Väliaikaista koiraperhe-elämää

Ladataan...
Onnenpäivä

Kameran muistikortti täyttyy päivässä. Kännykkääkin pitää ladata tämän tästä kaiken kuvaamisen takia. Keittiön lattialle putoavat muruset katoavat kuin itsestään ja siirtyessäni huoneesta toiseen, kipittää perässäni kahdeksan tassun vahvuinen uskollinen seurue. Kun istahdan työtuoliini työpäivän ajaksi, siirtyy seurue makoilemaan jalkoihini ja kun aamulla avaan makuuhuoneen oven, on vastassa iloa ja riemua koko päivän tarpeiksi. Eikä tässä vielä kaikki - kerrankin joku on yhtä innostunut lähtemään lenkille kuin minä. Olen myyty.

Coco tässä moi.

 

Viime aikoina koholla ollut stressitasoni on viimeisen parin päivän aikana laskenut huomattavasti, kun ystäväiseni Madde toi perheen nelijalkaiset jäsenet Cocon ja Zoen Sinivaaralaan hoitoon Coachella-festareiden ajaksi. Rauhallinen Zoe on yrittänyt parhaansa mukaan opettaa minulle, kuinka otetaan rennosti ja nukutaan koko päivä, kun taas pelkkä Cocon vilkaisu saa hymyilemään ja hyvälle tuulelle. Stressi on alkanut uhkaavasti muuttua koirakuumeeksi.

Grumpy Dog alias Zoe.

 

Oman koiran hankkiminen ei kohdallani tule kuitenkaan kuuloonkaan. Olen allerginen niin koirille, kissoille, hevosille kuin muillekin nelijalkaisille, eniten kaneille ja vähiten porsaille.

Kuin veistä haavassa kääntääkseni, olen kuitenkin säännöllisin väliajoin kokeillut onneani eri eläinten kanssa, välillä paremmalla ja välillä heikommalla menestyksellä. Vuosia sitten tarjosin kodin kodittomalle bullmastiffille ja lyhyeksi jääneen yhteiselomme aikana olin muutaman kuukauden ajan kuumeessa enkä voinut käytännössä leikkiä koirani kanssa juuri lainkaan pahojen ihoreaktioiden vuoksi. Lopulta maalaiskoira osoittautui myös täydelliseksi katastrofiksi kaupunkiympäristössä ja ryhdyin etsimään koiralle uutta kotia . Lemmikin antaminen pois kirpaisi syvältä ja vannoin, etten enää ikinä hankisi koiraa.

Seuraavan sietotestini tein kissalla, jonka oli tarkoitus olla luonamme hoidossa kolme viikkoa. Puolentoista viikon jälkeen olin jo niin sairas, että kissa oli siirrettävä toiseen hoitopaikkaan. Siihen, että henkeni alkoi taas kulkea normaalisti, kului ainoastaan pari päivää, mutta pettymyksen nieleskely kesti huomattavasti pidempään. Lemmikkivaihtoehdon "kissa" päälle vedettiin paksu rasti. Ja vielä toinen, varmuuden vuoksi.

Edellinen, monella tapaa opettavainen testi tehtiin viime vuonna, kun kodissamme asui alivuokralainen koiransa kanssa. Hieman yllättäen tuo koira ei tuntunut ärsyttävän allergiaani juurikaan, mutta sen sijaan itse otus alkoi käydä hermoilleni. Hämmästyksekseni tajusin, että samalla tavalla kuin en pidä kaikista ihmisistä, en myöskään pidä kaikista koirista. Tosin, koiran ärsyttävä käytös on yleensä omistajan, ei koiran vika. Niin tässäkin tapauksessa.

Rotujen välillä on suuri ero siihen, kuinka allergiani käyttäytyy. Yleisesti ottaen sileäkarvaiset, isot koirat tekevät oloni hyvinkin tukalaksi ja tästä syystä pysyn niistä suosiolla kaukana, kun taas ulkokoirat tai pikkukoirat eivät ärsytä allergiaani juuri ihoreaktioita enempää. Nyt hoidossa olevat Coco ja Zoe eivät kuitenkaan ole jostain syystä aiheuttaneet minulle edes ihottumaa. Olen siis saanut ensimmäistä kertaa leikkittää, pitää sylissä ja rapsutella koiria tulematta sairaaksi. On ollut aika mahtavaa, että olemme saaneet leikkiä hetken aikaa ihan oikeaa koiraperhe-elämää.

