Aurinkoinen ja ihana perjantai (yeah right)

Onnenpäivä

Tänään olisi ollut täydellinen perjantai,

mutta

aamulla herätessä tukkani oli aivan käsittämättömän sekaisin. Ainahan se on, mutta tänään se näytti oravanpesältä jossa on rastoja. En saanut sitä ojennukseen, joten kieputin sen muka-trendikkäästi nutturalle. Hitot, se on silti sekaisin ja näyttää rastoitetulta oravanpesältä.

Olisin voinut ottaa tähän jonkin kivan kuvan siitä trendikkäästi takaraivolle kieputetusta oravanpesästä, mutta Photoshop on rikki. Särki. Katki ja poikki. Sen lisäksi, etten saa kuvitettua blogiani asianmukaisella kehysteemalla (kuten aikaisemmasta kehyksettömästä makaronikuvastakin näkee), en pysty tekemään töitäni. Tänään on siis ollut aikaa lorvailla.

Paitsi ettei ole huvittanut lorvailla. Yhtään. Olisi huvittanut mennä lenkille, mutta ei yksin. Yksin on tylsää avautua siitä, miten aamulla oli tukka sekaisin, Photoshop rikki ja elämä huonosti. Ja sitä paitsi metsäneläimetkin luulisivat hulluksi.

Koska halusin kuitenkin ulkoilla, menin aurinkotuoliin pläräilemään posteja, siis niitä oikeita, jotka pitää hakea postilaatikosta satoi tai paistoi. Laskujen seasta löytyi muutama vaatekuvasto ja selailin sitten niitä aikani kuluksi. Olipa tyhmännäköisiä vaatteita täynnä nekin kuvastot. Ja siinä toisessa oli vain lastenvaatteita. Näytänkö joltain kotiäidiltä, häh? Tarkistaisivat paremmin kohderyhmänsä eivätkä aiheuttaisi viattomille ihmisille suotta mielipahaa. Käyttäisin saunansytykkeenä tuollaisia joutopapereita, jos olisi sauna.

No minä sitten kiukuspäissäni nukahdin siihen aurinkotuoliin. Ja jumankauta, että tuo aurinko paistaa. En saanut nukuttua, kun tuli niin kuuma ja hiki ja silmiinkin sattui ja aurinkolasit oli autossa ja auto miehellä ja mies töissä. Oli pakko tulla sisälle pakoon ja nyt on sitten kylmä. Varmasti muuten paloi naama. En nimittäin todellakaan läträä minkään kasvovoiteiden kanssa ja sen kyllä huomaa.

On muuten ihanaa tämä elämä Kaliforniassa. Ja trendikästä. Ihan joka päivä. Kannattaa olla kateellinen.

Share

Kommentit

Kat NYC
Life is Sweet in NYC

Kateellinen kylla. Ilmasto vaikuttaa niin mielialaani. Ja tata talvea on kateltu jo ihan tarpeeksi pitkaan talla puolella maata. Kaipaan aurinkoa ja lampoa. Minusta tulee ihan eri ihminen. Ah kun paasis Kaliforniaan... 

 

Mahtavaa viikonloppua!

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Hei tämän piti olla juuri sellainen postaus, joka poistaa kaiken kateuden lukijoista! Mutta jos rehellisiä ollaan, niin kyllä minä mieluummin valitsen tämän auringonpaisteen, kuin epävakaat itärannikon talvikelit. Mutta aina ei edes auringonpaiste riitä pitämään hyvällä tuulella. Tänään on ollut vähän huono päivä, enkä edes tiedä miksi. Pakko olla joku kuuluisa hormooni-juttu. No, tein sitten kuten paikalliset, ja lähdin ostoskeskukseen pyörimään perjantai-illaksi. Shoppailin itselleni hyvän mielen (ah, minä paha materialisti), työnsin valkosipulilla, rosmariinilla ja sitruunalla täytetyt kananpojat uuniin ja otin ison lasillisen punaviiniä. Kyllä tämä tästä vielä riemuksi muuttuu, vaikka väkisin jumalauta. Ja muuten, sitten kun päätät (tai ihan kuka tahansa päättää) tulla Kaliforniaan talvilomalle, niin heitä viestillä. Tarjoan kahvit ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Oisit soittanu ni oisit voinu auttaa mua muuttamaan tavaroita koko paivan, ois ollu tekemista. Et jos tammosii paivii viela tulee ni pirauta, apu on tarpeen...heh heh...Yrita jaksaa siella ilman autoo.

ninoh

Joskus  kaikki on vaan pallo paskaa <3

No joo. Kyllä mä ehkä mieluummin tuskailisin pahaa tukkaa, photarin hajoomista ja pakkolorvailua jossain Kalifornian auringon alla kuin täällä kylmässä pohjolassa. Että ketuilleen nyt meni tuo kateudenpoistoyritelmä.

Enemmän yritystä ens kerralla, jooko ;)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

katra: No hitsinpimpula! Sitä paitsi perjantai muuttui muutenkin lopulta ihan siedettäväksi.

Onneksi tänään on jo lauantai! Ja tiedättehän mikä päivä se on, tankkauspäivä!!!

Kommentoi