Mistä tätä energiaa oikein riittää?

Ladataan...
Onnenpäivä

Kello 6.50, viikon jokaisena aamuna, minä herään täynnä energiaa, valmiina uuteen, toiminnantäyteiseen päivään. En tarvitse herätyskelloa, sillä makuuhuoneeseen hiljalleen tulviva auringonvalo saa minut hereille joka aamu samaan aikaan. Vain harvoin herätessäni tunnen väsymystä, sillä yön ajaksi ruumiiseeni vangiksi jäänyt energia vaatii toimintaa välittömästi silmieni avauduttua. Eikä tilannetta juurikaan muuta se, etten edellisenä iltana innostukseltani malttanut käydä nukkumaan ennen yhtä. Minä herään silti, samaan aikaan, viikon jokaisena päivänä. Pukeudun ja suuntaan lenkille ennen kuin istahdan töiden äärelle.

Sama ylienergisyys on jatkunut nyt jo useita kuukausia. Aluksi kuvittelin kyseessä olevan normaalia energisemmän elämänvaiheen, joka menisi ohi muutamassa viikossa. Toisin kuitenkin kävi. Unentarpeeni on supistunut normaalista kahdeksasta tunnista kuuteen tuntiin yössä, treenimäärät ovat lisääntyneet 2-4 tuntiin päivässä ja mielialani on pääsääntöisesti niin korkealla, että epäilen jonkun sekoittavan piristeitä juomaveteemme. Mistä ihmeestä tämä kaikki energia oikein tulee?

Todellinen syy ylipirteydelle löytynee juomaveden sijaan taivaalta. On vaikeaa olla väsynyt ja masentunut, kun elämä on täynnä auringonvaloa. Aamuauringon alla tehdyn lenkin jälkeen olen vielä energisempi, kuin ennen lenkille lähtöä. Suomessa asuessani oli tilanne melko lailla toinen. Talvet olivat minulle vaikeaa aikaa ja väsymyksen tunne seurasi minua aamusta iltaan. Pikkupakkanen ja puuterilumi eivät koskaan ole antaneet minulle sellaisia kiksejä, kuin lämmin kesäaurinko.

Toinen syy energisyydelleni löytyy takuuvarmasti ruokalautaselta. Olen vihdoinkin löytänyt tasapainon ruokailun, ravintosisällön ja kulutuksen väliltä. Olo on paljon pirteämpi ja voimakkaampi, kun saa oikeanlaista ravintoa oikeaan aikaan päivästä. Suosittelen ihan jokaista kokeilemaan, voisiko mahdollista väsymystä helpottaa ruokavaliota muuttamalla.

Vaikka liikunta tunnetusti kuluttaa energiaa vartalosta, se myös tuottaa samaan aikaan mentaalista energiaa korvien välissä. En usko tästä olevan olemassa mitään tieteellistä tutkimusta, mutta olen itse kyseisestä ilmiöstä elävä malliesimerkki. Saatan helposti vielä kahden lenkinkin jälkeen olla valmis pieneen salitreeniin, koska siitä tulee niin käsittämättömän energinen ja hyvä olo.

Myös positiivisella elämänasenteella on osuutensa energiseen oloon. Iloinen mieli ruokkii luovuutta ja motivaatiota ja saa aikaan positiivisen kierteen. Kuulostan varmasti umpihullulta kun sanon, että minun on toisinaan (kuten nyt) vaikeaa käydä nukkumaan, sillä olen liian innoissani ties mistä. Varmasti elämässä olisi tälläkin hetkellä paljon murehdittavaa, mutta keskityn mieluummin iloisten ja mielenkiintoisten asioiden pyörittelyyn yön pimeinä tunteina.

Siispä aurinkoista kevättä ja valoa elämään teille, lukijat. Muistakaa nauttia tästäkin päivästä ja siirtäkää murehtimista tuonnemmaksi.

 

 

Share
Ladataan...

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

"Mentaalinen energia korvien välissä" ei kai ole se virallinen termi, mutta onhan liikunnan suotuisista aivokemiallisista vaikutuksista tehty vaikka kuinka paljon tutkimusta. Lievään masennukseen sitä tarjotaan yleensä ensimmäiseksi itsehoitokeintoksi.

