Nähdäkseen kokonaisuuden, täytyy ottaa askel taaksepäin

Onnenpäivä

Tiedättekö sen tunteen, kun pitkältä matkalta tai lomalta palatessa on sellainen hassu olo? Menee hetki, ennen kuin muistat missä laatikossa säilytit saksia, minkä kaapin ylähyllyltä ojennat ottamaan vesilasia ja minkä napin takaa löytyikään se tavallisesti käytetty pesuohjelma. Pitkään käyttämättä olleisiin treenitrikoisiin hyppääminen aamutuimaan tuntuu vieraalta ajatukselta, ruokakaupassa ei teekään mieli ostaa sitä mitä joskus aiemmin ja kylpyhuoneessa odottava shampookin on tarkoitettu ihan erilaiselle tukalle kuin päässä nyt on. Aamuisin mietit hetken, oliko tapanasi pukeutua ensimmäiseksi kylpytakkiin vai mahdollisesti hipsutella alakertaan täysissä pukeissa, mitä normaalisti söitkään aamupalaksi ja miksi hemmetissä kahvinkeitin on asennettu noin hankalaan paikkaan.

Joskus, kun lähtee riittävän kauas riittävän pitkäksi aikaa, sitä onnistuu ottamaan lomaa omasta elämästään ja vähän itsestäänkin. Vanhat totutut tavat jäävät pikkuhiljaa taka-alalle ja ajatukset harhailevat olosuhteiden pakosta joskus hyvinkin kauas niistä asioista, joiden ympärille ne olivat joskus jumiutuneet. Kun sitten aikojen päästä palaat takaisin kotiin, arkeen ja omien asioiden äärelle, tuntuu kaikki hieman kaukaiselta, aivan kuin tupsahtaisit jonkun muun elämään. Yht'äkkiä sitä näkee ne pienetkin elämän epäkohdat ja arjen järjettömyyden selvemmin kuin koskaan aikaisemmin, melkein kuin olisit se ulkopuolinen henkilö, jonka on aina niin helppo kertoa toiselle missä mennään vikaan.

Juuri tuo hetki, kun yrität ahtautua takaisin omiin saappaisiisi, on se, jolloin omaa elämää koskevien epäkohtien havainnointi ja muuttaminen on kaikkein helpointa.

Ehkä jokaisen pitäisi astua silloin tällöin muutama askel taaksepäin, ottaa etäisyyttä kotiin ja rutiineihin, lähikauppaan ja harrastuksiin, antaa ajan kulua ja palata takaisin vasta, kun poikkeustila on muuttunut normaaliksi ja se normaali elämä kaukana horisontissa vieraaksi. Sillä ainakin allekirjoittanut tuntee, että omia toimintatapojaan kehittääkseen ja henkistä kasvua edistääkseen tarvitaan sellaista tilaa ja aikaa, jolle ei omassa kodissa ja arjessa kaikkine velvollisuuksineen, rutiineineen ja pinttyneine toimintatapoineen ole yksinkertaisesti tilaa.

Aivan kuin minkä tahansa asian, myös oman elämänsä näkee kokonaisuutena vasta, kun sitä asettuu katselemaan riittävän kaukaa.

 

Kuvassa ollaan kaukana kotoa.

Share

Kommentit

Sisu - sisublogi (Ei varmistettu) http://www.sisublogg.blogspot.fi

Hyvä kirjoitus, olet asian ytimessä!

Joskus jo yksi viikonloppu poissa normikuvioista auttaa, mutta todellisuudella on silloin tapana palata nopeasti takaisin.. Pidemmässä ajassa osaisi varmasti asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa ja katsoa asioita uudesta perspektiivistä. Osaako elämässä keskittyä oikeisiin asioihin?

Toivottavasti jatkat vielä juttua ja kerrot myöhemmin, millaisiin johtopäätöksiin olet päätynyt.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

On minulla muutama juttu mielessä, jotka aion nyt ottaa ns. "työn alle" ja "tarkkailuun". Josko sitten alkaisi kummat stressin ja uupumuksen oireet kadota :) Mutta palataan niihin tuonnempana!

Lapin tyttö 30 (Ei varmistettu)

Olet fiksun oloinen nainen. Kirjoitat asioista asiallisesti pohdiskellen. Kirjoituksesi ovat mielenkiintoisia ja pidän kovasti tyylistäsi. Et synkistele etkä ole teennäisen yltiöpositiivinen. Tunnut ihmiseltä joka on sinut itsensä kanssa. Hienoa seurata blogiasi.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Ihan en mene vannomaan suoriltaan, että olisin itseni kanssa sinut, mutta kovasti ainakin yritän tehdä asioita niin, että olisi itsensä kanssa mahdollisimman hyvä olla. Kiitos kivoista sanoista, Lapin tyttö!

Matkaaja (Ei varmistettu)

Omiin saappaisiin ahtautumisesta tulee sellainen mielikuva, että ei ole omaan elämäänsä tyytyväinen. Se on ihan totta, että viikonlopussakin pääsee irti, mutta sitä solahtaa hyvin helposti takaisin tuttuihin kuvioihin. Kun taas pidemmällä reissulla voi herätäkin jotain mitä ei ole ennen miettinyt eikä tunnekaan helpotusta kun pääsee kotiin, vaan sitä lähinnä ihmettelee.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Ei se omiin saappaisiin ahtautuminen välttämättä tyytymättömyyttä ole. Elämä voi olla tosi hyvä ja onnellinenkin ja silti siinä voi olla pieniä juttuja, niin asenteita kuin toimintatapojakin, joita muuttamalla elämänlaatu paranee entisestään. Ja ne on juuri niitä pieniä asioita, joita ei oikein edes näe ennen kuin niihin ottaa etäisyyttä. Sitten eräänä päivänä kotiin palatessa ja niitä saappaita takaisin jalkaan sovitellessa tajuaa, että hitsit, mä en ole viikkokausiin tehnyt tai ajatellut niin tai näin, miksi siis aloittaa nyt? Eikä ne saappaatkaan soinnu enää yhteen muun vaatetuksen kanssa, hitto vie.

 

Kommentoi