Ladataan...
Paniikki keittiössä

Kuulun niiden tiukkapipojen leiriin, jotka eivät ilahdu halloweenin kaltaisten krääsäjuhlien rantautumisesta suomalaiseen juhlakalenteriin. Päällelimattu perinne kun ei oikein ota tulta alleen. Kansallamme kun olisi oma sadonkorjuuta juhlistava kekriperinnekin. Ai ette ole kuulleet? No tiedättekö, miksi halloweenia oikeasti vietetään? No en minäkään, kun ei se oikein se kiitospäiväkään ole. (No okei, katsoin Googlesta, ja halloweenilla ja kekrillä on aika paljonkin yhteistä, mutta kumpaankaan ei ihan alun perin liity karkki tai kepponen -tyyppiset jutut tai tekohämähäkinseitti. Kiitospäivä onkin sitten taas asia erikseen.)


Yhtä kaikki, halloween-purnauksestani huolimatta kurpitsat kyllä saavat tulla keittiööni. Taannoin kävin Ruokasuositus-Kimmon huikeassa illallispöydässä maistamassa jos mitä sorttia, ja mieleen jäi erityisesti butternut- eli myskikurpitsapaistos.  Kimmon paistoksessa oli pähkinää ja ricotta(?)juustoa, omani on arkisempi versio (vinkkinä Kimmolle, että reseptiä kaivataan!). Totesin, että olisin voinut leikata kurpitsat ohuemmiksi, lorauttaa niihin hövelimmin öljyä sekä paistaa ne hiukan kuumemmassa uunissa.

Myskikurpitsa on kurpitsaksi vähän makea. Sen tuoksu ja väri muistuttavat sharon-hedelmää, mutta raakana maku on melko mitäänsanomaton. Uunissa kurpitsa saa vähän makeutta, joten ajattelin yhdistää sen leipäjuuston kanssa. Viimeisiään vetelevän paprikan puolikkaan siivutin ja hyväksi havaittuna tapana paistoin pannulla valkosipulin kera.

Myskikurpitsan siemeniä ei kannata heittää pois, vaan ne voi paahtaa naposteltavaksi. Paahdoin siemenet nyt pannulla, mutta ne olisi ihan hyvin voinut heittää kurpitsalohkojen sekaan uuniin – en tajunnut tätä heti, ja kurpitsan kaveriksi laitoin vuokaan pinjansiemeniä.

 

Myskikurpitsa–leipäjuustosalaatti
kahdelle

1 myskikurpitsa (noin 400 g)
200 g leipäjuustoa
ruukullinen salaattia
puolikas paprika
pari valkosipulinkynttä
loraus öljyä
pinjansiemeniä
suolaa

1. Kuori ja lohko myskikurpitsa. Voitele uunivuoka öljyllä ja lado kurpitsanlohkot siihen. Lisää suola ja pinjansiemenet (ja halutessasi myös kurpitsansiemenet). Paista uunissa n. 200 asteessa puolisen tuntia. Kääntele kurpitsanlohkoja muutaman kerran paiston aikana.
2. Kokoa salaattipohja.
3. Purista valkosipulinkynnet öljyyn kuumalle pannulle. Lisää paprikansiivut ja paahda niitä hetki.
4. Kun kurpitsat ovat kypsyneet, asettele lohkoja salaattipedille kerroksittain leipäjuuston kanssa. Viimeistele paahdetuilla pinjan- ja kurpitsansiemenillä sekä halutessasi balsamicolla.

 

Share

Ladataan...
Paniikki keittiössä

Tänä syksynä on liedellä porissut keitto jos toinenkin. Kerta kiellon päälle: tässä tulee palsternakkakeitto. Sosekeiton tekeminen ei ole mitään kvanttifysiikkaa, mutta variointi – niin maussa kuin koostumuksessakin –  vaatii joskus vähän mielikuvitusta.

Palsternakasta tuli yllättäen pehmeistä pehmein sosekeitto. Jostain lehdestä pisti taannoin silmään resepti, jossa palsternakkakeittoon oli yhdistetty maitovaahto, ja päätin kokeilla sitä itsekin. Onnisti! Aion kokeilla tätä myös muiden sosekeittojen kanssa.

 

Pehmoinen palsternakkakeitto
kahdelle, alkuruokana neljälle

400 g palsternakkaa
1 iso sipuli
n. 8 dl vettä
80 g sulatejuustoa
tilkka öljyä
suolaa
ripaus valkopippuria
ripaus kurkumaa

päälle:
1 dl rasvatonta maitoa vaahdotettuna

 

1. Pilko sipuli ja kuullota se kattilan pohjalla öljytilkan ja suolan kera. Kuori ja paloittele palsternakat ja anna myös niiden hetki kypsyä sipuleiden kanssa.
2. Lisää kiehuva vesi. Keittele noin 20 minuuttia, kunnes palsternakat ovat kypsiä.
3. Soseuta ja lisää sulatejuusto. Älä keitä enää. Lisää mausteet.
4. Lämmitä ja vaahdota maito ja lisää se valmiin keittoannoksen päälle.

Palsternakkakeitto sopii mainiosti alkuruuaksi kipakkana syysiltana, mutta toimii myös pääruokana sellaisenaan.

Share

Ladataan...
Paniikki keittiössä

Tällä viikolla vietetään kaaliviikkoa. Ihan tosi! Kaaliviikon ajatuksena on innostaa kaalien käyttämiseen ja tuoda esille kaalitietoutta. Kaalihan on ihan nerokasta ruokaa: halpaa, hyvää ja terveellistä. Voitteko kuvitella, että syömme kaalia vuosittain vain viisi ja puoli kiloa henkilöä kohden? Esimerkiksi perunoita sentään popsimme yli 11-kertaisesti, peräti 62,5 kiloa vuosittain. Kukka-, parsa- ja valkokaalia käytetään keittiössäni viikottain, mutta kaaleissahan löytyy näiden peruskaverien lisäksi vaikka miten. Sympaattisin nimi toki on kurttukaalilla, voi poloa!

Kyssäkaali taas muistuttaa enemmän juuresta kuin kaalia. Ajatus kyssäkaaliruoasta on ollut mielessä pitkään, mutta vasta kaaliviikko innosti tositoimiin. Piti tehdä lasagnea (sitä myöhemmin syksyllä luvassa siis!), mutta koska ateria piti saada pian kokoon, päätin tehdä kyssäkaalista ranskalaisia. Valmistus on superhelppoa. Ken keittää ja paistaa, se makean maistaa, tapaa äitini sanoa, ja sanonta pätee myös kyssäkaaliin.

Ranskikset syötiin kuhan ja paahdetun punasipulin kera. Ja kuvaaja sen sanoi: kyssäkaali oli aterian ehdottomasti paras osa.

Kyssäkaaliranskalaiset
kahdelle

1 pienehkö kyssäkaali
litra vettä
suolaa
nokare voita (tai öljyä)

1. Kuori kyssäkaali. Tähän puuhaan soveltuu paremmin juuresveitsi kuin perinteinen kuorimaveitsi, sillä kuori on paksu.
2. Laita keitinvesi kiehumaan ja paloittele kyssäkaali ranskalaisten muotoon.
3. Keitä ranskalaisia suolalla maustetussa vedessä kymmenen minuuttia niin, että koostumus on rapsakka, muttei vielä läpikypsä.
4. Paista keitettyjä kaaliranskiksia rasvassa pannulla tai pinnoitetun kattilan pohjalla noin viiden minuutin ajan niin, että ne saavat vähän paistopintaa. Viimeistele maku suolalla.

Share

Pages