Myönnetään, että olen aika ärsyttävä

Ladataan...
Onnenpäivä

Koska viime viikolla tulin mollanneeksi besserwisserit alimpaan maanrakoon, on kai reilua tulla itsekin kaapista ulos ja lyödä tiskiin ne luonteenpiirteet, jotka tekevät minusta ärsyttävän. Aihe on helppo, sillä ei vaadi suurtakaan itsetutkiskelua keksiä niitä luonteenpiirteitä, jotka rassaavat niin itseäni, kuin talouden kaksilahkeistakin.



Olen nalkuttava akka, ainakin jos on kyse kodin siisteydestä. Olen äärimmäisen pakkomielteinen yleisen järjestyksen ja keittiön siisteyden suhteen ja olen valitettavan huono peittelemään turhautumistani, mikäli löydän keittiönpöydältä murusia tai vaatteita lattialta. Turhanpäiväinen nalkutus ärsyttää itseänikin, mutta onneksi tätä puolta ei juuri muut kuin poloinen puolisoni joudu kohtaamaan.

Olen nälkäisenä hirviö, mikäli annetaan vähänkään aihetta. Yksikin pieni vastoinkäyminen, poikittainen sana tai vaikkapa ne leivänmurut keittiönpöydällä, saavat pinnani katkeamaan ja käämit palamaan. Nykyisin onneksi tunnistan nousevan verenpaineen kohinan päässäni ja ehdin syödä jotain pientä ennen kuin helvetti on irti. Siihen on siis syynsä miksi syön koko ajan.

Olen epäkypsä kakara, kun pitäisi ottaa vastaan kritiikkiä. Tuntemattomien ihmisten kritiikki ei juuri hetkauta, mutta auta armias jos joku läheinen yrittää minua ojentaa. Loukkaannun, intän vastaan ja olen varma, että toinen haluaa vain olla ilkeä. Aikani taisteltuani kyllä yleensä myönnän, että taisihan se tosiaan persauksilleen mennä. Työhön liittyen osaan jo ottaa kritiikkiä vastaan kypsemmin, vaikka se aina kirpaiseekin, kun kuvittelen tehneeni tajunnan räjäyttävää grafiikkaa ja se teilataankin tarkoitukseen sopimattomaksi. Kiitos etätoimiston, ei pettymyksen nieleskelyäni tarvitse kenenkään katsella.

Minulla on norsun muisti, enkä häpeä käyttää sitä jos sille päälle satun. Saatan hyvinkin kaivaa jonkin viiden vuoden takaisen lauseen muistini sopukoista ja vedota siihen röyhkeästi. Ärsyttävän piirteen tästä tekee se, että ällistyttävän sanatarkka muistini liittyy yleensä negatiivisiin asioihin ja saatan palata niihin märehtimään vielä vuosia myöhemmin.

 

****

Mikä sinusta tekee ärsyttävän? Äläkä yhtään yritä esittää viatonta, sillä jokaisessa on jotain ärsyttävää. Jos et usko, niin kysy vaikka kavereilta tai puolisolta.

 

 

 

Share

Kommentit

Saara S.
Saara Sarvas

Mä yhdyn kahteen alimpaan kohtaan täysin! Ja tuo siisteysnalkutus.. No, siinäkin olen viime viikkoina kunnostautunut, kun olen nyt itse "valaistunut" ja pitänyt kämppäni siistinä jo kuukauden päivät. Kyllähän näillä meriiteillä voi 24 vuoden sotkuhelvetin jälkeen jo neuvoa.. Ai ei?

Kritiikin vastaanottaminen on kyllä kaikista heikoin kohtani ja olen yrittänyt opettaa läheisiä käyttämään hampurilaispalautemallia, mitä suosin myös itse muita kritisoidessani. Se on lopulta yllättävän toimiva tekniikka, eikä kevyttä manipulointia edes huomaa!

