Hiljalleen se suomalainenkin amerikkalaistuu

Ladataan...
Onnenpäivä

Se alkaa muuten ihan näinä päivinä olla meikäläisellä viisi vuotta täynnä Amerikan maalla ellostelua. En tiedä olenko lopulta oppinut vuosien aikana paljoakaan tai tullut hullua hurskaammaksi, mutta ainakin joitain periamerikkalaisia juttuja olen onnistunut puolivahingossa omaksumaan. Aloitetaanpa nyt vaikka siitä, että:
 

Ihan vakavissani katselen talveksi talvikenkiä, vaikka kylmimpienkin talvikuukausien aikana päivän ylin keskilämpötila pyörii siellä parinkymmenen tietämillä, plussan puolella. Mutta kun... no, äh, joulukuuhan on talvikuukausi. En ehkä voita pystejä parhaiten pukeutuvana, mutta silläkin uhalla aion kalifornialaiseen tapaan yhdistää talvisaappaat liian lyhyisiin farkkushortseihin. Kuten nykynaisen sananlasku sanoo, sen minkä takamuksessa jäähdyttää, sen varpaissa lämmittää.

Saksin talteen mainoslehtisistä kaikki käyttökelpoiset kupongit. Näin voin säästää seuraavassa kauppalaskussa jopa parikymmentä senttiä! Sen verran olen kuponkien hamstraamiseen hurahtanut, että vaihdoin suurempaan lompakkoon jossa on oma lokerikkonsa niin kananmuna- kuin sushi-ravintolankin alennuskupongeille. Kuponkeilu (vapaa suomennos sanasta couponing) on täällä Yhdysvalloissa kuulkaa totista hommaa.

En koskaan vastaa puheluihin tuntemattomista numeroista. Jos en tunnista puhelimessa vilkkuvaa numeroa, annan puhelun mennä vastaajaan, sillä linjan toisessa päässä on aina puhelinmyyjä. Kun toteutin samaa oppia Suomessa käydessäni, missasin sekä lääkärin, terveydenhoitajan että parin ystävänikin puhelut.

On ihan ok jonottaa ihan hemmetin kauan. Jos jotain täällä Yhdysvalloissa oppii, niin ainakin kärsivällisyyttä. Jonottamisen kulttuuriin opetetaan heti maahan saapuessa, kun maahantulotarkastuksen jonossa vierähtää helposti tovi jos toinenkin. Eikä jonottaminen jonottamalla lopu. Sitä enemmän on huvia tiedossa, mitä pidempään aiot maassa viihtyä. Oivallisia paikkoja itsekurin ja kärsivällisyyden harjoittamiseen tarjoavat kaikki julkiset virastot, moottoritiet, kauppakeskukset ja nähtävyydet.

Shoppailu on ajanvietettä. Uskottavan O.C.-kotirouvan tavoin saatan helposti viettää vaikka koko päivän ostarilla vaatteita, kodin krääsää, kenkiä ja laukkuja hipelöiden. Koska tavallisen kuolevaisen varannot eivät sitä salli ja koska minulla oikeastaan on jo kaikkea mitä tarvitsen, en läheskään aina osta mitään. Mietin tässä vain, että missäköhän vaiheessa ne alkavat läheisessä vaatekaupassa epäillä minua hämärähommista, kun pyörin hyllyjen välissä tuntikausia, sovitan puolta liikkeen vaatteista ja poistun yleensä muualta kuin kassan kautta.

Ylinopeutta ajaminen. Kukkahattuiset kääntäkööt katseensa nyt muualle, mutta huristelen ylinopeutta sekä moottoripyörällä että autolla lähes aina. Syytän tästä paikallista ajokulttuuria, jossa kaikki kiinalaisia mummoja lukuunottamatta ajavat enemmän tai vähemmän yli rajoitusten. Kaikki on siis hyvin niin kauan, kun kaikki ajavat ylinopeutta saman verran ja kaikki taas huonosti, jos yksi porukasta ajaa rajoitusten mukaisesti.

• O niin kuin Oprah. Ehkä noloin paljastus ikinä, mutta minulle tulee kestotilauksena O, The Oprah Magazine. En sentään katso Oprah Showta televisiosta, mutta tuon talk show -kuningataren lehti on ihan oikeasti viihdyttävää ja asiapitoistakin luettavaa, kunhan suhtautuu pienellä varauksella dr. Philin nimikkopalstaan.

 

Montakohan vuotta lisää tarvitaan, että teen ensimmäiset TV-Shoppailuni? Milloinkohan menen katsomaan paikan päälle Oprah Shown kuvauksia? Entä milloin opin pitämään Hersheyksen suklaasta ja joko ensi vuonna uskallan viedä uusille naapureille omenapiirakan? Maltan tuskin odottaa mitä USA tekee minulle tulevina vuosina. Alamäki on alkanut.

