Mustaa.

Ladataan...
Päiväkirja

Tällä hetkellä tuntuu siltä että voisin vain vajota jonnekin syvyyksiin piittaamatta kenestäkään tai mistään mitään. Haluaisin vain vetää peiton pääni yli ja nukkua huomiseen. Tai ylihuomiseen. Ehkä ensi viikkoon.  Aamuisin sängystä nouseminen on vaikeampaan kuin koskaan, oikeastaan se ei ole ikinä ollut näin vaikeaa. Mielessä pyörii yhä uudelleen ystävän lause 'Oletko ajatellut mahdollisuutta, että olisit masentunut'. En ole, minua vain väsyttää. Paljon.

Pelkään niin paljon menettäväni tämän kaiken hyvän, jonka kyytiin hyppäsin tunteella, kuuntelematta järjen ääntä tai tarkistamatta vaihtoehtoja. Olisiko sittenkin pitänyt tehdä toisin, valita toisin?

Onneksi tämän hiljaisuuden voi peittää musiikilla.

Tämä kappale soi toistolla autossa matkalla kotiin. Kyllä kaikki kääntyy vielä hyväksi.

 

 

Share
Ladataan...

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Tosi surullista, että viiimeinen postaus on näin.. no mustaa. Toivottavasti löysit taas valon sydämeesi!

Päiväkirja

Hei, kiitos viestistäsi! Valo on löytynyt =)

Kommentoi

Ladataan...