Osa ystävistäni myös kritisoi tietynlaista spontaaniuttani ja sitä, etten mieluusti sovi kovin pitävästi mitään, mikä tapahtuu pitkän ajan päästä. Nykyään olen opetellut sanomaan ronskisti EI KIITOS, mutta osalla naisista on ongelmia tällaisen suorasukaisen vastauksen käsittelyssä.. 

 

Raato (Ei varmistettu) http://nillityss.blogspot.fi/

Hahaha, voisin kirjoittaa pidemmän puoleisen novellin omista ärsyttävistä puolistani. Osaan sinunkin ärsytyksistä pystyn samaistumaan, varsinkin kritiikinsietokyvyttömyyteen.

Vaikka blogiasi olenkin lukenut jo pidemmän aikaan, vasta tämä teksti sai mut kommentoimaan mitään.. :D Itsekritiikki on hieno aihe.

Turhat jorinat

Minä olen pahimmillani kamala ruikuttaja. Ystäviä -ja varsinkin siskoa- käy sääliksi, kun joutuvat huonoina aikoina kuuntelemaan niin paljon kaikki-on-päin- helvettiä-wäääää -vinkumista. Ja olen usein myös turhan saamaton. Istun vaan ja mietin ja kaivelen nokkaa sen sijaan, että tekisin jotain fiksua.

(Varmasti muutama muukin vähemmän mairitteleva piirre tulisi puheeksi, jos siskolta tai mieheltä kysyttäis. Mutta eipä kysytty! :)

Pimmiainen (Ei varmistettu)

Muita varmaan ärsyttää se, että mun mielestä tavaroilla on paikkansa. Tiskit tiskipöydälle/koneeseen, tuoli työnnetään pöydän alle kun siinä ei istuta (myös ravintolassa), vaatteet ei loju sängyllä jne. Lisäksi jaksan joka kerta huomauttaa, kun kylppäriin on jätetty valot (ei tehoa, vielä vuosienkin jäkätyksen jälkeen valot palaa turhaan). Itseäni ärsyttää sellainen piirre itsessäni, että mulla on vaikka mitä ideoita, joita en saa toteutettua: päässä pyörii sci-fi romaani, runoja (miksiköhän, en ees tykkää runoista), hirveesti askarteluideoita sun muuta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Niin, siis viime kuukausina jutun kirjoittaja on nauttinut usein terminologian maaritelmaa "paska vaimo". Pahimmillaanhan tama keittion siisteysnysvaaminen nakyy siina, kun isanta harrastaa kokkailua, on tyokalut suurimman osan ajasta hukassa. Tassa yhteydessa hukka on tiskikone, johon ne kesken kokkailun mystisesti katoavat. Itsehan en niita sinne taman aktin yhteydessa sullo.

sanumaria

Valitan, ruikuta, mikään ei ole mun syy ja maailma on väärässä. :D

Mulla on nuo kaksi ylempää kohtaa oikeastaan täysin samat kuin sulla :) Varsinkin tuo nälkäasia. Ja oikeastaan ne liittyy toisiinsa = nälässä mä myös nalkutan. En ihan 100% oo vielä oppinut ennakoimaan nälkää mutta joo munkin kohdalla on ihmetelty sitä, että miten sä voit taas syödä. Oon sitten aina sanonut, että uskokaa vaan se on ihan kaikkien parhaaksi, että mä syön. :D

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Huh, onpa helpottavaa huomata, etten ole ainoa, jolle tuo kritiikin sulatteleminen tuottaa vaikeuksia.