 

Share

Kommentit

Finski (Ei varmistettu)

Kuulostaa tutulta....joko sa olet myos jenkki-hygieeni? Siis ruokakauppaan astuessa otat telineesta Anti-Bacterial Wipet ja pyyhit tarkasti ostoskarryn ettet saa bakteereita? Yleisen vessan pontto jos on ylhaalla,kaarit kateesi 10 kerrosta vessapaperia ja lasket silla istuimen.Vessasta poistuessasi avaat oven joko jalalla potkaisten tai jos pitaa vaantaa kahvaa, kadessa on monta kasipaperia ettei popot jaa kateen. Myos paperiin ja muoviin jo pakatut ruuat kassaneiti laittaa muoviin ja joskus kysyy, saako jauhelihan ( jonka ymparilla on jo 4 kerrosta jotain bakteeri suojaa) laittaa kananrintojen kanssa samaan muovikassiin? Myos jos aivastat, osaat sanoa Excuse Meeee! Ja jos joku toinen aivastaa, muistat sanoa God Bless! Jarkyttavaa, mutta niin amerikkalaista! Eletaan kuitenkin ihmisiksi ja otetaan iisisti!

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Haha, tota ylenpalttista käsidesin kanssa läträämistä en kyllä ole vielä omaksunut ;D On joskus hauska seurata miten tarkasti ihmiset putsaa desifiointiaineen kanssa jokaisen vempeleen ja tangon salilla ennen kuin uskaltaa niihin koskea. 

Mä oon kyllä oppinu sanomaan ton excuse meen aina ku ohitan jonkun kaupassa paria metriä lähempää, mutta pitäisi vissiin sanoa, vaikka ohittaisi kymmenen metrin päästäkin.

Yleensä ku joku aivastaa, sanon siunausta, suomeksi :P

matkaaja (Ei varmistettu)

Miksi tuo kuponkien kanssa pelaaminen on siellä niin suosittua? Sitä en ymmärrä, toisaalta ehkä se on vähän sama mitä täällä Suomessa on kahden suuren päivittäistavaraketjun kanta-asiakaskortit ja bonukset.

Tuo O, the Oprah magazine vaikutti linkin perusteella ihan kivalta lifestyle/yleisaikakauslehdeltä. Joka ilmeisesti keskittyy hyvinvointiin. Olen muuten kade, koska olen varma, että lehtien tilaus on siellä paljon halvempaa kuin Suomessa. Tosin saan onnekseni töiden kautta paljon luettavaa ja yleisissä kirjastoissa on lehtiä, kirjoja ja elokuvia vaikka miten paljon. Oletko muuten siellä käynyt kirjastossa? Voisin heittää haasteen, jos et vielä ole, ja mielelläni kuulisin kokemuksistasi. :)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Itse asiassa noilla kupongeilla voi ihan oikeastikin säästää paljon rahaa. Ja täällä on paljon niitä suurperheellisiä, joilla on oikeasti pienet tulot, niin kannattaahan se. Vaikka esimerkkinä meidän kantis sushiravintola, leikkelen heidän kupongit aina talteen ja joka kerta kun käydään syömässä (ehkä parin viikon välein), säästän 5-10 taalaa. Tosin, mä veikkaan, että monien kohdalla toi kuponkien keräily johtaa myös sellaisen turhan ostamiseen mitä ei ehkä oikeasti tarvitse, mutta "kun halvalla saa". Itse leikkelen talteen vain sellaiset, joita ihan oikeasti tarviin.

Camilla S. (Ei varmistettu)

Hahaa!! Ihana kuulla etten ole ainut, vaikken ole vielä edes muuttanut Amerikkaan :DD Olen sanonut joka kerta ystävien luona käydessäni Kaliforniassa ja Texasissa etten muuten sitten ikinä ota amerikkalaista miestä, koska en halua muuttua amerikkalaiseksi. Nooh, huonostihan (vai hyvin???) tässä kävi ja tammikuussa pakkaan laukkuni ja muutan juustohampurilaisten luvattuun maahan miehen perässä. Jotenkin vaan nuo miehen tavat jo täällä Suomessa ovat tarttuneet ja mies sanoikin että tulen sopeutumaan uuteen kotimaahani hyvin (what??).

On muuten ollut ihana lukea Anne blogiasi! Piristät päivääni ja olet auttanut minua henkisesti muuttoa ajatellen :) Toivottavasti jaksat jatkaa kirjottamista ja että treenit lähtee hyvällä sykkeellä liikkeelle tauon jälkeen! Ihanaa syksyn jatkoa sinne Atlantin toiselle puolella :)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Noo mä kyllä olen vielä monessakin asiassa kovasti epäamerikkalainen... en esimerkiksi ikinä parkkeeraa siihen lähinnä kauppaa olevaan ruutuun vaan aina mahdollisimman kauas (todennäköisyys sille, että joku kolhii autoa pienenee oleellisesti...). Mä en myöskään osta eineksiä, harvoin edes puolivalmisteita. Mä en juurikaan syö pikaruokaa, pizzassa pitää olla muitakin täytteitä kuin juustoa enkä vieläkään ole oppinut tunkemaan hilloa ja maapähkinävoita samalle leivälle. Mä en myöskään tajua paikallista tapaa pedata sänky enkä myöskään ole oikein sisäistänyt puoltakaan tän kansan siivousvälineistöstä :D

utelias annikki (Ei varmistettu)

