Hyvää on taas lähetetty kiertoon

Onnenpäivä

ja olen valmis ottamaan kopin,

kunhan se tulee takaisin.

Minä en vaan osaa sanoa ei jos joku on avun tarpeessa ja tiedän pystyväni tekemään asialle jotain. Tämä tuli todistetuksi jälleen kerran, kun tuttavamme jäi eron hetkellä ilman asuntoa ja hyvää hyvyyttäni tarjosin hänelle kattoa pään päälle siksi aikaa, kuin tarvetta on.

Olin valmis auttamaan, vaikka meillä asuukin nyt joku, joka käyttää keittiötämme, astioitamme ja eteisen kaappia. Joku, joka ei vielä tiedä, että osa pannulapuista on koristeita ja ne, jotka ovat tarkoitettu käytettäväksi, ovat hellan vieressä laatikossa. Mutta sen hän jo tietää, että muumimukeja käytän vain minä. Uskokaa tai älkää, mutta kaltaiselleni siivous- ja kontrollifriikille ajatus ei ole ollut aivan helppo.

Sitä minä vain toivon, että hyväsydämisyyteni palkittaisiin joskus. Että sitten, kun minä olen pulassa, joku ojentaisi kätensä. Olen huono pyytämään keneltäkään apua, sillä en haluaisi vaivata enkä rasittaa ja yritän aina viimeiseen asti selvitä itsekseni. Silloin en laittaisi pahaksi, jos saisin hieman pyyteetöntä apua.

Laita sinäkin hyvä kiertämään. Jos voit tehdä jotain jonkun muun hyväksi, tee se, vaikka toinen ei sitä pyytäisikään. Hyvällä tuurilla voit joskus löytää hyvät teot edestäsi. Ja muista, jos ojennat kätesi, älä kiskaise sitä kesken kaiken pois. Mikään ei alenna mieltä tehokkaammin, kuin hyväntekijäksi kuvittelemasi ihmisen narina jälkikäteen siitä, kuinka paljon auttaminen häntä rasitti. Jos et voi auttaa valittamatta, älä auta. Anna jonkun muun tehdä se.

 

 

 

Share

Kommentit

ninoh

Musta on tullu auttamis kriittinen tai ainakin useita tiettyjä tyyppejä kohtaan kun tajuaa vaikka auttaneensa noin 5 muutossa per henkilö ja tajuaa tehneensä omat muutot yksin..nykyään osaan sanoa jo ei,mutta sellanen liika sinisilmäsyys on alkanu katoon kun tajuaa kuinka paljon on ihmisiä jotka ottaa kaiken minkä irti saa koskaan mitään antamata..koitan ajatella niin ,että se hyvä tulee jotain kautta takasin aina kuitenkin ja onhan se tullut,eihän mulla mitään hätää ole..:)muta ihmisen perus luonto on se ,että se on hölmö joka tarjoo ja se on sen osa lopun ikää. Helposti jumiutui tälläset roolit tuttava piireissä joku on aina se joka pitää  juhlat,maksaa laittaa,kuskaa,järjetää,lohduttaa muut tulee karkkipussis heiluttaen.Oon sitä mieltä että fiksu ihminen tajuaa kyllä toisin,missä ne kaikki fiksut vaan on..

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Mun mielestä on enemmän kuin ok sanoa ei. Ei aina tarvitse auttaa kaikkia, eikä aina pystykään. Ja olen minäkin joskus sanonut, että sori, muttei pysty nyt.

Tulipa mieleeni eräs mekko-episodi. Ostin mekon, joka oli hitusen liian suuri ja sitä piti saada kavennetuksi. Mies muisti, että eräs tuttavansa osasi käsitellä ompelukonetta hallitusti ja kysäisi josko voisi pientä korvausta vastaan auttaa. Tämä tuttava sanoi, että tottakai, soitellaan viikonloppuna ja sovitetaan mekkoa ja ommellaan. Hän ei vastannut puhelimeen, viesteihin eikä soittopyyntöihin koko viikonloppuna. Ärsytti jumalattoman paljon, ettei hän voinut sanoa suoraan, ettei kiinnosta, vaan hän teki oharit viikkoa ennen H-hetkeä.

Seuraavaksi käännyin eläköityneen ompelijan puoleen, joka sanoi, että auttaa mielellään. Siinä sitten seurailin vierestä, kun hän tökki neuloja mekkoon, viritteli ompelukonetta ja valitti samaan aikaan kovaan ääneen, kuinka ei enää haluaisi ommella ja kuinka touhu on hänelle varsin epämieluisaa, mutta hän nyt auttaa tämän kerran. Jos ei H-hetki olisi ollut seuraavana päivänä, olisin varmasti ottanut mekkoni ja häipynyt.

Kommentoi