Kulttuurishokkeja Suomessa

Onnenpäivä

Täällä sitä nyt ollaan, ensimmäistä kertaa sitten viime toukokuisen pikavisiitin. Perjantai-aamuna kurkattuani ulos ikkunasta lentokoneen lähestyessä Helsinki-Vantaata, oli sanomattakin selvää, että lumeton Etelä-Suomi olisi tällä hetkellä synkimmillään. Lehdettömiä puita, mustaa, märkää ja pimeää. Lentokentältä ulos astuessani tapasin vanhan tutun, loskan. Tervetuloa kotiin.

Lomamatkalla eksoottisessa Suomessa

Ensimmäinen kulttuurishokki loskaan astumisen jälkeen iski ruokakaupassa. Sukkuloin kaupassa ostoskori kainalossa, sillä olin jo unohtanut, että jostain järjettömästä syystä Suomessa ostoskärryn käyttämiseen tarvittaisiin kolikkopantti. Ihmisten törmäillessä toisiinsa, ei kukaan pyytänyt anteeksi eikä kukaan pyytänyt väistämään, vaan he raivasivat ruuhkassa itselleen tietä kyynärpäillään. Lopulta tervehdin kassaneitiä englanniksi ja olin pudota takapuolelleni summan ylittäessä sata euroa. Kuinka yksi ostoskorillinen ruokaa voi maksaa niin paljon? Samalla summalla ruokkisin Yhdysvalloissa nelihenkisen perheen viikon ajan. Siinä ihmetellessäni unohdin, etteivät muovipussit ole ilmaisia ja yritin maksaa koko lystin amerikkalaisella pankkikortilla. Kaupan edessä parveileva teinijoukko muistutti minua karulla tavalla suomalaisesta, varsin estottomasta tupakanpoltto-kulttuurista.

Myöhemmin, käytyäni kinkunsulattelulenkillä, kertoi sykemittarini, että poltettujen kaloreiden määrä oli lähes kolmanneksen pienempi, kuin saman kestoisella lenkillä kotipuolessa. Turkulaiset lenkkimaastot eivät nimittäin juuri alikulkutunneleita kummempia maastonvaihteluita tarjonneet. Lenkkifiiliksiä entisestään latisti se, ettei kukaan vastaantulijoista tervehtinyt. Muutama vastaantulija sai kuitenkin taiottua kasvoilleen hymyn tapaisen katseittemme kohdatessa.

Muutenkin kaikki tuntuu kovasti pienemmältä ja vaatimattomammalta muutaman maailmalla vietetyn vuoden jälkeen. Varsinkin talviaikaan ihmiset pukeutuvat yleiseen harmauteen sulautuvasti ja autoissa on yksi väri, likainen. Ainoan väriläikän ympäristössä tarjoaa lumenpuutteessa vihreänä kukoistava pelto. Lapsena suurilta ja ylellisiltä näyttäneet naapuritalot ovat kutistuneet enintään keskikokoisiksi perustaloiksi eikä mummolan mäelle johtava pihatiekään ole enää niin pitkä ja jyrkkä, kuin miltä se ennen Kalifornian kukkuloihin tutustumista tuntui. Kaksikaistaisella moottoritiellä matelevat autot ovat pieniä ja vanhoja, eikä se toisaalta ole mikään ihmekään täkäläisellä autoverolla ja bensanhinnoilla.

Kurkkasin tänään säätiedotusta kotiseuduilla Kaliforniassa. Tapaninpäivän aurinko on noussut lämpimänä ja luvassa on yli kahdenkymmenen asteen päivä. Turussa päivä nousi aurinkoisen kuulaana, mutta myrskyisenä ja kaatoi pihasta pari satavuotiasta kuusta. Mielenkiintoista tämä lomailu näin eksoottisessa maassa. Taidan tulla toistekin.

 

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Kyllähän se näin on ettei kellään ole kohta enää varaa täällä asua..

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Kyllä tässä on käynyt useammankin kerran mielessä, että miten täällä oikein oli vara asua? Ja kuinka tänne voisi edes teoriassa sopeutua uudelleen asumaan?

