Onneksi kaikki eivät ole kuten minä

Ladataan...
Onnenpäivä

Haluan vain tehdä yhden asian selväksi. Se, että olen itse hieman vinksahtanut, salitreenaamiseen ja lihaksiin hurahtanut, ei tarkoita sitä, että vaatisin kaikilta samaa. Ihailen ja arvostan ihan tavallisia ihmisiä harrastuksista tai kehon ulkomuodosta riippumatta. Itse asiassa juuri kukaan ystävistäni ei ole liikunta-addikti eikä suuri osa liikunnallisia lainkaan. Vaikka oma elämäni pyöriikin tällä hetkellä pitkälti liikunnan ja kehonmuokkauksen ympärillä, koen yhteenkuuluvuuden tunnetta ihmisten kanssa ihan eri asioista, kuin hauiksen ympärysmitasta. Rakkaudella, ystävyydellä, naurulla, ilolla ja surulla ei lopulta ole paljoakaan tekemistä sen kanssa paljonko kukakin nostaa penkistä.

En ikinä uskonut, että kukaan tätä asiaa edes kyseenalaistaisi ennen kuin eräs tuttavani, kehonrakennuksen ammattilainen, totesi jotain, joka oli typerintä mitä olin kuullut aikoihin.

Onneksi kaikki eivät näe maailmaa samasta perspektiivistä kuten minä.





Nähdessään kyläilemässä olleen ystäväpariskuntamme hän kysyi, ovatko nuo ihmiset mielestäni mukavia. Kysymys oli outo ja vastasin silmiäni pyöritellen, että kyllä, ystäväni yleensä ovat mukavia ihmisiä. Hän perusteli kysymystään sillä, ettei ajatellut heidän olevan minun tyyppiäni, koska he eivät näytä siltä, että kävisivät salilla. Sillä hetkellä teki mieli ottaa tuota pakasteboilerin näköistä kaveria korvista kiinni ja ravistella hänet takaisin todellisuuteen, jossa kaikki ihmiset, niin atleetit kuin kotletitkin, ovat saman arvoisia.

Kuinka vähän elämästä ja maailmasta tietävätkään ne, jotka huolivat ympärilleen vain itsensä kaltaisia ihmisiä.

On mahtavaa, että elämässäni on niin paljon ihmisiä, joiden ajatukset pyörivät ihan erilaisten asioiden ympärillä kuin omani. Nimittäin sellaiset ihmiset, joiden kokemukset ovat erilaisia, voivat opettaa jotain toinen toisilleen. Ja toden totta, minä opin mieluummin jotain kirjailijan sielunelämästä kuin spekuloin maailman tappiin kaltaisteni kanssa rasvanpolton maksimoimisesta.

Rakkautta ja avarakatseisuutta viikonloppuunne, lukijat!

 

 

Share

Kommentit

Enni

Sä olet huippu! Se on juuri noin! Tiiäkkö, mä en ole vähääkään urheilullinen. Siis tykkään ulkoilla ja käveleskellä ulkona, mutta tavoitteellinen ja jokaviikkoinen urheilu... hyi yök ei ole mun juttu. Mutta, tästä huolimatta mä luen sun blogia, seuraan sun treenikirjoittelua ja olen ihan innoissani! Ja olen siitä kiinnostunu hyvässä mielessä just siks että se on jotain johon mä en uskoisi pystyväni... mutta josta salaa haaveilen. Erilaisilla ihmisillä on niin paljon annettavaa toisilleen. Ois ihan kamalaa, jos mun ystävät ois samanlaisia kun minä. Mukavaa viikonloppua!

JM (Ei varmistettu)

Täyttä asiaa :)

Toi on kyllä jännä, ja mielenkiintonen juttu! Itse en koskaan ole tarkoituksella valinnut ystäviäni sen perusteella että treenaavatko he vai ei. Joten tuntuu jotenkin kummalliselta että sellaista saatetaan ihan oikeasti tehdä :D

lone star (Ei varmistettu)

Hyvä kirjoitus! Enpä ole tullut ajatelleeksikaan valita ystäviäni jonkun ulkoisen ominaisuuden mukaan. Ystäviä on tullut erilaisissa elämäntilanteissa, toiset ovat jääneet ikuisiksi, toiset kadonneet matkan varrelle. Itse pidin kuntosaliharjoittelusta aivan valtavasti, mutta en ole enää moneen vuoteen sitä harrastanut. Nyt ehkä voisin taas aloittaa, koska kotona "kuntoilu" on aika yksitoikkoista, ja motivaatio on usein karussa.

phocahispida

Ihana juttu ja ajatus!
Tällaisena syntymäkömpelönä ja siksi liikunnasta kovalla yrittämiselläkin lähinnä epäonnistumisen kokemuksia, tyrimisien perään saaneena on mielenkiintoista seurata jonkun liikunnasta itselleen iloa irti saavan ja tavoitteellisesti liikkuvan touhuja. :)

Uusi Aamu (Ei varmistettu)

Tuo on niin totta. Ja vaikka en itse koskaan ajattele kuka tekee mitäkin ja on tekemättä niin välillä sitä havahtuu kuullessaan erikoisia kysymyksiä. Hienoa, että otit tämän puheeksi. Toivottavasti ihmiset ymmärtävät, että tuollaiset "pakastebroilerin näköiset" tyypit on kuitenkin vähemmistö...tai itse ainakin uskon niin olevan.

