Lihas kasvaa levossa ja syömällä

Ladataan...
Onnenpäivä

Hyvä on, ehkä siinä välissäkin täytyy tehdä jotain. Mutta puhutaan nyt kuitenkin ensin uudesta lempiaiheestani, syömisestä. Kuten joku on ehkä huomannutkin, on aihe vilahdellut tämän tästä myös Onnenpäivän Facebook-sivulla. Olen nimittäin ollut viime viikkoina ruoka-aikaan kotona, aivan kuten oli tarkoituskin (siitä lisää täällä), ja se toden totta alkaa myös näkyä. Eilen eräs salimme trainereistä kysyi olenko massakaudella, kun näytän jokseenkin suuremmalta kuin aikaisemmin. Normaalisti olisin kai alkanut itkeä, mutta minäpä tyttö saatoin rinta rottingilla sanoa, että kyllä, kyllä olen. Ja vaikka suurin osa kerrytetystä massasta onkin nestettä ja sitä itseään, yritän olla jokaisesta uudesta kilostani ylpeä. Ovat nimittäin melkoinen työvoitto, sillä toisin kuin voisi kuvitella, ei treenien ja ruokavalion totaalimuutos ole ollut aivan helppoa.

"Oota, niin juon tän 400 kcal palautusdrinkin. Sitte voidaan alkaa syömään!"



Kuten aikaisemminkin kerroin, muutettiin ruokavaliotani ja kalorimääriä merkittävästi. Ruokaympyräni onkin viime viikkoina muotoutunut seuraavanlaiseksi: 50 % hiilihydraattia, 30 % proteiinia ja 20 % rasvaa. Erona entiseen on siis se, että kun ennen valtaosa saamastani energiasta tuli proteiinista, tulee se nyt hiilihydraatista. Kroppani reagoi muutokseen turpoamalla kuin ilmapallo parissa viikossa. Kiloja kertyi nopeasti viisi lisää, jalkojani särki ja kasvoni turposivat. Nyt, kropan alkaessa pikkuhiljaa tottua, on painonnousu pysähtynyt 68-69 kilon tietämille, turvotus kasvoista, jaloista ja vatsasta selvästi laskenut ja olen uskaltautunut lisäämään ruokamäärää entisestään. Tässä vaiheessa onkin pienen hehkutuksen paikka: se suurin turvotus näyttäisi oikeasti olevan siellä missä pitääkin, eli lihaksissa! Toki turvotusta on muuallakin ja olen melko vantteran (voidaan sanoa myös voimakkaan) näköinen tyttönen tällä hetkellä, mutta olo on hyvä, rauta nousee, vain ruokailun kanssa on pieniä ongelmia.

Mikä siinä ruokailussa sitten on niin vaikeaa? Minä kuvittelin aina, että pidän syömisestä. Ja pidänhän minä. Olen aina pystynyt syömään kuin hevonen mikäli tarvetta on, mutta nyt pitäisikin syödä kuin mammutti konsanaan. Minulle sapuskan määrä on suoraan verrannollinen kulutukseen. Näin ollen olen vähentänyt cardion tekemistä lähes olemattomiin ihan vain jottei tarvitsisi syödä niin paljon. On kuitenkin ollut muutama päivä jolloin olen hieman innostunut. Kevyt hölkkä järven ympäri, vähän vatsalihaksia, salitreeni ja hupsis, tänään pitäisikin syödä lähemmäs tuhat kaloria enemmän kuin normaalisti. Kyllä siinä liikuntahalut kuihtuu, kun tajuat, että normaalin iltapalan sijaan pitäisikin syödä pasta-annos poikineen. No, onneksi hiilihydraatin tankkaukseenkin on olemassa helpotus - hiilihydraattijauhe. Jotenkin illan pimeinä tunteina tuntuu helpommalta juoda ne kalorit kuin syödä. Ja niin, joku tosimies varmasti ratkaisisi ongelman syömällä kahdesti päivässä mäkkärissä, juomalla cokista ja syömällä karkkia, mutta itse en halua sortua tyhjiin kaloreihin ja turhaan rasvaan.

