Voimaa (ja massaa) lisää

Ladataan...
Onnenpäivä

Niin siinä sitten kävi, että trainerin ja miehen yllytyksestä, sekä luonnollisesti myös omasta uteliaisuudestani, ryhdyin hamstraamaan lisää massaa talven varalle. En vielä tiedä kuinka massiivisesta painonnoususta nyt puhutaan ja kuinka pitkälle uskallan mennä, mutta selvää on, että ruoka-aika on nyt entistä useammin. Pakko myöntää, mutta reilut kaksi kiloa plussaa ensimmäisellä viikolla koettelee tosissaan mielenterveyttä ja ajatukset vaihtelevatkin kaiken "voi apua" ja "voi vautsi" välillä.

Päivän reippailukuva ja umpijumiset sääret



 

Lähtötilanteesta sen verran, että kesän loppupuolella olin ottanut treenien kanssa hieman rennommin, joka tosin sekin ehkä normaali ihmisen perspektiivistä oli kaikkea muuta kuin rentoa. Ruokailun kanssakin tuli vätysteltyä, joka minun tapauksessani tarkoittaa sitä, että en todennäköisesti syönyt läheskään niin paljon ja oikein kuin olisi pitänyt. Niinpä jännitinkin kovasti muutaman viikon takaista rasvaprosentin mittausta, joka onnekseni näytti lohdullista 19 prosenttia, joka oli ainoastaan puoli prosenttiyksikköä enemmän, kuin edellisessä mittauksessa. Kehitys oli kuitenkin tyssännyt jo aikoja sitten, niin peilissä kuin salituloksissakin.

En oikeastaan koskaan ole antanut lihaksilleni oikein kunnon mahdollisuutta kehittyä. Vaikka kyytiä on annettu ja kovaa treenattu, olisi optimaalisen lihaskasvun kannalta ruokavaliossa ollut säätämisen varaa, eli olisihan sitä joskus voinut syödä vähän extraakin. Sen sijaan olen ollut dieetillä dieetin perään ja kun en ole ollut dieetillä, olen muuten vain syönyt liian vähän. Koska kroppani on selvästi sitä sorttia, että se kuitenkin mielellään ottaisi lihasta vastaan (+5 kg lihasta miinuskaloreilla viimeisen puolen vuoden aikana ei ole ihan huonosti), päätin kokeilla mitä tapahtuu jos ruokin itseäni hetken aikaa tavallista enemmän.

Sen verran olen tyypillinen, vaakaan tuijotteleva nainen, että kun muutokset näkyivät välittömästi numeroina, tasaisena puolen kilon painonnousuna joka päivä, en tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut. Enhän minä nyt niin paljon syönyt, ainoastaan 300-400 kcal enemmän, kuin dieetatessa. Kun ensimmäisen viikon loppuun mennessä kiloja oli kertynyt kaksi lisää, oli pakko istahtaa hetkeksi alas ja yrittää miettiä järkevästi. Ei läski tule viikossa, nestettä se vain on. Onhan?

Samaan aikaan, kun vaa'alle mennessä on lähinnä itkettänyt, niin salilla laikkoja tangon päähän lisätessä on vain naurattanut. Suurin piirtein kaikki ennätykset ovat menneet uusiksi ja voimaa on kuin pienessä kylässä. Lihakset ovat keränneet mukavasti nestettä ja treenivaatteet päällä salin peiliin katsoessa alkaa nainen näyttämään jo varsin katu-uskottavalta punttimimmiltä. Toista se on sitten, kun ne treenivaatteet riisutaan kotona ja katsotaan peiliin uudestaan. Nestepöhöä on valitettavasti muuallakin, kuin vain lihaksissa eikä vähiten kasvoissa ja vatsassa. Mitat ovat palautuneet takaisin alkuvuoden mittoihin, joskin painoa on noista ajoista tullut lisää kuutisen kiloa. Ahdistaa, mutta farkut sentään menevät vielä jalkaan, ainakin jos vetää vatsaa sisään.

