A-luokan lihansyöjä koki maaseudun kauheuden

Onnenpäivä

Viime viikkoinen pitkä automatka etelä-Kaliforniasta pohjoiseen, avasi jälleen niin silmät kuin sieraimetkin. Olemme taittaneet tuon saman matkan useita kertoja aikaisemminkin, mutta harvemmin päivänvalossa. Sen lisäksi, että vitostien varrelle osuu niin Los Angeles kuin luonnonkauniita maisemia lumihuippuineen, tarjoilee reitti myös hieman toisenlaista silmänruokaa.

i-5 Kaliforniassa tarjoilee kauniiden maisemien lisäksi esteettömän näkymän jopa lihansyöjää puistattavaan lihateollisuuteen (kuva: gliving.com)





Jo tylsäksi käyvää maalaismaisemaa katsellessani ja ajatuksiini uppoutuneena täyttää auton yht'äkkiä tajunnan seisauttava haju. Käteni hakeutuu nopeasti sisäilmankierto-nappulalle ja menee hetki ennen kuin uskallan hengittää seuraavan kerran. Tuo karmaiseva löyhkä on kuitenkin jo ehtinyt tarttua vaatteisiin ja hiuksiin. Silmiä kirvelee ja ulkona lämmössä väreilee outo sumukerros. Tuo pistävä haju kertoo, että olemme lähestymässä Kalifornian mahtikarjatiloja joille auton etupenkiltä tarjoutuu esteetön näkymä yli moottoritiepientareen.

Pian hajun ilmaantumisen jälkeen tulee näkyviin hökkelikylää muistuttavia rakennelmia ja niiden suojissa ja ympärillä lihakarjaa. Tuhansia ja tuhansia sarvipäitä, ruskeita, mustia, valkoisia ja laikullisia. Pörröisiä ja sileäkarvaisia, paskakasan päällä, paskakasan vieressä, silmänkantamattomiin. Tulee huono olo, muustakin kuin hajusta. Mitään vihreää en näe missään hyvällä tahdollakaan.

Uskon, että tämä on juuri se kohta tiestä, jossa moni on kääntynyt kasvissyöjäksi. Itse en ole koskaan ollut erityisen kiihkomielinen syömäni ravinnon suhteen ja olen kiltisti syönyt  sen mitä kauppa on minulle tarjonnut tai eteeni on kannettu. Kuitenkin tämä pieni elämysmatkaksi kuvailemani reittivalinta vitostietä pitkin, on saanut minutkin miettimään sitä mitä todella haluan syödä. Tuo samainen reitti nimittäin tarjoilee yhtä esteettömän näkymän vihreille kukkuloille joilla vaeltelee lehmä siellä, toinen täällä, vailla kiirettä tai taistelua viimeisestä vihreästä heinänkorresta.

Selvää on, että kumpikin näistä on ruokaa. En ole vieläkään jättänyt naudanlihaa ruokalistaltani eikä lopulta tunnu yhtään paremmalta syödä sitä onnellista viheriöillä kirmaavaa kuin sitä lannistuneena katoksen suojissa makaavaa nautaa. Valitsen kuitenkin mieluummin tuon rehellistä ruohoa syöneen, ehkä hieman paskakasan päällä seisovaa kaveriaan heikommassa lihassa olevan lehmän. En edes halua tietää mitä kaikkea noille kuivuneella maalla laiduntaville, liian ahtaisiin hakoihin sullotuille ja keinotekoisesti normaalia suuremmaksi kasvatetuille eläimille syötetään. Sen sijaan olen valmis maksamaan ostamastani lihasta enemmän, jotta tiedän itse mitä syön. Luonnollisesti kasvatettu liha nimittäin maistuu hyvältä, vieläkin.

 

Share

Kommentit

kolme3
Arctic Avium

jep, jenkeissä toi lihan tehotuotanto on jotain aivan karmivaa... muutaman dokkarin nähneenä kattosin aika tarkkaan mitä siellä pistäsin suuhuni =/

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Tämän ihmismäärän ruokkimiseen on otettu käyttöön aika äärimmäiset keinot. Eivätkä ihmiset tiedä/välitä/ymmärrä katsoa mitä suuhunsa laittavat, nämä kun ovat muutenkin aivan käsittämättömän puusilmäistä porukkaa mitä ruoka-asioihin tulee. Pitäisikin muuten joskus kirjoittaa paikallisesta kouluruokailusta. Joka tapauksessa välillä käy mielessä, että onko edes se ruohoa popsineena ammuna mainostettu liha sitä mitä sen sanotaan olevan.

ninoh

Food Inc oli aiheesta hyvä dokkari ja ei suomikaan mikään lihankasvatuksen pyhämaa oo vai miks sikaloiden kuvaamisesta vaaditaan kauheita linnatuomioita,jos olosuhteet on niin hienot ja eu;n mukaiset jne..syön itekin lihaa muutaman kerran viikossa mut en ymmärrä sellasta et joka aterialla jne..kun ei se ole mitenkään monipuolista edes..eettisestä puhumattakaan..