Millainen on paikallinen tapa pedata sänky? :D

A. Sinivaara
Onnenpäivä

No siis, täällähän ei yleensä käytetä pussilakanoita kuten Suomessa, vaan on suora lakana jonka päällä on peitto. Tämmösiä viritelmiä oot ehkä nähnyt hotellissa ollessa. Pöljää tässä on se, että lakanasettiin myydään aina mukaan koko hemmetin peitto, joka on sitten kuvioitu, kun meillä saa ostaa kuvioidun pussilakanan eikä tarvitse jokaista lakanasettiä varten ostaa koko peittoa :D

Finski (Ei varmistettu)

Siis noista lakanoista viela sen verran etta tykkaatkos polyesteri-viskoosi-acetaatti lakanoista? Siis puuvillaiset lakanat on tosiaan kiven takana taalla eika suomineito halua nukkua muissa meilla ainakaan. Olenkin paatynyt tilaamaan ne aina (isolla rahalla, full retail, no coupons) L.L.Bean kuvastosta. Mulla taisi menna 10 vuotta ennenkuin opin kaikki jenkkien eri nimitykset eri lakanoillekkin ja tyynyille ja sille rimpsuhelmaiselle alapatjan "kaunistajalle" ettei patja nay. Siis sehan on tietysti bed skirt, mutta onko peiton alla fitted vai flat sheet vai kaytatko duvettia? Paivatyynyjen paalla on shams mutta unityynyjen paalla cases. Kokojakin on: king ja queen ja sitten tuo meidan California King johon ei loydy tarpeeksi isoja tyynyja tai peittoja juuri mistaan.Haalahjaksi saadut ihanat Marimekon pussilakanat ihmettelevat jenkki walk-in closetin seinia, eihan niilla ole mitaan kayttoa taalla.Mies kun naki etta parisangyssa on Suomessa kaksi peittoa se oli ihan etta pleez, eiko suomalaiset parit edes nuku yhdessa saman lakanan alla? Etta tammoista, pitaakin menna petaamaan se sanky.

Belgo (Ei varmistettu)

Mä oon muuttanut Belgiaan myös miehen perässä ja meillä on ollut sama keskustelu parisängyn peitoista. Tosin sillä tuloksella, että voitin ja haettiin kummallekin omat peitot. Se oli ihan hirveää se yhden peiton alla nukkuminen, mulla meni selkä tosi kipeäksi! Oon vissiin tottunut peittonappari ja pyörin öisin niin paljon, että tarvin oman peiton, jotta voin vaihtaa peittoontarrausasentoa monta kertaa yössä ilman selkävaivoja.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

No kyllä mä mieluiten niitä puuvillalakanoita käyttäisin, mutta tosiaan vaikea täältä on löytää muita kuin mielipuolisia 90 % lasikuitua -sekoituksia. West elmistä muistaakseni ostin yhdet ihan puuvillaiset. Crate & Barrelikin myi ainakin jossain vaiheessa Marimekon lakanasettejä jenkkikoossa.

Mutta joo, täällä on käyty sama arvuuttelu noiden lakanoiden ja tilpehöörien kanssa, että mikä on mikäkin. Mutta siis, mikäli oikein olen oppinut, niin fitted sheet on juurikin se aluslakana. Sehän on usein sellainen "pussinmallinen" ja helppo laittaa paikoilleen. Flat sheet taas on se, joka amerikkalaiseen tyyliin taitetaan siihen peiton suojaksi, mutta meitsi ei niitä käytä, mä metsästän aina duvet covereita, eli paikallisia pussilakanoita. Ja ai niin, Ikeassa on niitä hyvä valikoima!

Mutta hei, meillä on muuten aina, sekä Suomessa että maailmalla, nukuttu saman peiton alla <3 Paitsi, että mies kyllä pakenee sieltä yleensä aika nopeasti, koska vaimo on kuulemma niin kuuma ;D

tiuskis (Ei varmistettu)

Hahah, kuponki homman olen itsekin omaksunut täällä asuessa :D Siis niillä oikeasti säästää rahaa!! ihan ruokakauppa kuponkeihin en ole vielä sortunut, mutta vaatekaupat, Kohl's, yms ketjut on pakko koluta kuponkien kera. Hersheytä en ymmärrä enkä varmaan tule koskaan ymmärtämäänkään, se ei ole suklaata, se on kovetettua kuraa. Onneksi ihanat ystävät ja sukulaiset tuovat vierailuilaan marabouta ja fazeria. En myöskään ymmärrä kokolattiamattoja (hyi miten epähygieenistä :D), sängyn petauskulttuuria (anopin kanssa käytiin läpi kaikki ihme petarit sun muut lakanat, päädyin silti ihan perus pussilakana settiin ja aluslakanaan Ikeasta) ja ainaista anteeksipyytelyä. Kaikkeen onneksi tottuu ja Costco &lt;3

Anna-Maija (Ei varmistettu)

Olin juuri tulossa kommentoimaan, että ei siihen Hersheyn "suklaaseen" voi tottua...

Kommentoi

Ladataan...