Onko suomiopiskelijalla oikeasti valitettavaa?
Tämän aamuisen luennon päätteeksi Suomalainen, Italialainen, Ranskalainen ja Englantilainen kävivät keskusteluja siitä, mitä koulutuksemme maksaa. Koko keskustelun lähtökohtana oli kurssikirjamme, jonka ostaminen kustantaa 40€.
Ranskalainen kurssikaverini totesi, ettei missään nimessä osta kirjaa kirjakaupasta. Hän ravaa pitkin viikkoa teettämässä kopioita kopioliikkeissä, jotta kirjan loppuhinnaksi tulee n. 10€. Italialaiset pojat olivat jo kirjansa hankkineet, eikä kirjan ostamiseen ollut liittynyt minkäänlaisia epäillyksiä. Koko koulutuksensa ajan he osatavat kirjansa kirjakaupasta, sillä kirjastot kirjoja eivät juurikaan tarjoa. Myös englantilainen opiskelijatoverimme oli ennemmin kirjan ostamisen, kuin sen kopioimisen kannalla.
Itse olen nyt neljättä vuotta yliopistossa, ja tänään ostamani kurssikirja on ensimmäinen ostamani koulukirja sitten lukion. Yliopistomme kirjasto tarjoaa kaikille kurssikirjat lähes poikkeuksetta, eikä koskaan oikeastaan ole ollut tarvetta ostaa kirjoja. Samaa totesi myös englantilainen, joka ei ilmeisesti myöskään ollut koskaan hankkinut kurssikirjoja kirjakaupasta.
Keskustelumme jatkui lukukausimaksuihin. Ranskalainen maksaa 8000€ vuodessa, italialainen 1600€ vuodessa, englantilainen jotain tältä väliltä ja minä 100€ vuodessa. Ja kaikki opiskelemme periaatteessa samaa, kauppatieteitä. Tähän tulee lisäksi kirjamaksut, asuminen ja muu eläminen. He saavat tähän kaikkeen rahaa valtiolta keskimäärin 0€ kuukaudessa, minä vajaa 500€ kuukaudessa. Ja tätä kelan tukeahan me suomalaiset emme maksa takaisin. Niin ja vaihto-opiskelijoiden ulkomaantuestahan ei edes lähdetty puhumaan. Toisilla se on 700€ koko vuodelle, meillä toisilla 200-800€ kuukaudessa.
On jatkuvasti enemmän ja vähemmän esillä se, miten vähän me suomalaiset opiskelijat kelalta tukea saamme. Tukea ei tule tarpeeksi, tulorajat on liian tiukat ja lainaa tarjotaan liikaa. Tottakai minäkin ottaisin mielelläni enemmän rahaa kun mitä tarjotaan, ei eläminen halpaa ole, varsinkaan jos haluaa tietynlaisen laadun/tason elämäänsä. Mutta loppujenlopuksi mielestäni suomalaisella opiskelijalla ei ole lupa valittaa! Me saammee paljon, emmekä joudu vastineeksi antamaan juurikaan muuta kun oman panostuksemme OMAAN koulutukseemme. Nostan hattua kaikille ei-suomalaisille opiskelukavereilleni, jotka maksavat koulutuksensa ja opiskelevat, vaikka tulevaisuudessa elintaso monella jää minua alhaisemmaksi. Ja lupaan olla valittamatta, aika hyvin meillä asiat on, kun oikein ajattelee!


Kommentit
Kyllähän suomalaisilla opiskelijoilla tosiaan on hyvä tilanne verrattuna monen muun maan opiskelijoihin - ja sietää ollakin, siksihän me näitä korkeita veroja maksamme! Kymmenen vuoden päästä voitte sitten samassa porukassa vertailla sitä, mitkä ovat itse kunkin palkat, verot ja elinkustannukset... :) Suomalainen yhteiskunta on järjestetty näin, ja ainakin itse olen siihen tyytyväinen - nyt olen saajien joukossa, myöhemmin maksajien.