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Sitä jotenkin Suomessa ikänsä viettäneenä ei tajunnut minkälaista lihateollisuus todella on. Meillä lapsuudenkodin naapurissa oli navetta ja joka aamu ikkunasta näki kuinka lehmät marssii jonossa ulos ja menevät illan tullen takaisin sisään. Sitten tuli EU ja kuulin ensimmäiset tarinat navetoista joista lehmät eivät koskaan pääse ulos. Nämä Kaliforniassa moottoritien varressa apeana seisoskelevat sarvipäät ovat sentään ulkona. Vaikka en tiedä mitä eläin siitä saa, että laiduntaa ruohottomassa aitauksessa jonka vieressä kulkee nelikaistainen moottoritie. Ei ainakaan lajille ominaista ravintoa.

Ongelma, johon en oikeastaan Suomessa törmännyt, on tuo maku. Tavallinen, se kaupan halvin naudanliha, on melkein pahanmakuista. Ja sitten taas ruohoa syöneen ja vapaana kasvaneen sarvipään liha on jo maustamattomanakin hyvänmakuista. Monen huonon kokemuksen jälkeen minusta on tullut melko nirso. Naudanliha uppoaa oikeastaan enää vain jauhelihan tai sisäfileen muodossa. Paistilihat sun muut eivät ole maistuneet enää aikoihin.

Haiduk (Ei varmistettu)

Ei suomen ja jenkkien lihan tuotantoa voi kyllä oikeen verrata =) Ensinäki meillä ei missään ole tollasta määrää sonneja samassa paikassa! Ja meillä on aivan erilaiset säädökset ruokinnan ja eläinten pidon suhteen.  En ole kyllä kuullut että suomessa olisi tuollaisia navettoja missä eläimet ei ikinä pääse ulos?

ninih; oletko koskaan käynyt sikalassa? tai puhunut sikafarmarin kanssa? Minä olen käynyt ja nähnyt läheltä sen miten pikkupossuja aka meidän ruokaa kasvatetaan, tässä sikalassa kaikki oli hyvin. Ja kyllä näin minäkin kuolleita pikkupossuja, niitä kuolee yleensä aika monta kun on iso sikala ja esim 600 pikkupossua talossa. Ja en sano että KAIKKI suomessa toimisivat hyvin ja eläinten hyvinvoinnin mukaan. Mutta  JOKAISELLA ihan joka alalla on niitä mätämunia jotka ei noudata sääntöjä ja ne pilaavat muodenkin mainetta. mie voisin jatkaa tätä loputtomiin...

viellä loppuun sellainen et meillä täällä suomessa pyörii jamie oliverin ohjelma jenkeistä missä se yrittää parantaa jenkkien kouluruokailua tähän mennessä aika turhilla tuloksilla, sitä ei oo ees päästetty mihkään kouluun sisälle =) Mut aika mielenkiintosia juttuja siinä on tullu ilmi! Siinä selitettiin myös jostain koiranruuaksi tarkotetusta teurasjätteestä mistä on keksitty erottaaa liha ja rasva toisistaan ammoniakilla ja sit se jauhetaan jauhelihaksi, ammoniakista ei tarvi ilmottaa, et ehkä siks se halpa jauheliha on pahaa. 

Mua ainaki kiinnostais tietää siitä kouluruokailusta sultaki!

Anna Maria (Ei varmistettu)

No huh. Tosiaan tehotuotantoa. En ole itse mikään suuri lihan ystävä koskaan ollutkaan, kalasta tykkään ja onneksi mieheni sitä kotiin kantaakin ihan kiitettävää tahtia, kuhaa ei viitsisi syödä niin usein jos sen joutuisi ostamaan kaupasta sisäfilettä kovemmalla hinnalla.

Katselin noita sikalavideoita ja täytyy sanoa että ei kanneta enää tähän taloon niitä vähiäkään kaupan lihatuotteita joita tähän saakka on ostettu. Onneksi oma tilanne on siitä hyvä että mies käy myös metsällä, joten jos lihaa johonkin tarvitsee niin sitä löytyy, ja taatusti luomua. Ja kuka oikeasti edes viitsii koskea esim. täysin mauttomaan broileriin jos saman ruuan voi tehdä fasaanista (myös vaaleaa lihaa ja oikeasti maistuukin joltain...)

