Kaksi viikkoa jäljellä. Eli mitä kaikkea pitäisi tehdä ennen kuin täyttää 30?

Onnenpäivä

Koska olen saavuttamassa tuon maagisen kolmenkympin iän aivan lähiaikoina, on aihe ollut kahvipöytäkeskusteluissa tapetilla tämän tästä. Vaikka ikä onkin vain numeroita, on kolmekymmentä silti eräänlainen symbolinen merkkipaalu lopullisesta aikuistumisesta, ainakin parikymppisen silmin. Niin, se on nyt sitten edessä kahden viikon päästä. Kummallista kyllä, en tunne minkäänlaista kriisiä, en paniikkia. Missä vika? Pitikö ennen kolmenkympin merkkipaalua tehdä jotain tärkeää, jonka olen unohtanut tehdä?

Elämäänsä, saavutuksiinsa ja saavuttamatta jättämisiinsä

tyytyväinen tuleva kolmekymppinen



Varsinkin nuoret aikuiset tekevät usein pieniä ajallisia suunnitelmia siitä, mitä kaikkea pitää tehdä tai saavuttaa ennen kuin täyttää kolmekymmentä. Yhdelle on tärkeää, että opiskelut on opiskeltu, joku haluaa tiettyyn ammatilliseen asemaan, jollekin on tärkeää löytää puoliso ja tehdä lapset, kun taas toinen pyrkii kaatamaan kylän kaikki poikamiehet.

Olen tässä muistellut, että mistä minä silloin vuosia sitten haaveilin? Naimisiin en erityisesti hinkunut, mutta niin vain kävi. Samaan syssyyn tuli hankittua myös oma koti, josta olin kyllä ihan oikeastikin haaveillut. Lapsista ajattelin aina, että jos niitä haluan, hoidan homman alle kolmekymppisenä. No, enpä ole vielä halunnut, enkä usko muuttavani mieltäni seuraavan kahden viikon aikanakaan. Muut haaveeni ovatkin olleet aika paljon pienempiä. Halusin ajaa ajokortin ennen kuin täyttäisin kolmekymmentä ja ihan viimeisilläni halusin päästä hyvään fyysiseen kuntoon ennen väistämätöntä alamäkeä. Ajokortin ajoin pari vuotta sitten eikä kunnossakaan ole enää paljon valittamista. Olen kai sitten valmis täyttämään kolmekymmentä ilman turhia kriisejä.

Mitä odotuksia, haaveita tai tavoitteita sinulla on tai on ollut kolmenkympin merkkipaalun saavuttamisen suhteen? Tai olisiko jollain jotain viime hetken vinkkejä siitä, mitä minun tulisi viimeisen kahden viikon aikana ehdottomasti tehdä? Ehkä tästä saadaan vielä kriisi aikaiseksi loppumetreillä!

 

Share

Kommentit

ninoh

Mulla ei ainakaan oo mitään oikein ,naimisiinkin jouduin vaan jo:) ja muutenkin oon varmaan elänyt kauheella tahdilla unelmia kun tuntuu et kaikki on jo täyttynyt loppu on vaan plussaa:) oot kyllä jumalaisen kaunis!! Niin kun monet just tossa iässä eikä joskus 17 v epävarmana  rasvanaamana..

Mies (Ei varmistettu)

Jättää photaroimatta valokuvansa?

Vierailija (Ei varmistettu)

Minulla oli jonkinlainen kriisi ja paniikki joskus kolmenkympin tienoilla. Ei liittynyt mitenkään ulkonäköön eikä terveyteen (silloin oltiin nuoria ja kauniita, ja elettiin ikuisesti:)), vaan enemmän "henkiseen" tilaan omassa elämässä. Oli vakituinen työ, rakas aviopuoliso, lapsi, asunto ym. ja sitä ajatteli, että tässäkö tämä sitten on. Tällaistako on loppu elämä; sama asuinpaikka, sama työ, sama asunto, samat ympyrät. Meinasi happi loppua. Sitten tuli eräänlainen rankka muutos aika yllättäen, ja siitä alkoi tie uuteen vaikeuksien kautta.