Nyt me lähdetään vähän tutkimaan lähipuistoja ja nautiskelemaan elämästä ja sitten postaillaan taas Facebook täyteen söpöjä eläinkuvia, kuin oikeat koiranomistajat konsanaan. Kivaa viikonloppua kaikille ja Maddelle kivaa Coachella-festaria!

 

 

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Apua, aika urheaa ottaa koira hoitoon vaikka tietää olevansa allergikko :D
Vai saitko siis vasta hoitokoiran myötä tietää olevasi allerginen?

Nimimerkillä; Olen saanut kortisonia vaativan kohtauksen ihmisen t-paidasta, joka oli vieraillut talossa, jossa oli kissa...

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Olen näitä kahta nähnyt aiemminkin, eikä ollut ongelmia. Lisäksi Coco on muutenkin melko allergiaystävällinen rodultaan ja alivuokralaisen koira taas oli rodultaan sama kuin Zoe... Siksi uskaltauduin :) se kissakokeilu oli kyllä aikoinaan silkkaa hulluutta, mutta kai uskoin, että pahan kissa-allergiani suhteen olisi tapahtunut ihme. Ei ollut.

Vierailija (Ei varmistettu)

Itselläni on myös koira-allergia ja kaksi koiraa. Aiemmin oli kaksi afgaaninvinttikoiraa, kampaajan työ, kaupunkiasunto, paheena kevyt tupakointi ja hummailu, sivuvaikutuksena astma. Nyt on hirsitalo maalla, kemikaalit vain paperilla, paheen päivistä vuosia ja afgaanien tilalla kaksi jack russelia. Eikä mitään allergiaoireita/ hengityshämminkejä. Myös erityisen allerginen isäni pystyy hengailemaan näiden kavereiden kanssa ilman mitään ongelmia. Summa summarum, ei kannata heittää kirvestä kaivoon koska kaikki rodut eivät ole ollenkaan niin ongelmallisia ja allergisoivia kuten huomasit! :) Ehkä se passeli lemmikki vielä teillekin kotiutuu!

JonnaH. (Ei varmistettu) http://keyword-love.blogspot.fi/

Noi ranskikset on niin ihania! Onneksi miehen siskolla on sellainen, niin pääsen hellimään sitä tasaisin väliajoin. Täysin "hönö" kaveri. :)

Ihana Zoe <3

Meidän bullmastiffi aiheutti veljelleni ihan kunnon reaktion, vaikka pystykorvat, labbistyyppiset ja mäykyt on tehneet vain vähän tukkoista fiilistä. Ehkä se on se haju, rasvaisuus ja kuola :)

Toivottavasti nämä kaverit eivät jatkossakaan aiheuta mitään ja voit ainakin tarjota tarvittaessa niille hoitopaikkaa, vaikka et omaa hommaisikaan :)

llua (Ei varmistettu)

Eläinallergiat on erittäin valitettavia. Itse kuulin jo pienenä lapsena lääkäriltä miten joutuisin luopumaan koirastani enkä enää koskaan voisi rapsuttaa koiria turvallisesti, koska allergiani olisi niin paha. Olin kuitenkin itsepäinen lapsi ja pidin koirani. Nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin kiitän tuota itsepäistä lasta, joka ihottumasta huolimatta rakasti koiraansa ja sen vuoksi voin nykyäänkin pitää omaa koiraa. :))
Valitettavasti kuitenkin eri rodut aiheuttavat erilaisia allergisia reaktioita. Niin hassua kuin se onkin, en saa ollenkaan reaktioita veljeni VALTAVASTI kuolaavasta lörppähuuli-hovawartista, mutta hänen pikkuinen colliensa saa hengitystieni turpoamaan kuin pullataikinan. ;(
Mutta toivottavasti voit jatkossain viettää aikaa noiden kahden ihanan pikkuisen kanssa ilman oireita ja tsemppiä mikäli vielä joskus yrität hankkia jonkun lemmikin! :)

Mörri (Ei varmistettu)

Oletko kokeillut tuleeko sinulle reaktiota esim. villakoirasta? Eräs tuttavaperhe, joilla oli allergioita, hankki suloisen labradoodle-koiran. Se on villakoiran ja labradorinnoutajan risteytys, ei allergisoi paljoa ja luonne on usein sellainen lapukkamaisen helppo :) Kauhistuttavan söpö otus!

Amma
Why you little!!