Vierailija (Ei varmistettu)

no olipas kamalaa tulla käymään suomessa. nopeesti takas kaliforniaan kotirouvailemaan. todella mieltä piristävä artikkeli -NOT-

Vierailija (Ei varmistettu)

Hah! Niin täysin samaa mieltä edellä kirjoittaneen vierailijan kanssa. Olen aina (naivisti) ajatellut, että täällä Lilyssä keskitytään mukaviin ja mieltänostattaviin asioihin. Tämä oli kaukana siitä. Ehkä suomalaisuutta, suomalaisia ja Suomen kulttuuria/luontoa/ilmastoa kannattaisi parjata jossain ihan muualla kuin täällä Suomessa?

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihan totta.. Suomessa kaikki on niin kallista! Aina ihan ahdistaa mennä norm. ruokaostoksille kun tili pamahtaa tyhjäksi kerralla...

sanumaria
Etkaisäänymuavarte

Kai sitä nyt saa kertoa siitä miltä tuntuu. Ei mun mielestä se että pitää palstaa Lilyssä velvoita puhumaan vaan sokerikuorrutteisia ja kivoja asioita. Kulttuurishokki on kulttuurishokki, eikä tässä haukuttu mitään :) Sitä paitsi, kukaan ei varmaan parjaa suomalaisuutta, suomalaisia ja Suomen kulttuuria/luontoa/ilmastoa niin paljon kun me suomalaiset täällä Suomessa :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Väitän, että nämä kokemukset ovat enemmän tai vähemmän tuttuja suurelle osalle ulkomailla asuneista, eikä niiden ääneen sanomisessa ole minusta mitään väärää. Vierauden tunteelta ei vain voi välttyä kun on ehtinyt kotiutua muualle, oli kyseessä kuinka kotimaa hyvänsä. Ja onhan Suomi pahimmillaan tähän aikaan vuodesta ihan hemmetin ankea paikka - etenkin nyt kun lokakuuta on kestänyt jo 3 kk...

Laura Pollari
Laura de Lille

Mulla on taas tulossa täyteen nyt viisi kuukautta Suomea neljän Ranskassa vietetyn vuoden jälkeen. Vaikka suuntaan taas pian takaisin ulkomaille, olen todennut Suomen oikeasti mainettaan kivemmaksi paikaksi asua. 

Parasta täällä on ehdottomasti ollut työpaikka, johon lähden joka aamu suupielet hymyssä. Muiden maiden työkulttuuria nähneenä en käsitä edelleenkään miten ihmiset, joiden kanssa teen töitä päivittäin ovat niin sydämellisiä ja avuliaita – siis aivan toista maata kuin lähinnä kyynärpäätaktiikalla toimineet, äärimmäisen kilpailunhaluiset vanhat ulkomaan kollegat.

Olen samaa mieltä kanssasi, että ruoan hinta ja elinkustannukset ovat suuri miinus. Mutta eiköhän näille asioille löydy aina kaksi kääntöpuolta :)

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Niin, Suomi ei ole Kalifornia vaan Suomi. Ja tämä on lähes kaikilla tavoilla yksi maailman parhaista maista asua ja elää.

Vierailija (Ei varmistettu)

No onpas p****a maa tämä Suomi. Onneksi kirjoittajalla on tuo jumalallinen Usa mihin mennä. Siellä olleena tosin koin että mukavinta oli kotiinpaluu mutta makujahan on monia.

kolme3
Arctic Avium

Suomen talvi on parhaimmiillaan Lapissa  , itekki kyllästyin eteläsuomessa siihen että siellä ei ole kunnollisia vuodenvaihteluita =/ ja talvi on suurimmaksi osaksi tota loska paskaa. Haidi

Vierailija (Ei varmistettu)

Kannattaa lukea kirja nimeltä "Suomalainen ruokalasku", ja sen pohjalta arvioida ostoskorin hintaa ja laatua. Säälle ja sille että äiti opetti olemaan puhumatta tuntemille ei voi mitään... :)

Mindeka
Ma-material Girl

" Ihmisten törmäillessä toisiinsa, ei kukaan pyytänyt anteeksi eikä kukaan pyytänyt väistämään, vaan he raivasivat ruuhkassa itselleen tietä kyynärpäillään."

