Ladataan...
Piian matkassa

Nyt ollaankin saatu Suomeen kunnon hellekelit! Helpottaa kummasti kun pystyy käyttämään mekkoja, jotka on ihanan väljiä ja viileitä näille ilmoille. 

Alkuun ahdisti tän mahan kanssa oleminen kun mitkään vanhat vaatteet ei mahtuneet enää päälle. Kuitenkin nyt kun on päässyt tohon mammavaatteiden oston makuun, niin siitä ei meinaa tulla loppua. Joka päivä löytää toinen toistaan ihanampia kesävaatteita tälle vauvavatsalle. 

Itse oon tykännyt H&M mammamallistosta, ja sitten oon tilannut Mamalicious.comista muutamia tuotteita. Trikoo- ja maximekot on olleet ihan näiden helleilmojen pelastus ! 

Huomasi kyllä heti kun nää helteet alkoi ettei enää ihan samalla tavalla jaksa. Ja tietysti myös tää vatsakin on alkanut kasvamaan ja painamaan entisestään.

Töissä alkaa olemaan tosi raskasta kun joutuu olemaan jaloillaan. Päiväkodissa kun työskentelee ja saattaa seisoa pihalla helteessä sen 2 tuntia aamulla ja vielä iltapäivälläkin, niin alkaa kropassa tuntumaan. Jaloilla oleminen saa jalat ja selän todella kipeäksi, selkä reistailee ja ylösnouseminen on hankalaa. Mulla on alkanut myös tosi voimakkaat suonenvedot sekä harjotussuppareita tulee töissä usein. Ne ei helpota istumalla vaan ainoastaan niin että pääsen vasemmalle kyljelle makaamaan, eikä se oikein oo töissä mahdollista. Katsotaan kuinka pitkään kroppa vielä kestää. Äitiysloma alkaisi 18.7. 

Monet kauhistelee kun kerron milloin laskettuaikani on (22.8), että ”Voi sinua raukkaa kun joudut kestämään kesän helteet loppuraskaudessa” tai ”Onnea vaan kesän helteisiin, kyllä tulee tuskaa olemaan voin kertoa” ja aina sarkastinen äänensävy. Onnekseni voin vastata että rakastan helteitä ja aijon nauttia niistä näin raskaana ollessakin.

Monet kokee jotenkin negatiivisena kesävauvan saannin varsinkin ulkopuoliset ihmiset jotka ovat itse saaneet esim kevät/talvivauvan. Monesti juuri heidän suustaan kuulee kuinka oli ihana saada talvivauva eikä tarvinnut kärvistellä kesän helteissä ison vatsan kanssa. Minun mielestä vaikka nää helteet onkin välillä raskaita tän mahan kanssa, niin oon super onnellinen että me saadaan loppukesän vauva. Näitä +25-30 asteen helteitä ei kuitenkaan montaa päivää Suomen kesässä ole. 

On ihana että on vielä lämmin kun lapsi syntyy, muttei kuitenkaan liian kuuma eikä myöskään liian kylmä. Lapsen pukeminen on huomattavasti helpompaa kuin esim. talvivauvan. Ja tietysti koko ihana syksy on edessä joka onkin mun lempi vuodenaikaa. ❤️

Millaisia kokemuksia teillä on raskausajasta kesällä ? Millaisia kauhisteluita ja ”pelotteluja” siitä kuinka hirveetä kesällä odottaminen on olette saaneet ? 

- Piia- 

 

 

Share

Ladataan...
Piian matkassa

Olin jo lueskellut netistä aikaisemmin isyyspakkauksesta, ja nyt päätin sen toteuttaa kun tilaan oman äitiyspakkaukseni lähipäivinä. 

Henri oli matkoilla, joten kokosin pakkauksen Henrin poissa ollessa. Annoin Henrille alla olevan ”saatekirjeen” isyyspakkauksesta.

Henrin reaktio pakkaukseen : 

Henri oli alkuun ihan ihmeissään, eikä selkeästi tiennyt mitä sanoisi. Hetken pakkausta tutkittuaan, kiitti moneen kertaan ja oli selkeästi iloinen yllätys. ❤️ Laput noissa tavaroissa on ns. ”Huumorilla” laitettu, eli ei ole tarkoituksena että pitäisin Henriä jotenkin typeränä tmv. niinkuin joku kommentoi facebook julkaisuuni vauvat 2018 ryhmässä (yllätys). :D 

Isyyspakkauksen idea on musta tosi ihana enkä halunnut koota sellaista Henrille vaan siksi että ”kun mäkin saan”. Musta raskaudessa usein mies jää hieman varjoon kun enemmän keskitytään äitiin ja lapseen. Tällä tavalla itse näytän Henrille, että hän on aivan yhtä tärkeä ja osallinen tässä raskaudessa kun minäkin, eikä häntä ole ”unohdettu”. 

Mukaan laitoin tälläisen kortin jonka taakse kirjoitin pienen rakkauskirjeen ja kiitoksen Henrille.❤️

Halusin koota pakkaukseen asioita joista tiedän että hän pitää. Kokosin myös tarpeellisia juttuja vauvalle ja  juttuja isän ja vauvan yhteisiin hetkiin. Huumoria unohtamatta. :D 

Minun kokoamassa pakkauksessa on mm. 

The Best Dad t-paita Isin lämmikkeeksi. 

Isin kulta-body ja I❤️Dad-body vauvan lämmikkeeksi.

I❤️Dad-sukat vauvan varpaiden lämmikkeeksi 

Tähtää ylemmäs isi- ruokalappu ja ruuan ollessa liian kuumaa väriä vaihtavat lusikat yhteisiin ruokahetkiin.

