinystävällisiä. Totteita tai niiden ainesosia ei ole testattu eläimillä. 

Loppusanat

Perun puheeni, on tämä ihan juuri sopivaa aihetta blogiini. Välillä tuntuu, että terveys ja hyvinvointi liitetään vain siihen, mitä me syömme, miten liikumme ja nukumme. Mutta kokonaisvaltainen hyvinvointi on paljon muutakin. Se on myös mm. huumoria, hyvää mieltä, itsevarmuutta ja itsensä arvostamista. Ja juuri näitä asioita edistän omalla kohdallani, kun etsin itselleni sopivia hiustenhoitotuotteita.

Tulen ensi viikolla kertomaan kokemuksiani koreakosmetiikasta. On meinaan edistänyt omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiani sekin!

Aurinkoisen sunnuntaipäivän jatkoja, 

Katja

Ps. Tämä ollut kaupallinen yhteistyö. Valitettavasti. Dear Alba Botanica, saa ottaa yhteyttä, jos haluatte, että tuotteitanne saisi myös Suomesta ostettua.

Pages