-Niin totta.

Ystäväni kertoi, kuinka Tukholmassa mies oli pysähtynyt liukuportaiden edessä ja päästänyt naiset edelleen: "Naiset ensin."....

Vieras Mies (Ei varmistettu)

Molempia nähneenä allekirjoitan jutun kirjoittajan pointit. Molemmissa on puolessa, molemmista tykkäsin, mutta mun paikka on täällä. Maailmalla on aina ollut mahtavaa käydä. Nähdä miten vähällä voi pärjätä ja miten paljon voi tarvita.

 

Luminosa

Mä hämmennyin näistä negatiivisista kommenteista, kun en lukenut tätä juttua ollenkaan negatiivisesti. En ajatellut, että juttu olisi mollannut suomalaisia tai Suomea. Sehän vain kertoi faktoja, mutta se koira älähtää jne...

Mulle oli Italia-vuoteni jälkeen suurin kulttuurishokki juuri kaupassa käyminen. Katsoin niitä hintoja silmiä pyöritellen. Järjettömän kallista. Seuraavan shokin sain, kun kysyin kassajonossa edessäni olleelta naiselta, että onko hän jonossa. Hän oli kuin ei olisi kuullut mitään. Ei vastausta. Kaupan jälkeen ystäväni sanoi, että en kai mä nyt vain puhunut ihmisille kassajonossa. No, puhuin. Kolmas shokki oli, kun tajusin, että minun pitäisi saada ostokseni pakattua ihan vitun nopeasti. Suomalaiset ovat hullun tehokkaita ja nopeita pakkaajia. Hui.

Aurora Pöntinen

Täytyy sen verran puolustaa kritisoijia, että ihmettelen aina, että miten voikin kaikissa maissa olla kaikki paremmin kuin Suomessa. Maailmalta palanneiden suusta kun kuulee juurikin yllä olevan tekstin kaltaisia kommentteja Suomesta, mutta ei juuri koskaan mitään positiivista kulttuurishokkia. Ihmiset ovat mukavampia, talot kauniimpia, kaikki sujuu paremmin ja jopa karkitkin maistuvat paremmalta ulkomailla. En jaksa lähteä arvuuttelemaan syitä tälle ilmiölle, mutta ko. ilmiön vuoksi ymmärrän myös joidenkin kommentoijien ärsyyntymisen.

Luminosa

Aurora, Ehkä siinä on syynä se, että ne negatiiviset asiat tulevat ensimmäisenä vastaan. Hyvät asiat huomaa vasta, kun on ollut pitempään Suomessa. Italia-vuoteni jälkeen vasta tajusin, miten hyvinvoiva valtio Suomi monella tapaa on. Ihmiset ovat luotettavia ja rehellisiä, vaikka eivät sitä pinnallista ystävällisyyttä osaakaan. Mun mielestä on myös tosi jees, että voin lähteä kirjastoon laittautumatta, eikä kukaan katso pahasti. :) Jokaisessa maassa on hyvät ja huonot puolensa.

Se on kyllä sinänsä hassua, että Italiassa Kinder Bueno maistui paremmalta kuin Suomessa. Kai niissä sitten on eri resepti! :D

Vieras Mies (Ei varmistettu)

Suomen luonto ei oikein jaksa iskeä, kun on pyörinyt oman hetkensä maailmalla. Vaan onpa vaan hienoa, että terveydenhuollosta ei tarvitse maksaa ja kouluttautua voi just siihen ammattiin mihin oma potentiaali riittää eikä siihen mihin on varaa.

Ai niin, kertokaapa tuo kymmenien tonnien opintolainaa ja sairasvakuutuksia maksavalle jenkille. Ei ne usko. Ja miten kateellisia ovatkaan, kun me suomalaiset voimme matkailla ihan minne vaan ilman, että kukaan haluaa vahingoittaa meitä syntyperämme takia. 

Mutta kaikkea ei voi saada yhdestä ja samasta maasta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Useamman vuoden ulkomailla, useammassa maassa, asuneena olen huomannut, että kaikista maista haluaisi mukaansa ne parhaat puolet. Vaan eipä voi poimia vain rusinoita pullasta.