Isin kulta-tutti äänenvaimennukseen :D 

Halinalle  halihetkiin.

Kylpyshampoo ja harsoja yhteisiin kylpyhetkiin 

Tuttipullo ja äidinmaidonkorvike kun isi hoitaa vauvaa eikä oo tissiä tarjolla. 

Autot-kirja yhtesiin lukuhetkiin ja isälle vähän omia autolehtiä luettavaksi.

Vauvan käyttöopas, ohjekirjanen joka tehty huumorilla ja vähän samalla tavalla kuin jonkun vempaimen käyttöohje, mutta on myös hyödyllinen.

Sitten tietysti huumorijuttuina ja ihan perustarvikkeina sekä isille omaksi iloksi mm. Vaippoja, pyykkipoikia ja kumihanskat sekä uimalasit (vaipan vaihtoon jos haju käy liian kovaksi tai pissat tulee naamalle vaippaa vaihdettaessa ) :D, korvatulpat jotta saa nukuttua kunnolla vaikka vaavi meluais, pesulappuja, särkylääkettä, pari lonkeroa (rentoutumiseen), pari energiajuomaa ja kahvia (auttamattomaan väsymykseen) ja suklaata sekä karkkia herkkuhetkiin. 

Oletteko te koonneet lapsenne isälle isyyspakkauksen ? Jos olette mitä te siihen keräsitte ? Mitä mieltä olette ideasta ? 

-Piia- 

Share

Ladataan...

Hallitsemattomuus ja kontrollin pettäminen, kipu, oma tai lapsen terveys, kauhutarinat... 

Mua pelottaa ihan hirveästi tuleva synnytys. Se pelotti jo ennen lapsihaaveita, ja varsinkin lapsihaaveiden tultua kuvioihin. Pelko on voimistunut tässä kokoajan kun viikot etenee ja synnytys lähenee. En pysty televisiosta katsomaan mitään ohjelmia joissa lapsi syntyy alateitse. Mun on pakko vaihtaa kanavaa tai laittaa silmät kiinni. Enkä myöskään pysty lukemaan juttuja alatiesynnytyksestä. 

En aikaisemmin puhunut neuvolassa juuri mitään synnytykseen liittyen, koska en vaan pystynyt siihen. Viime neuvolakäynnillä hoitaja kuitenkin kysyi minulta, että mitä ajatuksia synnytys herättää minussa. Pakkohan mun oli sitten sanoa että mä pelkään sitä ihan hirveästi, enkä pysty oikein ajattelemaan asiaa ilman että alkaa ahdistamaan ja itkettämään pelosta. 

Hoitaja kysyi että paljon synnytys pelottaa mua asteikolla 1-10. 1 on ettei ollenkaan ja 10 etten pysty edes keskustelemaan asista. Vastasin että 9 1/2. Pystyn jonkun verran puhumaan asiasta, mutta se saa mut ahdistumaan ja tekis mieli vaan itkeä ja huutaa että ”Mä en halua !”.  

No hoitaja päätti  laittaa mulle lähetteen synnytyspelkopoliklinikalle. Sieltä tulikin kirje kotiin. 

Oon itse vielä vähän skeptisin fiiliksin, koska vaikka haluan tietoa kivunlievityksistä, synnytyksen etenemisestä, riskeistä jne. Niin en halua että jos mä päädyn sektioon niin mua yritetään käännyttää. Mua ahdistaa jo nyt kun kaverit kertoo kuinka synnytys oli ihana kokemus ja kuinka alatiesynnytys on aina parempi vaihtoehto. Kyllä mä tiedän että palautuminen sektiosta kestää pidempään ja siinäkin on omat riskinsä, mutta silloin mulla itsellä on asiaan edes jonkunlainen kontrolli enkä joudu elämään jatkuvassa pelossa. 

Mua ei sektio pelota ollenkaan ja se on tällä hetkellä mulle se ainoa mahdollinen vaihtoehto mitä pystyn edes ajattelemaan.

Se mitä pelkään synnytyksessä on itsellekkin vähän epäselvää. En vaan kestä ajatusta että en pysty hallitsemaan tilannetta. Lapsivedet menee, oon yksin, pitäis soittaa Henri vaikka töistä että lähtee viemään mua sairaalaan. Entä jos ei keretä ? Entä jos lapsi syntyy autoon ? Entä jos lapsi ei mahdukkaan tulemaan alateitse, entä jos lapsi kärsii happivajeesta, entä jos lapsi vammautuu synnytyksessä tai minä itse, entä jos jopa kuolemme molemmat synnytyksessä ?

Nää asiat pyörii mun päässä lähes pöivittäin ja tietyllä tapaa estää mun raskaudesta nauttimisen. Aina kun ehdin ajatella että kohta tämä syntyy, niin nää synnytyspelon tunteet nousee esiin. 

Tän kirjoittaminen auttoi muakin vähän käsittelemään asiaa, ja jollain tavalla ymmärtämään mistä tää kaikki johtuu. En oo oikein kenellekkään puhunut tästä, koska ne kenelle olen ovat vaan kertoneet kuinka synnytys on ihanaa ja itse eivät sektioon päätyisi. 

Onko täällä muita jotka kärsii tai ovat kärsineet synnytyspelosta ? Mihin ratkaisuun te päädyitte ? Kävittekö tukiryhmissä tai synnytyspelkoplk ? Auttoiko ne teitä vai yritettiinkö siellä vaan saada pää kääntymään alatiesynnytyksen puoleen ? Myös onnistuneita synnytyskertomuksia niin sektiosta kun alatiesynnytyksestäkin saa laittaa, mutta mitään kauhutarinoita en halua kuulla.

-Piia- 

Share

Pages