Yhä on sama rakas aviopuoliso ja lapsi perheineen, ja paljon muuta hyvää elämässä. Enää en pelkää mitään (ehkä sotaa ja köyhyyttä), eikä se jämähtäminen enää ahdista niin kuin silloin. Silti vielä kaipaan ajoittan taas jonkinlaista muutosta, vaikka pohjimmiltani olen helvetin tyytyväinen olevaan tilaan.

lone star

A. Sinivaara
Onnenpäivä

ninoh: Vähän sama homma. Tuntuu, että oon saanut ja saavuttanut paljon enemmän, kuin osasin edes haaveilla. Kaikki tästä eteenpäin on extraa! Haha ja tosta kuvasta, se on kieltämättä onnistunut! Mutta olikin tällä kertaa ammattilainen kameran takana ja paljon pakkelia ja peitevoidetta nassussa :D

Mies: Joo, tuo sepia-filtteri on varsinkin aika rankka. Pitäisi ehkä koittaa hillitä nämä viimeiset kaksi viikkoa.

buttoneye: Hih, olipa hyvä listaus! Vaikka osa noista kyllä kuulostikin aika pöljiltä... :D Vai pitäisi olla liioittelematon ansioluettelo... hah, minä kun aina ajattelin, että kolmenkympin jälkeen olisi ihan hyvä aika jäädä varhaiseläkkeelle ;)

lone star: Itselläni tulee tuo jumiutumisen ja jämähtämisen tunne vastaan tämän tästä eikä se ole varsinaisesti mitenkään ikään sidonnainen asia. Nyt olen jo jotenkin tottunut siihen, että tasaisin väliajoin, vuoden parin välein, tapahtuu jotain, joka enemmän tai vähemmän sekoittaa pakkaa. Ja jos mitään ei tapahdu, pitää ylimääräistä ohjelmaa järjestää itse. Minä en vain osaa asettua enkä usko tuon faktan muuttuvan miksikään vaikka ikää tulisikin lisää

 

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Ystäväni muuten tuossa totesi lukeneensa jostain, että kroppa palautuu melkein mistä vain alle kolmekymppisenä. Huisia! Tuli heti mieleen, että hitsinpimpula, olisiko sittenkin pitänyt treenata enemmän ja kovempaa...? :D

Laura P...

Tämä on mielenkiintoinen ja itsellekin ajankohtainen aihe. Minulla ei ole ikinä ollut varsinaisia listoja/tavoitteita, joita halusin saavuttaa ennen kolmenkymmenen vuoden ikää. Kun se päivä sitten saapui (muutama kuukausi sitten), aloin pohtia viimeistä kymmentä vuotta elämästäni. Opinnot oli opiskeltu (jopa kahdet sellaiset), olin saanut mahdollisuuden asua ulkomailla, olla työelämässä, matkustella ja kerätä kaikenlaista elämänkokemusta, sekä hyvässä että pahassa. Tuntui, että olin saavuttanut kaikki asiat, joita kaksikymppisen kuuluukin kokea ja nähdä. Vaikka minulla on edelleen monta asiaa saavutettavanani, olo on rauhallisempi ja luottavaisempi. Saavutin monia asioita, joita tiedostamattani olin halunnutkin saavuttaa, ja nyt voin rennosti mennä elemässä eteenpäin. Omalla vauhdillani. Suurempi suorituspaine on kadonnut ja tilalle on tullut terve itseluottamus siitä, että asiat menevät juuri niin kuin niiden on tarkoitettu menevän.

Huh, tulipas syvällistä tekstiä. Joka tapauksessa, onnea jo etukäteen synttärin johdosta! :)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Olisikohan se vähän sillä tavalla, että ennen kolmeakymppiä on tullut tarkoituksella tai vahingossa suoritettua kaikki "velvollisuudet" ja nyt voi sitten keskittyä nautiskelemaan?

Mikä siinä muuttuu?

Mun piti ajaa moottoripyöräkortti, ennen kuin täytän 30. Noh - kolkyt tuli täyteen 2 kk sitten,ei oo korttia, mutta ehkä vielä joskus.

Tosin päivää ennen kuin täytin 30 olin Paso Roblesin lähellä Cayucosissa ja opettelin surffaan!

-Ninni- (Ei varmistettu) http://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/pisaran-verran

Hei!

Löysin blogiisi vähän niin kuin "vahingossa" hakiessani inspiraatiota ja ideoita vähän samantyyliseen juttuun kuin tämä. Toivottavasti sua ei haittaa, että otan tästä ideasta kopin?

mukavaa kevättä,
-Ninni-

Kommentoi