Uusi lipasto

Pahinta Nannaa

Olemme etsineet pitkään, eli oikeastaan koko sen vuoden, jonka olemme tässä asuneet, uutta lipastoa makuuhuoneeseemme. Meillä on pikkusälällä tosi vähän säilytystilaa ja esim. mun askartelutarvikkeet on lojuneet muutosta asti vaatehuoneen ylähyllyllä pahvilaatikossa. Keittiössä on iso lasivitriini, jossa on kaksi laatikkoa ja siellä on säilynyt muut mun pikkusälät, kuten ompelutarvikkeet (joita ei ole paljon), korut, vanhat kortit, joita ei raaski heittää poiskaan, vanhat kännykät ja miljoonittain muuta sälää, jolle ei ole mitään järkevää paikkaa. Niinpä mä tosiaan olen ollut lipaston tarpeessa, jotta saisin tavarat fiksummin järkättyä. Mä oon vaan ihan suunnattoman nirso huonekalujen suhteen ja pitäähän sen lipaston myös sopia yöpöytiin. Niin, ja ois myös ihan kiva, ettei lipasto maksaisi maltaita. Mä olisin löytänyt jo montakin kivaa lipastoa, mutta mun lompakolle joku 500€ tuntuu vaan ihan liian isolta summalta.

Muutama päivä sitten bongasin Jyskin mainoksesta yhden lipaston. Tietystikään en silloin sen kummemmin perehtynyt siihen, mutta kun asiasta tuli N-miehen kanssa puhetta, päätimme lähteä katsomaan. Paikan päällä totesimme kuitenkin, että lipasto on aivan liian leveä, kuten moni muukin vastaava. Koska kuitenkin olimme liikenteessä, päätimme käydä vilkaisemassa myös vieressä sijainneen Sotkan. Innokas myyjä hyökkäsi heti kimppuun (mua aina ahistaa, kun haluaisin ensin vaan rauhassa yksikseni katsella) ja kun sain kakisteltua kerrankin, mitä olimme tulleet katsomaan, myyjä esittelikin meille pari ihan varteenotettavaa vaihtoehtoa. Viimeksi liikkeessä käydessämme kyseiset mallit olivat paljon hintavampia, mutta pienen alen myötä ne alkoivat kiinnostaa. Lopulta löytyi mieleinen, joten turhaksi ei reissu sittenkään jäänyt! Hintakaan ei kirpaissut yhtään niin paljoa kuin olin pelännyt.

Saimme lipaston heti kotiin ja kokoonkin illan aikana. Tässä vaiheessa todettakoon, että minä tein melkein kaikki esivalmistelut ja ruuvailin suurimman osan ruuveista, kokosin laatikot A:n armeliaalla avustuksella (äitin reipas apuri <3 ) ja kiinnitin kahvat laatikoihin ja oviin sekä laatikot lipastoon. N-mies tuli kanssa mukaan hääräämään ja hyvä niin, itselläni meni parissa kohtaa taas sormi suuhun. Mutta tosiaan, tein ison osan hommasta ja olen oikein ylpeä itsestäni, että sain kerrankin itse jotain aikaan. :D

Tänään sain laatikotkin järjestykseen, kun perheemme miespuoliset jäsenet kävivät kaverilla kahvittelemassa. Laatikoissa ja toisessa kaapissa on tosin vielä tilaa ja sinne tuleekin varmaan säilytykseen muutakin, kunhan vaan saan olohuoneen arkkupöydänkin siivottua. Toiseen kaappiin sain (myöskin vaatehuoneen ylähyllyllä pyörineet) erilaiset pelit. Ihanaa, että omat kamat on taas kunnon järjestyksessä ja helposti saatavilla!

Share

Kommentit

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Kiitti! :) On se kyllä kaiken tän odottamisen arvoinen. :)

Kommentoi