Olisi kuitenkin jokseenkin älytöntä haukkua Suomea suomalaisille.

Vaikka itsekin joskus kaipaan kauppaan pakkaajaa Amerikan vuosien jäljiltä, arvostan suuresti ns. aitoa tasa-arvoa. Meillä ei vaikkapa kotityötä teetetä muilla eikä rikkaat anna kirkossa kolehtia suurin elein saadakseen verovähennyksiä.

Suomessa verotetaan mm. ruokaa paljon kovemmin kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, mutta verotuloilla tasaamme luokkaeroja tarjoamalla esim. koulutuksen kaikille.

Suomen pimeä, kylmä ja loskainen talvi ei voi olla kultturishokki, shokki olisi, jos talvella meillä olisi +20 astetta :)

Mukavaa eloa Kaliforniaan joka tapauksessa!

Kevätpäivä

Totta. Mutta minusta suloisen hellyttävästi totta. Kaikkihan me tiedämme, että Suomi, suomalaiset ja Suomen sää ovat juuri tätä. Mutta eikö ole myös hauskaa pohtia mistä tämä kaikki johtuu?

Moni asia johtuu varmaan juuri siitä, mikä tuli mainittuakin: Suomi on pieni ja vaatimaton. Meitä on täällä vähän.

Meitä ei riitä asiakkaiksi monille kaupparyhmille, joiden tehokkuuden nimissä tulee olla suuria (pienet olisivat kivoja, mutta kannattavuus on haasteellista). Tämä vaikuttaa ruuan hintaan. Ja eikö vaikuta sekin, että meillä ei kasva hedelmiä eikä edes vihanneksia ympäri vuoden, vaan ne täytyy tuoda tänne kaukaa, tai kasvattaa suurella energiamäärällä.

Tuliko tuhansia vuosia sitten tänne ne ihmiset, jotka kestivät erakkoelämää? Siitäkö johtuu, että emme ole sujuvasti ja luontevasti sosiaalisia? Se vaan on meillä geeneissä. Kun meillä on harmaata ja ruskeaa niin paljon, niin se tulee puketutumiseenkin aivan itsestään.

Minusta on suorastaan ihme, että menneinäkin aikoina ihmiset ovat täällä kylmässä maassa eläneet ja Suomi on kehittynyt nykyiseksi Suomeksi. Sehän on suorastaan sankaruutta. Kyllä Kalifornian lämmössä olisi kenen vain helppo elellä, verrattuna Suomeen. Ja siksipä sinne moni Suomeen tullut kaipaileekin.

Onneksi kaikki suomalaiset eivät ole muuttaneet pois. Täytyy meillä olla siis jotain, miksi tämä on myös hyvä maa elää ja asua. Yksi sellainen asia on luottamus. Siitä ole hyvä artikkeli Tekniikka & Talous -lehdessä:

http://www.tekniikkatalous.fi/talous/luottamus+syntyi+ennen+hyvinvointiyhteiskuntaa+sanoo+tiede/a745287?s=u&wtm=tt-23122011

Lainaus artikkelista:

– Hyvinvointivaltiota ei voi syntyä, ellei ole luottamusta. Todellisuudessa kansalaisten välisellä luottamuksella on syvät historialliset juuret, jotka ulottuvat kauas aikaan ennen hyvinvointiyhteiskuntaa, sanoo professori Christian Bjørnskov Aarhusin yliopiston taloustiedekunnasta.

– Vielä tänäkin päivänä Yhdysvalloissa on kansalaisten välinen luottamus korkeinta pohjoismaisten siirtolaisten jälkeläisten joukossa. He ovat muuttaneet maahan ennen hyvinvointivaltiota, joten tämä on yksi osoitus siitä, että Pohjoismaissa vallitseva luottamuksen taso on vanhempi kuin hyvinvointivaltio

 

 

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Oho. Olipas tullut paljon kommentteja sillä aikaa, kun kävin kulttuurishokeeraamassa itseäni Eestin puolella ;) Ei varmaan tarvitse sanoa, että siellä(kin) oli halvempaa kuin Suomessa!