Pimmiainen: Aivan sama homma! Sata juttua mielessä mitä haluaisin tehdä, mutta aika ei riitä ihan kaiken toteuttamiseen. Pakko edetä asia kerrallaan. Syksyllä ostin maalausvälineet, mutta en ole vielä uskaltanut ryhtyä puuhaan, koska se vie sitten kokonaan mennessään... joten odotan sopivaa "henkireikää". Ja muuten, minäkin olen kirjoittanut aimo liudan runoja tehdäkseni joskus runokirjan, mutta sekin jäi sitten vaiheeseen, odottamaan suotuisampia aikoja. Laitetaanko pystyyn runoilija-blogi? ;)

Kiitos vain, vieraileva aviomieheni, kun käänsit veistä haavassa ;) Aika harvan naisen hellittelynimi on "paska vaimo", mutta meidän perheessä puhutaan ainakin asioista niiden oikeilla nimillä. No, onneksi täkäläinen postilaitos on sen verran hidas, että ei ainakaan vielä ole avioeropaperit löytäneet perille.

Johanna Koo (Ei varmistettu) http://ekojohanna.blogspot.com

Haha, joo mulla ei ole mitään....hahahaa tai siis mulla on niin paljon ei pysty laskeen ;) Täytyypä miettiä ja vaikka heittää posti aiheesta :)

Samaistun kaikkiin muihin paitsi tuohon ekaan. En niinkään nalkuta siivouksesta, kaikesta muusta sitten senkin edestä. Mutta kyllä joskus tulee puhistua ja huokailtua kun kerään miehen puhtaita vaatteita lattialta tai sukkani tarttuu eilen kaatuneeseen kokisläikkään joka on mukavan tahmea. Miksei voi heti siivota kuin jotain tapahtuu tai nostaa? *nalkuti*

Kritiikkiä en kestä, varsinkaan mieheltäni. Otan heti itseeni ja olen vihainen ja töykeä. Ja kyllä, minullakin on norsun muisti ja latelen vaikka kuinka vanhoja asioita sanan tarkkuudella pöytään jos tarve niin vaatii. Sekin on myös tosi ärsyttävää että miehelläni ei ole minkäänsorttista muistia, eilisetkin asiat voivat unohtua tuosta noin vaan.

On mun mies silti tosi ihana. Minä itsekin olen. Joskus vain ärsyttää, ja se on mielestäni ihan sallittua. Kaikki ei voi olla aina yhtä kivaa ja positiivista. (-:

Vierailija (Ei varmistettu)

Juu, en tosiaan kyllä aio kysyä :D Mä rakastan siistiä kotia, mutta silti mun vaatteita löytyy välillä sieltä sun täältä.... ne vaan tippuu.

Mä oon aika monesti se ärsyttävä tyyppi, joka on sen 5min myöhässä. Mulle tulee aina loppujenlopuksi kiire... ärsyttävää.

Olen yleensä aika spontaani tekemisissäni, kun taas mieheni on rauhallinen, harkitseva ja pohtii asiaa. Minä meen tyylillä, ihan älyttömän hyvä idea tehdä näin ja sit heti äksöniä :D Kaikki minulle heti nyt äkkiä!

Mä usein valitan asioista, joille voisin jotain tehdä. Mutta en kuitenkaan tee. Saamattomuuttani, laiskuuttani kenties.. Mm. reilu ylipainoni on tällainen, mistä olen valittanut jo vuosikausia.

Sarkasmini ärsyttää joitain ihmisiä, tosin viime vuosina tämä on vähentynyt aika paljon, sarkasmini siis. Liekö sillä jotain tekemistä asian kanssa kun olen huomannut sen ärsyttävän ihmisiä.

Ja se, mikä ärsyttää eniten ihmisiä, en pidä heihin yhteyttä. Mä en koskaan soita. Muut saa huolehtia yhteydenpidosta. Mä en vaan jotenkin osaa, ikinä muista (ainakaan siihen aikaan kun voisi soittaa), saa aikaseks... No, näitä syitähän löytyis varmaan miljoona. Mut tää ärsyttää ehottomasti ihmisiä eniten.

Pitäiskin kysyä mitkä muut piirteet mussa ärsyttää, mä en rehellisesti sanottuna osaa sanoa.

kultahillokala

Mä laitan pystyyn hirveän shown, jos en osaa/opi jotain asiaa heti. Vihaan siis uuden opettelua, ja tästä johtuvaa turhautumista toiset joutuu kestämään.