Nyt painonnousu on onneksi hidastunut ja vaaka pysähtynyt 67,5 kilon tietämille. Yritän olla ajattelematta, etten ole eläissäni painanut näin paljon, mutta ajatella senkin edestä sitä, ettei minulla koskaan ole ollut näin paljon lihasta. Tässä vaiheessa pitäisi varmaan olla jo jokin tavoitekin mietittynä. No, sen konkreettisempaan yhteisymmärrykseen en itseni kanssa ole vielä päässyt, kuin että haluaisin hieman enemmän pyöreyttä lihaksiin ennen seuraavaa bikinikunnon tavoittelu -kampanjaa. Samalla toivon herätteleväni jo kauan seisahduksissa ollutta rasvanpolttoa takaisin elävienkirjoihin ja saavani hieman lisää voimaa.

Koska haluan minimoida rasvan kertymisen kehoon, korostuu ruokavalion merkitys entisestään. Roskaruokia ja energiahyödyltään tyhjiä aterioita en juuri syö ja karkin mutustelunkin olen rajoittanut melko minimiin. Sen sijaan keskityn hyviin rasvoihin, pitkäkestoisiin hiilihydraatteihin ja päivittäisestä proteiiniannostuksestakin pyrin saamaan 3/4 kiinteästä ruoasta jauhojen sijaan. Olen järkeillyt, että tuo ylenpalttinen painonnousu ensimmäisellä viikolla voisi johtua kroppani joutumisesta eräänlaiseen shokkitilaan. Ehkä se yrittää varastoida nyt kaiken saamansa energian pitkän kuivan kauden jälkeen ja normalisoituu siitä sitten pikkuhiljaa.

Treenikuvioista sen verran, että ainakin osa aamucardioista korvautunee punttitreenillä. Näin ollen, eniten työsarkaa vaativat lihasryhmät saisivat kyytiä kahdesti viikossa. Samaan aikaan yritän entistä enemmän keskittyä siihen, että on niitä kovia, keskiverto ja helppoja viikkoja eikä aina vain kovaa kovan perään. Viikonloput yritän edelleen pitää treenivapaana ja tehdä jotain ihan muuta.

No, seurataan tilanteen kehittymistä ja katsotaan kauanko kantti kestää. Nyt pitää rientää syömään. Se on ruoka-aika, taas.

 

 

 

Share

Kommentit

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Lisätäänpä tänne vielä päivän teema-biisi :)

Otter

Kiitos taas kerran hyvästä postauksesta! Olen seurannut blogiasi jo tovin ja nyt sain aikaiseksi rekisteröityä :) Tosi mielenkiintoista seurata, miten nopeasti treenit ja kroppa kehittyy noilla muutoksilla. Tekisi itsekin mieli lähteä kokeilemaan vähän systemaattisempaa otetta, mutta jokin jumittaa. Tulee treenattua paljon, mutta kontrolloitua niin vähän kaikkea kehitykseen vaikuttavaa, kuten unta, ravinnon laatua ja määrää, lisäravinteita, kehon huoltoa (hieronta, venyttely) yms... Ihailtavaa lukea, kun joku saa "hienosäädettyä" treenaamistaan noin! Koska minulla ei ole omaa personal traineria, pyysin tänään nyrkkeilysalin ohjaajalta neuvoja rintaprässiin; ensimmäinen kommentti oli että kannattaa tehdä pelkällä tangolla ja max. kahdesti viikossa, sillä "en varmaan halua kerätä massaa, koska olen nainen"... :D Voi pojat.

pahatapa (Ei varmistettu)

Ihanaa, lisää treenijuttuja! Tykkääntykkään:)

tiiti
ite puin

Haha, just kitisin ihan täsmälleen samasta aiheesta tonne omaan treeniblogiin :D Eli sama projekti täälläkin meneillään. Yritän vaan oikeasti muistutella itselleni, että se lihasten kerryttäminen on se työtä vaativat osuus, ja se mahdollisen lisälaardin dieettaus oikestaan aika iisiä, syö vaan vähemmän.