 

Koska jonkin verran on ollut kiinnostusta siihen, että mitä minä sitten syön, niin kerrottakoon, että eiliseltä ruokalistalta löytyi seuraavaa:



Aamupala:

Leipä maapähkinävoilla, Kellogg'sin proteiinimuroja jogurtilla, kahvia kermavaahdolla(!)



Välipaloja:

Proteiinipatukka, hiilaripatukka



Lounas:

Paistettua riisiä, vihanneksia, kananrintaa



Drinkit:

Hiilarijauhe, proteiinijauhe, banaani, vanilja-kookosmaito -pirtelö x 2



Päivällinen:

Purjosipuli-risottoa, baja-täytettyä lohifileetä

Iltapala:

Leipä maapähkinävoilla, Kellogg'sin proteiinimuroja jogurtilla, vihreää teetä

 

Onhan siinä ruokaa aika paljon ja varmasti vielä unohdinkin jotain. Ainakin jätin mainitsematta, että söin myös rivillisen tummaasuklaata. Tarkkoja määriä en laittanut, sillä en niitä nyt tarkalleen muista, mutta n. 2400 kcal tuossa listassa on yhteensä. Koska en ole sitä tyyppiä, joka jaksaa syödä samaa ruokaa päivästä toiseen, on toisinaan haasteellista sovittaa kalorijakaumaa oikein hiilareiden, proteiinin ja rasvan kesken. Onneksi on olemassa pikkusyötävää, joilla epätasapainoa on helppo korjata. On maapähkinävoita, proteiinileipää, proteiini- ja hiilaripatukoita ja jauheita. Yksi suurimmista elämää helpottavista keksinnöistä löytyi kuitenkin iPadille ladattavista sovelluksista - liikunta- ja ruokapäiväkirja! Oikeastaan tuo nerokas sovellus ansaitsisi aivan oman bloggauksensa, joten kerrotaanpa siitä lisää myöhemmin.

Sanotaan nyt vielä sananen levostakin, kun se tuossa otsikossa kerran mainitaan. Muistakaa ihmiset kunnon yöunet! Itselleni riittävä määrä unta on seitsemän, kahdeksan tuntia ja kun oikein on veto päällä, riittää kuusi tuntiakin. Ja sitten vielä ne välipäivät treenistä! Itselläni on nyt kolme lepopäivää salilta, joista kahtena käyn verryttelemässä itseäni Bikram-joogassa. Totaalisia sohvalla makoilu -päiviä on viikossa yksi ja se tuntuu riittävän. Entiseen aktiivitasooni verrattuna, on liikuntamäärässä vielä tarpeen tullen roimasti lisäämisen varaa, uskokaa tai älkää.

Noin. Siinä tilannekatsaus kasvurintamalta. Hyvää ruokahalua minulle ja hyvää viikonloppua teille!

 

Share

Kommentit

Hyvältä näyttää! :) Se on nimenomaan niin että ilman kunnon yöunia sitä ei tule pitkään jaksamaan treenata täysillä, tietenkään unohtamatta lepoa ja ravintoa. Hyvä kun rauta nousee!

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Niin, olen itse asiassa pikkuhiljaa alkanut pitämään tästä runsaammasta syömisestä :) ja nyt olen jo, ainakin melkein, tottunut näihin kiloihinkin ;)

Niinhän se on ja mittanauha ja peilikuva kertoo paljon enemmän kuin vaaka ;)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

No, kyllä se peilikuva kertoo karua kieltä ylimääräisen vyötärömakkaran kasvusta :-D

Itse en kyllä näe sussa mitään makkaraa! :D Mutta niinhän se on että kyllä siinä peilin edessä on joskus tullut tsekkailtua että huhhuh! :D

Kommentoi

Ladataan...