Aina, kun johonkin pitäis lähteä, on avaimet ja/tai puhelin hukassa.

Ja mä oon kans nälkäisenä hirvee peto.

Eilisen lupaukset

En nalkuta siisteydestä, koska saisin nalkuttaa itselleni, en puolisolle. Nälkäisenä en ole hirviö, mutta jos joudun työn puolesta jättämään ruoan väliin, niin muutun hirviöksi, jos kukaan kehtaa huomauttaa että olen myöhässä.

Mutta siis: olen usein melko epäsiisti (kodin suhteen!), olen lähes aina 5(-15) minuuttia myöhässä.

En soittele kovinkaan usein kavereille, mutta onneksi kukaan ystävistäni ei pidä sitä pahana, koska kaikki ovat jo sellaisessa elämäntilanteessa, että harvakseltaan tapaamiset on ihan jees.

Joskus paasaan asioista, lähinnä puolisolle. Joskus myös huomaan ottavani keskustelussa ohjat käsiini, mikä ärsyttää itseäni ihan suunnattomasti, koska inhoan sellaisia ihmisiä. Ainakin, ellei kukaan muu saa suunvuoroa.

Olen joskus hirveä häsä. En malta tehdä kunnolla, vaan haluan asiat valmiiksi, heti. Joskus äidyn kyllä hyvinkin pikkutarkkaan työskentelyyn, minkä jälkeen en enää vastaavaa projektia halua ikinä aloittaa.

Olen aika laiska. Ja juu, minäkin valitan asioista, joihin voisin vaikuttaa....

Pahimpia piirteitäni on lapsellinen suhtautuminen asioihin, kun loukkaannun jostain tai kun haluan huomiota. Olen sentään jo aika paljon päässyt pois marttyyriasenteesta, joka on ihan oikeasti yksi maailman raivostuttavimpia piirteitä ihmisissä :P

Lista jatkuisi vielä, mutta omaan myös hyviä piirteitä... :/

 

jjonaa

Yhdyn kanssa tohon ensimmäiseen juttuun! ihan kun minä.. :D

ps. Miten kummassa saa tollasen facebook jutun tonne sivupalkkiin? oon kokeillu ite monetmonet kerrat mut kerta kaikkiaan ei onnistu, osaisitko neuvoa? :D

Kamala (Ei varmistettu)

- Puhun päälle
- Nalkutan siivouksesta mutta itse voin jättää vaatteet sängyn päälle ja juomalasin yöksi olkkariin
- En kestä mieheltä neuvoja, paitsi jos hän alustaa "en tiedä uskallanko sanoa jos suutut mutta mulla vois olla vinkki"
- Osaan olla tosi laiska työpäivän jälkeen kun salin tai kaupungin jälkeen tulen kotiin. En jaksa vastata edes tekstariin.
- Mulla on aamusin mahtavia suunnitelmia illalle töiden jälkeen, mitä en IKINÄ ikinä ikinä tee enää oikeasti (liittyvät usein remppaamiseen tai vaatteiden inventaarioon).
- Keksin hirveästi huonoja puolia miehestä liittyen parisuhteen hoitoon vaikka tiedän että parisuhdetta ei hoideta haukkumalla toista.
- Jos olen jotain mieltä, en suostu vaihtamaan ajatuksiani ellen (muka) itsekseni ole pohtinut päätä että minä sen uuden ajatuksen keksin..

Mähän oon ihan kamala?!? Unohdin että jaksan valittaa (onneksi vain miehelle) kaikista pikkuvaivoista mitä päivän aikana ehtii tulla. Esim. sukka menee kenkään rullalle. Voi että ku on rankkaa.

tänään, huomenna.