MimmuK.

Tuossa taitaa olla niputettuna koko energisyyden avain! Ja asia on juurikin näin :)

Pelkkä ravinto tai liikuntakaan ei auta jos pääkopassa on ahdistava ja masentava fiilis. :)

Tero Sivula (Ei varmistettu)

Tere sinne atlantin toiselle puolelle. Itse asustelen nyt Philipiineillä, nyt tuntuu, että ainakin muutaman vuoden, tai koko elämän, täällä ihmiset on paljon aidompia kuin thaimaassa, ei hymyillä tai olla turhan ylitsevuotavan ystävällisiä, jos ei ole tarvetta, eikä raha ole aina ensimmäisenä mielessä, kuten naapurimaassa. Hyvät vibat - JA AURINKOA RIITTÄÄ :)

= Tero =

Onnenpäivä

On muuten uskomatonta, kuinka paljon myös toisista ihmisistä saa virtaa. Kun ympärillä on aktiivisia, ystävällisiä ja ihania ihmisiä, on vaikeaa vaipua itse apatian pauloihin!

Mulla on varmaan niin maaninen luonne kun välillä väsyttää välillä niin pirusti vaikka paistaa.mut si on kahen kkauden kausia kun meen 4 h unilla.ny on sellanen aamuväsykausi mut geenien jälkeen aina helpottaa ja oon Pirteempi. oikein harmittaa lähtee kattoon Suomen suvee,kun just löyty hyvä sali jossa on ihan hulluna kaikkee pieneen hintaan..ja Suomessa käynnit on pelkkää työntekoo,.Mihin perustuu alle kaks kilosen koiran loputon patteri?:D

Geenien =reenien ei tällä sanakirjalla te yhtään mitään oon tän kaa vie väsyneempi:)

Vieras Mies (Ei varmistettu)

Oikea ruoka, sopiva määrä liikuntaa ja lepoa ja nyt vähän aikaa sitten huomasin, että treeniseurallakin on jonkin verran merkitystä. Masisteleva seura imee intoa itsestä ja jollain kummalla tavalla sitä himmaa omaa menoa ettei toinen masentuisi minun suorituksista. 

Vaihtelu virkistää sanonta pitää myös hyvin paikkansa. Yhden jutunt tekeminen liikaa saa homman maistumaan puulta. Sopivasti eri lajeja (mielellään toisiaan tukevia), hieman kirjoja, hieman videopelejä, hieman tv-sarjoja ja hieman kaikkea muuta :).

Ja viimeisenä muttei vähäisempänä: älä anna pään estää treenejä. "Emmä jaksa" on turhan yleinen tekosyy skipata treenit ja mitä useammin sen tekee sen helpommaksi se muuttuu. 

Onnenpäivä

Tiedätkös, minulla olisi kyllä parantamisen varaa tuon tv:n katselun kanssa ja sohvalla makoilussa... Pitäisi ehkä kokeilla joskus olla vuorokauden verran tekemättä mitään.

Jos tekee jatkuvasti mieli jättää treenit välistä, niin eikös se kuulosta siltä, että laji on väärä? Yleensä minulla loppuu ensin aika ja sitten vasta jaksaminen, kun mukavaa treenaamista olisi niin paljon. Ja nyt varsinkin, kun jalkapuntit estää kaiken aerobisen liikunnan neljänä päivänä viikossa.

Vieras Mies (Ei varmistettu)

Mä olen heittänyt joitakin treenejä kuten juoksemisen ja salin kokonaan pois ja sitten kuukauden tai kahden päästä taas innostunut uudelleen.

Huippukunnossa vaikeinta on juurikin lepo. Etenkin Suomessa missä sää ei ole aina paras mahdollinen, niin aurinkoisina päivinä ei vaan voi olla aloillaan. Ei ainakaan yksin kotona. Eräs kaverini tokaisi asiaan, että hänen omatuntoaan ei kolkuta, vaikka hän olisi koko päivän sisällä lukemassa kirjaa, vaikka ulkona olisi kesän kaunein päivä.

Kommentoi

Ladataan...