Mutta asiaan. Ikävää, jos joku ymmärsi, että tarkoitukseni oli mollata Suomea ja suomalaisia. Ei suinkaan. Kai sekin jostain kertoo, että valitsin lähteä kaukomatkalle Suomeen enkä vaikkapa Thaimaaseen (jossa on vielä halvempaa kuin USA:ssa). Niin masokistinen en ole, että lentelen 16 tunnin lentoja paikkoihin, joissa en halua käydä.

Ei Suomessa kaikki ole pientä. Maailmankuva vain kehittyy, kun kiertelee maailmaa. Mittasuhteet muuttuvat. Suuri on suurta niin kauan, kunnes löytää jotain vielä suurempaa. Silloin se, mitä ennen piti suurena, ei enää ole niin suurta. Ei sillä ole mitään tekemistä mollaamisen kanssa, se on realismia. Ja se, että asiat ovat ehkä Suomessa pienempiä, ei missään tapauksessa tee Suomesta vaatimatonta. Jos kurkkaa aikaisempia kirjoituksiani, niin sieltä voi lukea, jos ei nyt välttämättä riveiltä, niin ainakin rivien välistä, että pidän Suomea ja suomalaisuutta aivan erityisinä asioina. Sellaisina, joilla ei ole vertaistaan. Ja se ei ole ihan vähän se.

0mituinen Vierailija (Ei varmistettu)

ilman kritiikkiä ei asiat koskaan parane, joskus tulevaisuudessa suomalainenkin osaa käyttäytyä kohteliaasti, joskus...

Joskus tulevaisuudessa täällä on oikeata kilpailua ruokakaupoissa...

Joskus tulevaisuudessa verot on järkevällä tasolla...

Joskus tulevaisuudessa kelit... ja paskat, jostainhan sitä pitää saada valittaa. Se kun yhdistää tämän maan kansalaisia, valittaminen ;)

sanumaria
Etkaisäänymuavarte

Omituinen vierailija, niin naulan kantaan :D Valittaminen yhdistää meitä :)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Kyllä. Kukaan ei valita niin kuin suomalainen.

sanumaria
Etkaisäänymuavarte

Mä oon aina ajatellut tuon vahvuutena :) Sillai että niinkauan kun voi valittaa niin kaikki on hyvin.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Kyllä minä silti olen sitä mieltä, että on ihan hyvä asia, että meitä suomalaisia näin koetellaan (tarkoittaen kaikkia jutussani mainittuja ja siitä unohtuneita seikkoja). Ajattele nyt, millaisia me olisimme, jos meidät olisi kasvatettu vaaleanpunaisessa pumpulissa päähän söpösti taputellen?! Sellaisia hellantelttusia, jotka eivät pärjäisi maailmalla lainkaan. Hetkinen, olen muuten tainnut nähdä sellaisia tyyppejä jossain... oliko se jenkeissä...?

Vierailija (Ei varmistettu)

Suomalaiset on niin kovin herkkia ottamaan asiallistakin kritiikkia vastaan (monesti ihan aiheesta), heti huudetaan silla huonolla itsetunnolla vastaan, mutta kylla meilla on sita tarjota muille sita arvostelua, ihan yllin ja kyllin:D Ei ole olemassa turhaan sanontaa "kaukaa viisas", monesti on lahettava asioita tutkailemaan siita omasta tutusta ympyrasta pois, etta nakee kunnolla monelta kantilta asiat ja sillon tulee vaistamattakin negatiivisiakin asioita huomioitua, silla niita on joka paikassa, ei se Suomikaan niilta saasty. Ja jos ei osaa elamaa kasitella negatiivisten asioiden kera, ei ole oppinut elamasta mitaan ja tudella elaa pumpulissa.

Suomessa kaydessa AINA kay 2 viikon jalkeen ihmisten hymyilyttomyys ja toisten ihmisten huomioon ottaminen nuppiin. Suorastaan masennun ja olen miettinyt, etta mieluummin asun vaikka kehitysmaassa, kunhan saan olla hyvin ja edes suht mukavasti kayttatyvien ihmisten parissa. Kaupoista ei niin valia, elama maksaa, olipa missa vaan. Life is short, kohdelkaa toisianne hyvin!

Kommentoi