Ärsyttävin piirteeni on varmaan avomieheni mielestä - päinvastoin kuin monella muulla täällä - se, että olen todella suurpiirteinen siivoamisen ja yleisen järjestyksen kanssa. Avomies on puolestaan todella pedantti tapaus, eikä kestä sotkua ja epäjärjestystä lainkaan.

Toinen ärsyttävä piirteeni joka ärsyttää itseänikin suunnattomasti, on taipuvaisuuteni pessimistyyteen ja herkkyyteeni lannistumaan. Jos joku asia ei heti alkuun mene niin kuin haaveissa, meinaan lannistua ja todeta että vitut tästä mitään tulee.. Niinkuin tämä alkutaipaleella oleva yritystoimintani.

Niin ja olen taipuvainen myös huonoon itsetuntoon, joka saa jälleen sen avomiehen hermoromahduksen partaalle, kun olen jatkuvasti vakuuttunut että se jättää mut kohta :D

Mepa (Ei varmistettu)

Käytän ärsyttävän usein parisuhteessa sanoja koskaan ja aina. "Sä et sitten KOSKAAN..." "Miks sun pitää AINA..." Vaikka oikeastihan se mies tekee silloin tällöin paljonkin asioita, mutta harvassa on ne asiat joita ei ikinä tee tai tekisi aina..

Vierailija (Ei varmistettu)

Välillä olen todella negatiivinen ja keksin helposti asioita, joista voin valittaa. Väsyttää, ei ole rahaa plaa plaa plaa. Olen myös aika herkkä ja taidan lannistua aika helposti... Oma itkuherkkyyteni hävettää, mutta julkisesti pystyn sitä kontrolloimaan :D

sirpaVierailija (Ei varmistettu)

Luulen, että ärsyttävintä minussa on ainainen innostuvuuteni ja toisaalta se että olen pohjimmiltani erakkomainen, inhoan esim. juhliin menoa. Ristiriitaista kyllä rakastin yleisönpalveluksessa olemista kirjastossa ja tykkään jutella pikkukaupunkilaisena tuttujen kanssa, mutten tykkää kutsua nykyisin ketään kotiin.

Lannistun helposti ja olen epävarma.

 

En osaa sanoa EI, ja jos vastentahtoisesti lupaudun johonkin, niin siitä sitten ruikutan avomiehelleni. Reppana joutuu kuuntelemaan mun ruikutusta aika usein :D

Vattu

Olen nälkäisenä aika peto myös ja likaisessa keittiössä ei voi laittaa ruokaa joten usein itken ja kiukuttelen lujaa. Olen myös hyvin lapsellinen kiukuttelija. Ylireagoin saadessani kritiikkiä kumppanilta tai kun kontrolli pettää. Kumppania ainakin ärsyttää kontrollofriikkeily, ainainen muistuttelu ja nalkutus. Koen myös suurta tarvetta puolustaa näkökulmaani ja itseäni keskusteluissa. Valitan paljon ja olen laiska. Voisin keksiä ehkä tuhat piirrettä lisää, mutta oikeesti oon ihan kiva.

Pimmiainen (Ei varmistettu)

Siis mullahan ne runot on vielä ihan päässä, ei ees koneella tai paperilla :)
Toisaalta, kun ei koskaan kirjoita niitä runoja oikeasti, voi herkutella ajatuksella, että jos sen runokirjan saisi väännettyä siitä tulisi ihan hillitön menestys ja runoilijasta itsestään kansan suosikkijulkkis. Jos taas kirjan tekisi ihan oikeassa elämässä, se todennäköisesti myisi 2 kappaletta (joista toisen ostais äiti ja toisen itse) ja se olisi omakustanne, johon uppoaisi säästöt.

annemi

Yksi siivousnalkuttaja ilmoittautuu :D olen myös nälkäinen monsteri ja kauhea aikatauluhirmu joka ei kestä omaa tai toisten myöhästymistä.

 

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Ai niin, minäkin olen muuten aina myöhässä sen 5 min ja se ärsyttää.