Olen muuten huomannut erikoisen piirteen useammassakin tuttavassani: jos ihminen oikeasti joutuu näkemään sen lihan "alkuperäisessä" olomuodossaan, eli kuolleena eläimenä, aika monelta jää sapuskat syömättä. Jotkut jopa eivät hyväksy metsästystä mutta syövät kyllä hyvillä mielin pihvinsä ja kanapastansa. Tekisikin varmaan aika monelle hyvä päästä paikan päälle katsomaan miltä se jauheliha näyttää tuotantoketjun alkupäässä, miten esim. eläin suolistetaan tai nyljetään...

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Haiduk: Siskoni minua ystävällisesti eilen valaisi, että mikäli lehmiä pidetään pihattonavetassa, eli niissä sellaisissa joissa ne eivät ole päästään kytkettynä telineisiin vaan voivat vapaasti kuljeskella, niitä ei EU-säännösten mukaan tarvitse päästää lainkaan ulos. Näppärää, eivät ole pilaamassa maalaismaisemaa eikä keneltäkään mene ruokahalu.

Minäkin olen katsellut sitä Jamie Oliverin Food Revolution -ohjelmaa. Kirjoitin siitä aikoinaan TV-Mixaaja blogiin jutunkin. Täytynee kaivaa aihe tapetille vielä uudemman kerran!

Haiduk & Anna Maria: Minä olen muuten käynyt sikalassa. Siinä melko pienessä sikalassa oli kaikki hyvin. Lähtiessämme saatiin muistaakseni maistaa savukinkkua ja se oli pirun hyvää. Ja kerran meiltä hävisi mummolan pihasta fasaani ja illalla syötiin maailman parasta fasaanipaistia. Tai kaikki muut söivät paitsi mummo, joka oli koko talven fasaania ruokkinut. Olen myös nähnyt kuinka vielä hetki aikaisemmin metsässä pomppinut jänis pääsi nahoistaan ja syötiin myöhemmin hyvällä ruokahalulla. Sainpa vielä jäniksenkäpälänkin ripustettavaksi koulureppuun. Aika tutuksi on tullut elämänketju, kiitos maalaiselämän. Ehkä sitä alkuperäistä, puhdasta ruokaa sen takia arvostaakin, kun on nähnyt mistä sen pitäisi tulla.

ninoh

Haiduk olen ja useinkin ja siskoni tekee eläinlääkärinä eläin suojelu tarkastuksia ja eu tarkastuksia..plus lapsuuden paras kamuni ja minä oltiin kaikki lomat kamun mummolla sika tilalla..en verrannut suomea jenkkilään kato toi food inc vaikka ni tiet ettei voi verrata..mutta ei aina tääläkään ole ihan tervejärkistä toi kasvatus meininki..plus perheelläni on ollut vuosia sitten yli 10 vuotta broilerkasvattomo 15 000 kanaa saarioisille kuukaudessa..Olen ollut myös american dinerissä töissä missä lihaa kannettiin roskiin kaksi valtavaa jätesäkkiä päivässä sillä annokset oli niin isoja ,ettei kukaan jaksanut syödä suomessa sitä liha määrää..hienoa kasvatetaan elävää elämää roskikseen ..

ryppymekko (Ei varmistettu)

Hello!
Aiheesta Tuksu.
Ensinnäkin uskon, että nuorisolla olevat kaiken karvaiset ongelmat ovat osin sitä, että lapsuus/nuoruus on turvaton/sekava/ristiriitainen/ynnä paljon muuta vastaavaa.
En haluaisi olla ilkeä,enkä varisinkaan väittää,että olisin itse onnistunut äitinä niin mallikkaasti kaikessa (not), mutta ei voi mitään,jos jo lähtökohtaisesti tulee kauhea sääli joitakin syntymättömiä lapsia kohtaan.Niin myös tässäkin ja monen monen muunkin kohdalla,julkkis tai tavis,väliä hällä.Ikävä kyllä kuitenkin aivan liian usein.(öö kuulinpa muuten että Saana Parviaisellakin on lapsi,tulipa siitäkin oitis "voi lapsi raukkaa"-reaktio)

Kun mietin, että mistä kaikesta lasten ja nuorten paha olo kumpuaa,väkisinkin tulee jos mitä mieleen, tämänkin aiheen kannustamana.Kamala minä tietty,kun näin "tuomitsen" Tuksut ja kumppanit.

Pääsitkö kärrylle ajatuskiemurasta,semmosesta sekavasta:)?

A. Sinivaara
Onnenpäivä

ryppymekko: Kopioin tuon lähettämäsi viestin tuonne Tuksu-jutun alle - jatketaan keskustelua siellä niin löytyy sitten helpommin :)

ninoh

&feature=related tossa osviittaa sikala videoista..ite en oo koskaan syöny taustani vuoksi eikä paljoo haittaakaan...

Kommentoi