Tuosta painosta sen verran, että vaikka läskiä kyllä kerkeää kertymään viikossakin, jos olet siis 400kcal päivässä plussalla (etkä vain syö 400 kcal enemmän kuin dieetillä, jolloin et varmaan oikeasti vieläkään syö edes kulutuksen verran?), niin silloinhan fättiä kertyy maksimissaan (olettaen, että kroppa olisi niin tehokas varastoija, jota se yleensä ei ole, ja osalla energiamäärällä pitäisi sitä lihaskudostakin korjata) joku hassu muutama sata grammaa.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Päivän tavoite on nyt 2100 kcal. Ja ei, kaikkien laskentakaavojen mukaan ei vieläkään olla plussalla. Painoiseni ihminen polttaa koomassa perustoimintojen ylläpitämiseksi 1500-1600 kcal. Kun siihen lisätään aktiivisuuskerrointa ja päivän treenit (joita niitäkin on parhaimmillaan pari päivässä) mennään kyllä kirkkaasti yli 2100 kcal päiväkulutuksen. Argh. Pitäisi syödä ihan hulluna. Ja paino sinkoaa ylöspäin jo nyt. Pitäisi lopettaa cardiot ja syödä vieläkin enemmän, että päästäisiin plussalle.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

Otterille tiedoksi, että kyllä minä välillä kyseenalaistan tämän treenaamiseni systemaattisuuden, heh. Mutta sen verran tiedän kokemuksesta, että kun ryhdyn kirjaamaan kaikki eväät ylös, pysyy homma paljon paremmin hallussa. Mutta parannettavaa siinä omassa järjestelmällisyydessäkin on. En esimerkiksi koskaan kirjaa salilla toistomääriä tai painoja ylös vaan kaikki on muistin varassa. Muutoin kyllä kaikki treenit kirjautuvat sykemittarin kautta poltettuine kaloreineen treenipäiväkirjaan.

Olen joskus aikaisemminkin sanonut, että mikä toimii minulla, ei välttämättä toimi muilla. Ja mikä on toiminut muilla, ei välttämättä toimi minulla. Esimerkiksi tuo mystinen lihaksen kehittyminen dieetin aikana, eihän sen pitäisi olla edes mahdollista! Ja nyt mystinen painonnousu, vaikkei vielä olla edes plussalla. Eli enpä itsekään tiedä kuinka tässä käy :) mutta tutkin ja kokeilen! On vaan niin paljon helpompi tehdä muutoksia, kun tietää suurinpiirtein minkä verran on syönyt tai treenannut.

tiiti
ite puin

Tulin paasaamaan lisää :D Mun luulo/mutu/arvaus on, että tuo lihaskasvu miinuskaloreilla voi hetkellisesti olla mahdollista, esim. silloin, kun treeniin tehdään isoja muutoksia ja ravinto on makroiltaan hyvää ja oikein ajoitettu. Mutta tuo tosiaan voi kestää vain hetken ja pidemmän päälle voimien/lihasten kasvuun tarvitaan niitä plussakaloreita.

Toinen jatkoarvaus voisi olla, että aineenvaihdunta voi käyttäytyä ruokamääriä lisätessä vähän arvaamattomasti (esim. kerryttää nestettä), jos lisää lihasta on miinuskaloreilla tullut (ja etenkin jos kroppa on vielä sen jälkeen on puskettu niin loppuun, että kehitys on pysähtynyt tosi kovasta treenistä huolimatta). Tosin ei mikään aineenvaihduntaihme ei siihen pysty, että rasvaa tulisi enemmän kuin se syöty energiamäärä.

Kolmas arvaus on, että se tasaantuu kyllä, kunhan keksii miten malttaa olla stressaamatta ja jatkaa energiamäärän nostamista hiljalleen. Tähän mä ainakin itse kovasti yritän luottaa :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Heei, oletteko koskaan katsoneet Suurinta pudottajaa? Luultavasti ainakin joskus. Ne ihmisethän vetelee kuukauden jälkeen melkein leukoja, ja laihtuvat koko ajan. Lihakset kasvavat ja paino laskee reippaasti.

Lihasten kasvattamiseen tarvitaan toki energiaa, mutta kyllä miinuskaloreillakin niitä saa, jos ne (lihakset) vaan saa jostain energiaa. Okei, on vähän eri asia saada kaloreita polttamalla omaa isoa rasvavarastoa kuin raapia energiaa kasaan kropasta, jossa ei juurikaan ylimääräistä ole.