Nina Enroth

Niin, kavereista ei ole pakko tehdä treenikavereita, mutta treenikavereista voi tulla muutenkin kavereita. Ja ei-treenaava voi lukea treeniblogeja, ja juurikin pari juustonkimpaletta mässyttänyt treenibloggaaja voi lukea Sinivaaran rasvattomia postauksia :)

Suttura

Parhautta! Hatun nosto!

Niinpä! Itse olen ihmetellyt niitä ihmisiä, jotka viettävät aikaa vain oman alansa ihmisten kanssa. Toisaalta olen osannut olla onnellinen siitä, että omat tärkeäni ovat tulleet tutuiksi eri elämän tilanteista.

Teini-iän tuttavien ja ystävänkin olen kuullut ihan tosisssaan selittävän, että ystävät valikoituvat elämän tilanteen mukaan. Seurustellessa siis parisuhteessa olevien ystävien ja heidän kumppaneidensa kanssa parisuhdeiltoja. Pehreellistyttyä taas ajan viettoa perheellisten kanssa. Ymmärrän toki, että eri elämäntilanteet tuovat uusia näkökulmia ja uusia ihmisiä. Sitä en ymmärrä, että kaikkien pitäisi olla samassa elämän tilanteessa tai harrastaa samoja asioita. Tärkeimpiin ihmisiini pidän yhteyttä ja heidän kanssaan vietän aikaa siksi, että he ovat ystäviäni ja viihdymme toistemme seurassa. Huolimatta siitä mitä kukin harrastaa, mikä on lapsiluku, parisuhdestatus tai tialnne työmarkkinoilla.  Ystävien merkitys lisääntyy aina kun joutuu kummastelemaan toisten niin erilaista tapaa ajatella esimerkiksi ihmisistä.

Luminosa

Niinpä! :)

Uusiin ihmisiin tutustuessa on mielestäni parasta se, että he voivat opettaa jotain uusia asioita ja näkökulmia. En minä itseni kopioiden kanssa haluaisi hengailla.

Sensei
Puuhevonen

Oon törmänny samaan ajatusmalliin aluksi, kun tutustun ihmisiin. Eli että oletanko, että kaveritkin ovat aktiivisia kun itse tietysti puhun paljon harrastuksistani. Ei, en oleta.

Olen silti törmännyt samaan asenteeseen kuin sinä: muistan eräät luonani järjestetyt bileet, joissa eräs puolituttu oli todennut (ei minulle vaan hyvälle ystävälleni) eräästä paikalla olleesta työkaveristani että onpa ihme että minulla on noin epämiellyttävän näköisiä ystäviä (kyse oli mukavan pyöreästä, ihanan hersyvästä työkaveristani)Onneksi tämä kantautui korviini vasta seuraavana päivänä, olisi muuten ollut avautuminen edessä. Sen koommin en ole tyyppiä kotiini kutsunut.

JoElle
Liian suuri city

Mua alkoi offtopicina kiinnostamaan miksi riiput noin? :D

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Lihaa pitää riiputtaa, jotta siitä tulee mureaa :D venytin vaan selkääni :)

Nora
Noran world

Aikamoista. En itsekään ole tullut ajatelleeksi asiaa koskaan noin. Rakastan monimuotoisuutta ja ihmisiä juuri sellaisina kuin he ovat. Minun mielestä vastakohdat vain täydentävät toisiaan. Vaikkakin samoista asioista pitävillä ja samoja asioita harrastavilla on paljon yhteisiä jutunaiheita.

Itse olen löytänyt ystäviä niin monista erilaisista tilanteista, että en voisi kuvitella heidänkään ajattelevan noin yksioikoisesti. Omatkin harrastukset ja mielenkiinnonkohteet ovat vaihtuneet aikojen saatossa ja ystävyyssuhteita on tullut lisää, harvoin ne ovat kuitenkaan päättyneet harrastusten tai työpaikanvaihdon tai minkään elämänmuutoksen takia.

Tsemppiä treeneihin!
ps. tuosta riipunnastahan sais tehtyä hyvät G.I. Jane-vatsat! :)

Joem (Ei varmistettu)

Loistava! Mielestäni toisten ystävien arvostelu on aina ja joka tilanteessa muutenkin epäkorrektia. "Se puhuu liikaa ja pukeutuu rumasti" ANTEEKSI, puhut nyt mun ystävästäni kuitenkin! Ehkä joku ikäjuttu iski viime vuoden aikana, kun tein sen periaatepäätöksen, että ei mun tarvitse pönkittää jotain itsessäni arvostelemalla muita. Sitähän se pohjiltaan kuitenkin on.

Putosin muuten itse pois siitä pikkupiiristä, jossa tuon ilkeän kommentin sain. Perästäpäin kuulin toiselta, että syynä on oma liika urheiluintoni, parisuhteeni ja että puhun paljon. Voi jööses, saivatkin lähteä! ;)

Erilaiset ystävät ovat todellakin rikkaus, kuten joku jo sanoikin. He nostavat ihanasti esiin erilaisia hyviä puolia myös minussa itsessäni. Jos toisen kanssa voi otsasuonisykkien tehdä tappotreeniä ja imeä sitten heraa, voi toisen kanssa rennoin rantein valua leffateatteriin mukanaan puoli kiloa karkkia ja kolme litraa popparia.

Kiitos. Pitääkin nyt soittaa ja sopia tapaaminen jonkun ystävän kanssa! :)

Kommentoi

Ladataan...