Pakotettuja lupauksia ja uusia alkuja

Onnenpäivä

Noniin. Nyt se vuosi sitten vaihtui ja yhdellä jos toisellakin on edessään uusi alku, terveellisempi ruokavalio, laihdutuskuuri, hikiset jumppatunnit, tipaton tammikuu, tupakkalakko, ostokielto, säästötilin avaaminen ja mitä nyt kullakin.

Olen oikeasti vähän skeptinen kaikkia uuden vuoden lupauksia kohtaan. Tiedättehän sen hillittömän ruuhkan, joka kaikilla kuntosaleilla on tammikuussa? Sen, joka hiipuu ennen helmikuun puoltaväliä ja lopulta, kun päästään maaliskuulle, ovat jäljellä painojen äärellä ne samat vanhat naamat kuin ennen uuden vuoden lupausten täytäntöönpanoa.

Tai ajatellaanpa tipatonta tammikuuta. Minulle korkin ruuvaaminen kiinni väkipakolla on aina kielinyt jonkin tasoisesta ongelmasta. Perustelut, joita tälle tempaukselle olen kuullut, liittyvät lähes poikkeuksetta siihen, että "viime aikoina on mennyt vähän liian kovaa". Tammikuu kyllä katkaisee putken, mutta estääkö se yhdentoista kuukauden bileputkea alkamasta uudelleen? Riittääkö 31 päivää asenteen muutokseen vai johtaako se tipattoman loppumisen juhlintaan helmikuussa?

Uskon, että näillä hyvää tarkoittavilla ja hyvinvointia edistävillä kauniilla ajatuksilla ja lupauksilla olisi paremmat mahdollisuudet johtaa onnistumiseen ihan tavallisena päivänä. Ratkaisevaa on tehdä muutos silloin, kun se itsestä tuntuu oikealta. Jos muutosta todella haluaa, sen aloittaa loppuelämän ensimmäisenä päivänä, tänään. Ei ensi maanantaina, ensi kuussa eikä väkisin tammikuun ensimmäisenä, jolloin naistenlehdet siihen aggressiivisesti painostavat.

Oletko sinä onnistunut päätöksessäsi? Oliko se uuden vuoden lupaus vai syntyikö päätös aivan tavallisena päivänä?

 

 

 

 

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Todella samaa mieltä tästä :)

Siinä olen samaa mieltä, että tipaton tammikuu on alkkiksille. Ja siinäkin, että muutos on mahdollinen vain, jos sitä itse haluaa. Siksi isot lupaukset ovat yleensä tuomittuja epäonnistumaan.

Mutta musta on myös vähän luovuttamista olla lupaamatta mitään tai vain, että "ei lupaa mitään". Miksi itseään ei voisi haastaa? Mä olen jo useampana vuonna luvannut pieniä asioita ja asettanut realistisia tavotteita: juoksen puolimaratonin, en ota enää punttiksen saunassa kertakäyttölaudeliinaa, vaan kannan omaa kankaista mukana, käyn vuoden aikana 45 kertaa aamu-uinnilla jne. Kaikki ovat pitäneet.

Toki päätöksiä voi tehdä muulloinkin kuin vuoden vaihtuessa, mutta tämä on hyvä ja perinteinen ajankohta luvata jotain. Itselleen. Koska miksi ei lupaisi edes jotain ihan pientä ja itseään kehittävää?

Minä lupasin tällä kertaa, että tänä vuonna minulla on karkkipäivä vain kerran viikossa ja että karkkipäivänä pilatesrullailen. Lupauksessa on lomamatkapykälä ja rullailla voi tarvittaessa ennakkoon. Ja uskon vakaasti, että rullailen vielä helmikuussakin. :)

Ansu (Ei varmistettu)

Yleensä en harrasta uudenvuodenlupauksia, mutta nyt tein (toivottavasti) kauaskantoisia lupauksia. Lupaan pitää parempaa huolta itsestäni sekä lopettaa turhan kitisemisen. Itsestäni paremmin huolehtimisen ei luulisi olevan vaikeaa, sillä syksy meni kaikenlaisessa kiireessä, ja oma hyvinvointi oli prooriteettilistassa aivan liian kaukana kärjestä. Omassa tapauksessani huolehtiminen tarkoittaa paitsi liikunnan lisäämistä (koko syksyn liikuntakertojen määrä on kai laskettavissa kahden käden sormilla) ja ruokavalion aiempaa tarkempaa huomioimista, myös rentoutumisen, nautintojen ja ilonaiheiden sallimista itselleni. Kokonaisvaltaista itsestäni huolehtimista siis. :)

Kiitos inspiroivasta ja hyvää mieltä tuovasta blogista! Sinun treenikuvasi ja -kertomuksesi tsemppaavat toivottavasti minuakin liikunnanlisäämistavoitteessani :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Minusta tipaton tammikuu esimerkiksi on ihan hyvä juttu, eikä vain alkkiksille. Vaikka alkoholia kuluttaisi muutenkin ihan kohtuudella, niin enemmän se varmasti hyvää kuin pahaa kropalle tekee olla vähän aikaa kokonaan ilman. En ole koskaan ajatellut, että jengi ottaisi uuden vuoden lupauksia niin tosissaan..? Minulle ne ovat ainakin sellainen pieni boosti arkeen, esimerkiksi itse päätin olla huolellisempi papereiden ja muiden tärkeiden juttujen arkistoinnin suhteen, ettei työpöytä olisi kuin räjähdyksen jälijiltä. En usko, että pedantti vaihe tulee kohdallani kestämään edes tammikuun loppuun, mutta kait se muutamakin viikko on parempi kuin ei mitään.