A. Sinivaara
Onnenpäivä

tiiti: Niin siis juurikin näin. Uskon, että tuota lihaskehitystä tapahtui aikansa ja siihen pisteeseen mihin se miinuskaloreilla vain saattoi mennä ja sitten se kehitys tyssäsi ja minä tietysti turhauduin. Juuri tässä tänä aamuna laskeskelin, että voisin vähän energiamääriä taas nostaa ensi viikon alusta, ainakin treenipäivinä. Jos nyt edes +/-0 tilanteeseen pääsisi. Paino on nimittäin kääntynyt nyt laskuun. Veikkaan, että olen vuosien aikana ryydyttänyt kroppani niin loppuun miinuskaloreilla häslätessä, että on pakko pumpata sinne nyt oikeasti paljon energiaa jotta sen saisi taas hereille. Onhan se vaikeaa lähteä jossain vaiheessa rasvaa polttamaan ja painoa pudottamaan jos ei ruokamäärissä ole mitään mitä vähentää.

Mutta tämä on vain niin jännää ja kammoa yhtä aikaa. Tämä lihastenkasvu-kampanja on niin kokonaisvaltainen päätös ja siihen on sitouduttava pitkäksi aikaa, että jännittää.....! On nimittäin pakko sen massakauden jälkeen löytää itsestään se inspiraatio alkaa sitä kertynyttä ylimääräistä karistamaan pois. Ajattele jos ei jaksaisikaan. Jäisi sellaiseksi Hulkiksi. Huh.

Vierailija: En ole suurinta pudottajaa katsonut, mutta kuullut kyllä. Niillä kavereilla taitaa olla vähän enemmän sitä läskiä, jota energiaksi muuttaa, heh. Mutta sitä en tiedä kehittyykö niiden lihaksisto oikeasti huimasti vai palaako siitä päältä vain rasvaa pois. Mittaako ne jotenkin lihastenkasvua siinä vai vain rasvaprosenttia? Tuli muuten mieleen, että sain viime viikolla Suomesta jonkin kutsun liittyä mukaan kuntosalien väliseen suurin pudottaja -kilpailuun. Mietin vain, että mitenhän ihmeessä olin tuolle postituslistalle päätynyt? :D

Vierailija (Ei varmistettu)

hmm, kylla, kylla se kannattaa viikon aikana tapahtuvien muutoksien aikana hatailla ainakin kolmeen suuntaan. naiset, naiset. Jospa vaikka katsot 4 viikon paasta mita tilanne kertoo ja lopetat sen paivittaisen hastaamisen

Elohopeaa

Hyvä hyvä, treeniä ja safkaa, kroppa tykkää! Mulla on ollut aivan mieletön vaikutus kroppaan sillä kun aloin syödä kunnolla. Lopetin myös kaikenlaisen ylitreenamisen = sali,lenkki,uinti,jumppa yhteen päivään-meiningin ja keskityin kovan treenin tekemiseen nelijakoisella. Opin vihdoin myös lepäämään ja hyväksyin sen et paino on tasan vain luku, peili kyllä kertoo totuuden;) Oon koukuttanut itseni hysteerisen aerobisen tekemisen sijaan mm. "avantouintiin" ja muuhun mukavaan. Syön tummaa suklaata jos huvittaa ja kilokaupalla rahkaa, kyllä kroppa on paaaaljon kivemmassa kunnossa kun entisellä meiningillä. Kiva lukea tollasen tytön juttuja joka ei pelkästään halua KIINTEYTYÄ niin kuin naistenlehdissä sanotaan vaan treenaa kunnolla..:)

Nina Enroth
Ninan verkkareissa

Ihailtavaa suunnitelmallisuutta. Ja hyvältä näytät, et yhtään Hulkilta. Ainakin väri on eri ;)

Mulla on päällä erinäinen treenisäntäily lajista toiseen. Ehkä jossain vaiheessa, vaikka vuoden vaihteessa, voisi taas ottaa jonkun tavoitteen ja treenata sitä kohti. Nyt ei jaksa. Ei aina tartte. Mutta siis on motivoivaa lukea juuri tällaisia postauksia.

Kommentoi

Ladataan...