Enemmän kuin rodun väleillä, niin eroja on myös ihan yksilöiden väleillä. Plus että omalle koiralle siedättyy, kun sille pennusta asti altistuu. Pentuna kun koirat eivät allergisoi käsittääkseni ihan samalla tavalla.

Ystäväni on allerginen mm. meidän koirille (vetää aina allergialääkkeitä meillä ollessaan) mutta hänellä on oma koira. myös itse saan isoista koiralaumoista ja monista pitkäkarvaisista koirista allergisen reaktion, mutta omista koirista en.

Flore

Minun käsittääkseni taas pennut allergisoivat enemmän, koska allergeeni on joku valkuaisaine, jota on etenkin pissassa ja sitähän pennuissa ja pennuista riittää. :D Mutta samantapaisia kokemuksia täälläkin. Olen itse  vähän allerginen koirille, useimmista en saa oireita helpostikaan, mutta joistakin kyllä. Omiini olen siedättynyt tosi hyvin, mitä nyt aamuisin on vähän tukkoinen olo kun tyypit nukkuvat samassa huoneessa (ja myönnetään, aika usein myös samassa sängyssä). Pentuna kumpikin aiheutti enemmän oireita.

Paulahelenaj (Ei varmistettu) http://incali.blogs.fi/2013/04/14/dog-sitting-15753571/

Hihi, samanlainen keikka mullakin, kahden pienen chihuahuan kanssa täällä seikkaillaan :) Toivottavasti siellä kaikki edelleen hyvin! Terkut Camarillosta :)

A. Sinivaara
Onnenpäivä

En muuten ole juuri koskaan ollut pentujen kanssa enempää tekemisissä, joten en osaa sanoa allergisoiko ne enemmän vai vähemmän... meille on aina kaikki koirat tulleet "valmiina", eli ovat olleet aikuisia vailla kotia.

Meillä oli koira jo, kun olin hyvin pieni. Ulkokoira, mutta kuitenkin. Ilmeisesti silloin vauvana/taaperona en koirasta mitään reaktioita saanut, joten allergia ei ollut puhjennut. Allergia puhkesikin vasta 6-7 ikävuoden tietämillä. Meillä oli maatalo kodin lähellä ja tykkäsin siellä käydä hevostyttöilemässä, siivoamassa karsinoita ja harjaamassa hevosia. Olin paljon hevospölyssä ja sitten tallikani sai poikasia... sinä päivänä istuin hevoskarsinan lattialla monta tuntia ja paijasin pieniä karvattomia kaninpoikasia, kun minulle tuli tosi huono olo. En saanut henkeä, koko kroppaa kutitti ja tulin itkien kotiin. Olin kauttaaltani ihottuman peitossa, hengitystiet tukossa ja muistaakseni jouduin ihan terveyskeskukseen asti. Kaninpoikaset laukaisivat allergian yhdessä päivässä enkä sen jälkeen sietänyt enää edes hevosia. Niin, ja siinä samalla puhkesi sitten se rasitusastmakin.

Teini-ikäisenä meille tuli koira, puolivahingossa. Koira oli sekarotuinen, mutta eniten labradorinnoutajaa muistuttava, elämäni koira. Nukuimme monesti samassa sängyssä ja koira kulki kanssani joka paikkaan ja oli kulmakunnan lapsien suosikkihurtta. En muista allergian vaivanneen yhteiseloamme  juuri lainkaan. Samaan aikaan toisessa kodissa meillä oli suomenpystykorva, joka ei myöskään aiheuttanut minkäänlaisia reaktioita. Niin, niillä muistikuvilla tulin sitten ottaneeksi sen bullmastiffin, joka teki oloni todella tukalaksi.

Villakoirien kanssa en juurikaan ole ollut tekemisissä, mutta vanhalla työpaikallani ollutta vehnäterrieriä siedin hyvin. Sen sijaan työmaalla ollut boxeri aiheutti kyllä voimakkaita ihoreaktioita.

Varmasti koirissa on ihan yksilöittäinkin eroja, vaikka samaa rotua olisikin, että joku allergisoi enemmän kuin toinen. Itse olen kuitenkin huomannut, että suomenpystykorvat, noutajat, erilaiset terrierit ja näemmä myös ranskanbuldogit ovat itselleni allergiaystävällisimpiä rotuja. Sen sijaan vinttikoirista saan voimakkaan allergisen reaktion, kuten myös erilaisista mastiffeista.

Kommentoi

Ladataan...