Olisikin mukava tavata se ihminen, joka aina jotain päättäessään vie homman loppuun loppuun asti ;)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

MinttuNörtti: Itsehän olen haastanut itseäni melkoisesti ja käynyt mukavuusalueen ulkopuolella tämän tästä, mutta en muista, että olisin ikinä tehnyt uuden vuoden lupausta... nuo kaikki jollain tapaa mullistavat päätökset tai muuten vain pähkähullut ideat ovat syntyneet ihan tavallisina päivinä ja pistetty toteutukseen siltä istumalta. En tietenkään sano etteikö se uusi vuosi voisi olla juuri se oikea ajankohta jollekulle. Mutta jotenkin on vain jäänyt sellainen fiilis, että siinä on usein mukana liikaa ympäristöstä tulevaa painostusta eikä loppujen lopuksi itse ehkä ollakaan valmiita muutokseen.

Lorelai: Ihan super hieno juttu tuo tupakanpolton lopettaminen! Hatunnosto sille. Haha, varo vain, kuntosalille lähtemisen seurauksena saattaa paino lähteä nousuun ;) nimim. kokemusta on.

Ansu: Aika mahti päätös tuo turhasta kitisemisen lopettaminen. Voi kun useampi ihminen päättäisi saman! Toivottavasti muistat vielä vuodenalun jälkeenkin pitää itsestäsi huolta. Meillä on kuitenkin vain tämä yksi vartalo ja yksi pääkoppa. Missioista tärkein on pitää ne läjässä :)

Viimeisin vierailija: Niin, jos on oikeasti kohtuukäyttäjä ja juo viisaasti lasin tai kaksi viiniä viikossa ruoan kanssa, niin sen pois jättämisellä tuskin on erityistä terveydellistä vaikutusta. Mutta jos vaihdetaan sen viinin tilalle vaikka sokerisia siidereitä, niin siitä voikin jo olla jotain hyötyä.

Itse asiassa minusta niitä parhaita uuden vuoden lupauksia ovat nuo pienet, vähemmän mullistavat asiat. Kuten vaikka juuri tuo arkistointi-juttu tai jokin siivoamiseen liittyvä päätös. Miksei naisten lehdet kannusta sellaisten tekemiseen? Miksi kaikki tarjoaa vain sitä ainaista laihduttamista ja urheilun lisäämistä...

 

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Toivottavasti tätä nyt ei kukaan ottanut niin, että tuomitsen tuhoon kaikki uutena vuotena tehdyt lupaukset ja päätökset. Ei suinkaan! Niissä isoissa, omaa terveyttä koskevissa muutoksissa on vain ajoitus todella tärkeä, erityisesti liikuntaharrastuksen aloittamisessa. En tiedä onko muilla sama juttu, mutta itselläni ovat erinäiset päätökset ja asiat hautoneet päässä aina jonkin aikaa ja sitten eräänä päivänä minä vain tiedän, että se aloitetaan nyt, tältä istumalta. Ja silloin motivaatio pysyy korkealla pitkään.

Toivon kaikille uuden vuoden kunniaksi kuntoilun aloittaneille paljon sisukkuutta, motivaatiota ja energiaa - niin paljon, että sitä riittää myös tammikuun jälkeen!

Polly Biscuit / Sunshine Recorder (Ei varmistettu) http://thesunshinerecorder.blogspot.com/

Hmm, mä en muista tehneeni kertaakaan uudenvuodenlupauksia. Olen sun kanssa aika lailla samoilla linjoilla - mulla kans päätökset hautuu pitkäänkin ja sitten jonain päivänä vaan on valmis, riippumatta vuodenajasta. Vaikka useimmiten kyllä asiat elämässä tapahtuvat ilman sen kummempia päätöksiä.

Tipatonta en ole myöskään koskaan viettänyt. Ehkä elän jossain harhakuvitelmassa, mutta vaikka en lasiin syljekään, en tunne käyttäväni liikaa alkoholia, niin että sitä pitäisi jotenkin ryhtyä rajoittamaan. Mies tosin innostui kun selitin sille, mikä tipaton on, mutta perääntyi heti kun tajusi ettei voi ottaa edes yhtä olutta baarissa korista katsoessaan. Hah.

Jotenkin tipaton tammikuu tuntuu, jos ei nyt ihan alkkisten jutulta, niin ehkäpä siltä, että on jotenkin ongelmallinen suhtautuminen alkoholinkäyttöön. Ei välttämättä henkilökohtaisella, vaan yhteiskunnan (tai jonkun vastaavan) tasolla. Että juominen on jotain paheksuttavaa ja kauheaa, jota täytyy suitsia tiukoilla keinoilla. Tipaton kun tuntuu myös monesti olevan raskauden lisäksi ainoa hyväksyttävä syy kieltäytyä alkoholista seurassa. Mikä on hullua. Miksi sitä viinaa pitää aina väkisin tuputtaa/rajoittaa?

Kommentoi