Se oikea

Onnenpäivä

Olen viime aikoina miettinyt kerran jos toisenkin parisuhteen syvintä olemusta. Lähipiirissäni on useampi ikuiselta vaikuttanut suhde ajautunut karille ja se on aiheuttanut pienen epävarmuuden tunteen myös omaan sisimpääni katsoessani vieressäni nukkuvaa miestä, jonka olen aina kuvitellut olevan se oikea

Sitä sanotaan, että sen oikean kyllä tunnistaa. Se tulee ja vie jalat alta ja sitten se on menoa. Ja niinhän minullekin kävi, vaikka oikeasti - jos rehellisiä ollaan - se oli silkkaa hullaantumista ja intohimoa ja otti aikansa ennen kuin tajusin, että tämä tosiaan on se oikea. Mutta mistä minä sen oikean sitten tunnistin? Yllätyin hieman, kun en keksinytkään vastausta, vaikka se aikoinaan kellistämäni mies makoileekin edelleen vieressäni. Asia vaati perinpohjaista pohdintaa, jotta saisin epävarmat tuntemukseni katoamaan.

Pelkästä rakkaudesta on turha puhua, se kun on käsitteenä täysin epämääräinen, jokaisen mielessä hieman erilainen ja se rakentuu monista, niin pienistä kuin isoistakin palasista. Yhtä turhaa on luetella sen toisen ihmisen ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä, sillä se tunne, että joku on se oikea, tulee omasta sisimmästä. Toisin sanoen, sen sijaan että etsisin vastausta käymällä läpi mieheni kaikki hyvät puolet, voin yksinkertaistaa yhtälön muuttamalla kysymyksen muotoon: miksi minä tunnen, että hän on se oikea?

Vastaus on varmasti yksilöllinen, mutta minulle seuraavanlainen: kun en auringonlaskua katsellessa voisi kuvitella jakavani sitä kenenkään muun kanssa tai kun säästän jälkiruoastani hänelle sen viimeisen lusikallisen. Minä haluan jakaa hänen kanssaan kaiken, oli hän sitten mukanani tai ei, mitään salaamatta tai itselleni ahnehtimatta.

Siitä minä sen tiedän. Ja nyt voin käydä rauhassa nukkumaan.

 

Share

Kommentit

Hannamari Rahkonen
HaLo

Ihana pohdinta <3 

Miiza

Pienenä tyttönä kysyin äidiltäni, että mistä hän tietää, että isä on se oikea hänelle ja äitini vastasi vain, että kyllä sen sitten tuntee. Minua jäi tuo vastaus ärsyttämään, koska olisin halunnut heti tietää faktat, mistä sen tietää kun se oikea kävelee vastaan. Nyt, jos joku kysyisi samaa minulta, niin varmasti vastaisin samallalailla kuin äitini tuolloin. 

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Mun on aina pakko keksiä kaikelle joku syy. Semmonen suurpiirteittäinen vastaus: asiat vain ovat niin, ei enää riitä :D

Corde

Olen tätä samaa miettinyt muutaman viikon. Meillä kun rupeaa häät olemaan todellisuuutta tänä vuonna, joten toki sitä miettii että onko nyt menossa naimisiin juuri sen oikean kanssa. Olen todennut että parempaa en saisi ja että mies on juuri se oikea. Jos se pitäisi selittää jollekulle että miksi, olisin oletetttavasti sanaton, en osaa sitä kuvailla miksi. Se on vain se tunne. Sama on kun mies kysyy että miksi sä rakastat mua, en mä osaa siihen vastata kuin että koska rakastan.

Tottakai voin sanoa että koska sun hymy tekee sun silmiisi tähdet, koska sulla on niin valkoinen hymy, koska sä luot mulle turvallisen tunteen, koska nukkumaan mennessä sä silität mua selästä. Mutta ei se silti ole se miksi mä häntä rakastan, ne on asioita joista hänestä pidän. Tunne on vain olemassa enkä pysty sitä kuvaamaan mitenkään.