Titta Marika

Mä olen asioiden lykkääjä. Kaikella pakollisella mutta tylsällä suorittamisella on ajankohtansa jossain tulevaisuudessa. Häiritsee ehkä eniten omaa elämääni. 

Olen haaveilija, jonka on vaikea keskittyä nykyhetkeen. Pohdin koko ajan mitä kaikkea hienoa teen sitten joskus tulevaisuudessa, kun on aikaa/rahaa/tietämystä/osaamista/valitse sopiva tekosyy. Tämäkin hankaloittaa lähinnä omaa elämää. 

Miestä ärsyttää se, että olen epäsiisti mitä tulee yleiseen järjestyksenpitoon. Unohdan asioita sinne tänne ja palautan niitä vääriin paikkoihin.

Miestä ärsyttää myös se, että jätän kaikki kaapit ja lipaston ovet vähän raolleen. Syytä en osaa sanoa.

Olen välillä huono kuuntelemaan, kun vaivun omiin ajatuksiini ja asiaan liittyviin ideoihin niin helposti. Ärsyttävää muista ja noloa itsestäni. 

lone star (Ei varmistettu)

Minä olen kanssa vähän sellainen siisteysfriikki, mutta en enää ollenkaan niin paha kuin joskus olen ollut :). Nyt osaan ottaa vähän iisimmin, ja kenellekään ei onneksi tarvitse nalkuttaa. Puoliso on vähän samanlainen tai jopa pahempi. Vähän ovela kun olen, niin näytän hänelle jonkun ongelmakohdan, ja piankos se on hoidettu ;).

Itsepäinen olen kuulemma kovasti, ja aina liikaa jalat maassa ja järkevä. Joskus rasittaa kun haluttaisi osata mennä silloin tällöin mielijohteiden mukaan. Olen herkästi innostuva, mutta harkitsevana innostus usein lopahtaa yhtä nopeasti kuin syttyikin. Siksipä tuntuu ajoittain että asiat jäävät roikkumaan.

Se itsessä ärsyttää kun joskus ärsyynnyn siitä kun mielestäni puolison aikaa menee ihan toisarvoiseen (mutta kuitenkin yhteiseksi hyväksi, vaikka ei akuutisti) kun voisi tehdä jotakin järkevämpää tämän hetkistä ongelmakohtaa hoitamaan. Mut se on hänen tapansa rentoutua.

En ole myöskään kovin empaattinen kun pöljyyksistä on kysymys :).

lone star (Ei varmistettu)

Unohdin mainita, että olen nälkäisenä myös aika hankala ja vaikeasti käsiteltävä tyyppi. Kunnes nälän jatkuessa liian pitkälle menen siitä vaisuksi ja vapisevaksi jos en saa ajoissa syötävää. Seuraava osoite olisi kai ER, mutta onneksi ei vielä ole tarvinnut niin pitkälle mennä.

lone star (Ei varmistettu)

Kärsimätön ja komenteleva silloin kun pitää saada jotakin aikaan.

Kyllä näitä löytyy, mutta kovasti pitää miettiä :D.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

:D joka päivälle uusi, ärsyttävä piirre? :D

Tatti (Ei varmistettu)

Miksä oot tommonen ? :D

Tatti (Ei varmistettu)

Ei mulla oo tollasia juttuja...Mistähän se johtuu ?... Ai niin mähän ooonkin mies. Haha. Hei kamoon...Koittakaa ny vähä chillata. Kannata turhaa kuumottaa frendei tai poikakaverii.

Sitä en oo kyl koskaa tajunnu, et naiset jos ne ei saa sapuskaa nii sit ne flippaa ihan totaalisesti.

Ja toine on toi jurnuttaminen ja poraaminen ihan mitättömistä asioista. Jos kaikki on kuosissa nii elämähän on kliffaa...Sitä kannata spiidaa turhaa ja järjestää kohtauksii.

Kommentoi

Ladataan...