Lupa valittaa löytyy siinä vaiheessa, kun ennen hyvää systeemiä aletaan radikaalisti huonontamaan ja opiskelijoiden oloja aletaan kurjistamaan. Toisekseen on otettava huomioon Suomen sosiaaliturva, joka takaa kouluttamattomalle kotilusmulle / vastoin tahtoaan työttömälle paremman elintason kuin opiskelija voi edes opintolainan kanssa saavuttaa.
Esimerkiksi Kokoomus pyrkii ajamaan opintolainalle entistä suurempaa merkitystä elättäjänä. Ongelma on kuitenkin siinä, että kun nämä nyt keski-ikäistyneet poliitikot omaa opintolainaansa keräsivät ja maksoivat, oli opintolainan korko kiinteä ja naurettavan alhainen. Korko oli jopa niin alhainen, että muutamat kikkailevat opiskelijat nostivat opintolainaa laittaakseen sen säästötilille tuottamaan korkoa, koska sillä oikeasti tienasi parin makaroonipussin verran kuussa! Nykyisin opintolainan korko on markkinakoron mukainen, eikä ainakaan tässä taloustilanteessa saa ainakaan minua kirkumaan onnesta tuota lainamahdollisuuden olemassa oloa.
Sitten on otettava huomioon se, että Suomessa eläminen on p**keleen kallista. Pelkkä asuminen syö monilla paikkakunnilla koko opintotuen, jos ei satu saamaan opiskelija-asuntosäätiön kämppää. Ruokakin maksaa, netti on pakko olla, ilman puhelinta ei pärjää ja kyllä siitä opiskelustakin kustannuksia tulee. Korkean tulotason maana ja jälkiteollisena yhteiskuntana Suomessa on myös vähän ns. "paskaduuneja" ja työpaikat menevät niille, jotka voivat joustaa työajoissaan. Kaikille opiskelijoille jousto ei ole mahdollista, eikä täten työskentely opintojen ohella.
Lisäksi Suomen järjestelmä mahdollistaa korkeakoulutuksen KAIKILLE sosiaaliluokasta riippumatta. Luultavasti yksikään ranskalaisista, englantilaisista tai italialaisista opiskelijakavereistasi ei ole työttömän ja alkoholisoituneen yksinhuoltajaäidin lapsi, koska sellaisella ei ole varaa opiskella, ellei yhteiskunta tue tai jos ei halua hankkia jo nuorena itselleen muutaman vuosikymmenen velkahelvettiä. Ainakin briteissä perheen tulotaso vaikuttaa pitkälti siihen, onko opiskeluun varaa, varsinkin jos ei ole mikään huippulahjakkuus, vaan keskivertotallaaja.
Syy Suomi opiskelijoiden nillitykseen on valistusfilosofian ajoilta tuttu ajatus siitä, että tieteen, taiteen ja yhteiskunnan tulee koko ajan kehittyä paremmaksi. Minusta opintotukivaatimusten kiristäminen ja tutkintoaikataulun kiristyminen eivät välttämättä ole avain opiskelijoiden henkiseen hyvinvointiin. Oikeastaan kyse on samasta kun sinua vaadittaisiin olemaan töissä puolituntia pidempää ilman että päivä kokonaispalkka nousisi sentilläkään, vaikka elinkustannukset nousevat koko ajan. Työntekijöille ei saa tehdä näin, opiskelijoille saa.
En minäkään valita systeemistä, valitan siitä, että sitä yritetään tuhota. Ei työttömälläkään ole tulosvastuuta. Opiskelijalla on. Mikäli opintopisteitä tulee vähemmän kuin 5 opiskelukuukautta kohti, sano hei hei elanto. Onko tämä reilua? Mua ei yhtään naurata se, että opiskelun ja siivouksen yhdistelmä takaa minulle paskemman elämän kuin 50-v alkoholisti Penalle, jolle yhteiskunta maksaa asunnon ja antaa rahaa pämppäämiseen (parempi tosin että Pena on sisätiloissa yksin ryyppäämässä kuin kadulla huliganiseeraamassa).
Kommentoi