Tillili (Ei varmistettu)

Hei!

Halusin kommentoida, että sinulla on ihana blogi, jota on aina mukava tulla lukemaan. Kirjoitustyylisi on niin selkeä ja naseva, että jaksan lukea esim. kaikki treenijuttusi, jotka eivät minua aiheen puolesta muuten kiinnostaisi. Kiitos, kun jaksat ilahduttaa meitä näillä (esim. tässä jutussa erinomaisen hyvillä) pohdinnoillasi!

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Kiitos paljon! Mukava, että tästä blogista saavat jotain irti myös ne, jotka eivät niin noista liikuntahöpötyksistä välitä :)

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Tuo viimeinen lause; "Minä haluan jakaa hänen kanssaan kaiken, oli hän sitten mukanani tai ei, mitään salaamatta tai itselleni ahnehtimatta.". Täydellisesti kuvattu.♥

Mun oikea lähti tänään viikon työreissulle, ja tiedän että illalla on ikävä. Vielä näin 6,5 vuoden jälkeenkin on ikävä ja kymmenenkin vuoden päästä on ikävä, kun joudutaan nukkumaan eri paikoissa. Kun on se toinen sentään niin lämmin :)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Me ollaan erossa kai keskimääräistä enemmän, kun vietän aina kesäisin monta viikkoa Suomessa miehen jäädessä kotiin. Olen jotenkin päässyt yli siitä raastavasta ikävästä, mutta kaipaan kyllä miestä valtavasti silloin, kun tapahtuu jotain mukavaa eikä hän ole sitä jakamassa kanssani.

Lotta-Maria (Ei varmistettu)

Monisyinen pohdinta tosiaan, mutta vastaan ensimmäiset treffit tapaamisen jälkeen. Istuimme päälle neljä tuntia vain juttelemassa kunnes yhtäkkkiä kysyin kelloa, hän katsoi ajan ja sanoi hämmästellen itsekkin miten aika voi kulua ilman sitä huomaamatta. Eli vastaukseni on ajan merkitsettömyys hänen kanssaan, aika vain on ajaton yhdessä ollessa. Vieläkin.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Just <3

Mindeka
Ma-material Girl

Ja kun tapahtuu jotain, niin haluaa jakaa sen ensimmäisenä juuri puolisonsa kanssa. Tai kun joskus kyseenalaistaa suhteen -Ja pelästyy sekunnin sadasosassa omia ajatuksiaan, eikä kestäisi edes teoriantasolla olevaa ajatusta elämästä ilman häntä. Tai kuinka suhteen alkuaikoina juteltiin puhelimessa tai kasvokkain tuntitolkulla, eikä ajankulua huomannut lainkaan. Tai kun huomaa, ettei kaipaa oikeastaan juuri kenenkään muun seuraa, sillä hän on samassa paketissa, paras ystävä ja rakas kumppani. (Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta hkä säästän sen saarnan vihkivaloihin, Hahaa!)

Sup (Ei varmistettu)

Minä varmaan harhailisin ja sekoilisin jossain teillä tietämättömillä vieläkin jollei tuo vieressä makaava mies olisi noin neljä vuotta sitten sanonut 'minä haluan lapsen sinun kanssa'. Oltiin tavattu ekaa kertaa muutama kuukausi aiemmin, minä olin hyvää vauhtia juoppoutumassa ja muutenkin elämä oli aika villiä. Mietin että jos tuo tuossa on niin varma että haluaa viettää minun kanssa loppuelämänsä niin helvetti! Se että mies näki minut pahimmassa jamassani ja silti oli varma että rakastaa minua loppuelämänsä niin eihän siihen voi muuta kuin mennä mukaan. Mies tiesi että olemme oikeat toisillemme ja hyvin pian minäkin sen sitten tajusin. tyttö täyttää kohta kolme vuotta ja ensimmäinen hääpäivä on toukokuussa &lt;3

Ei kyllä mitään havaintoa mikä se on se juttu mikä tekee sen the oikean :D

Kommentoi