Ladataan...

2015, 2016, 2017, 2018 ovat vuosilukuja, mennyttä ja tulevaa aikaa, jotka merkitsevät jokaiselle ihmiselle eri asioita.

Omalla kohdalla menneet kolme vuotta ovat olleet vuoristorataa. Ja oikeastaan täysin paikkansa pitää, että joka toinen vuosi on ollut enimmäkseen ruusua ja joka toinen enimmäkseen risua. Tietysti jokaiseen vuoteen on mahtunut kirjo erilaisia elämäntilanteita, hetkiä ja tunteita, aivan laidasta laitaan.

Jotta nyt ei mennä kuitenkaan liian kauas, palataan nopeasti vuoteen 2016, joka oli suorastaan huikea. Lyhyesti sanottuna löysin tärkeän ihmisen elämääni, joka edelleen tallustaa vieressä ja moni vanha asia, kuten liikunta sai uuden alun ja merkityksen. Koulu eteni mainiosti, ajallaan ja hyvillä tuloksilla. Manulta oli armeija loppumassa ja muutto yhteiseen omaan kotiin oli ajankohtainen. Loppuvuodesta odotukset uudelle vuodelle 2017 olivatkin katossa ja ehkä siksi pudottiinkin niin korkealta.

Vuosi vaihtui Pohjoisen pakkasissa hyvässä seurassa. Muuttolaatikot Turussa uudessa kodissa purettiin, asetuttiin taloksi ja sitten elämä näytti arvaamattomuutensa. Raha ja terveys eivät ole itsestäänselvyyksiä. Sen opin vuodelta 2017. Jo alkuvuodesta alkoi ihoni oireilla kuivuudella. Pohjoisen reissulla alkanut ongelma kestikin lopulta 10 kuukautta ja söi rahaa, hermoja ja itsetuntoa. Lisäksi vaiva oli oikeasti kivulias. Manulta meni hetkellisesti kaikki alta, kun hän joutui selkäleikkaukseen alkuvuodesta. On edes turha miettiä enää, miksi ajatukset uudesta perheenjäsenestä oli pakko jättää viimetipassa ja uskoa parempaan tulevaan, itku kurkussa. Työttömyys oli molemmille ajankohtaista ja raha-asiat tulivat myös uniin.

Muutto takaisin synnyinpaikkakunnalle avasi uuden alun ja työkuviotkin selkiytyivät. Kesällä painoin jopa neljää työtä samaanaikaan ja uusi koti on osoittautunut parhaimmaksi ikinä. Työtä uuden alun eteen on tehty ja viimeisin iloinen ja tulevaisuuden kannalta paras tieto oli, kun Manu pääsi vihdoin kouluun ja sen jälkeen alkuvuodesta 2018 töihin. 

Vähemmän iloisia uutisia tuli oman opiskelemani alan suunnilta. Näyttää vahvasti siltä, että valmistumisen jälkeen on turha haaveilla vähään aikaan pääsemisestä juuri niihin töihin, joiden vuoksi kouluani käyn. Myös valmistuminen ajallaan on vaakalaudalla huonon harjoittelutilanteen takia. Tästä voikin hyvin päätellä, miksi koulun käyminen loppuvuodesta oli täysin tuskan takana. Stressiä oli melkoinen määrä ja hermoja tuli kulutettua enemmän kuin koskaan.

On myös tullut tuuletettua muutamia ihmissuhteita ja mietittyä monta vanhaa kuviota monelta kantilta. Laitoin suuren lainasumman kiinni autoon, joka ei mahdollisesti jättäisi minua joka nurkan taakse. On tullut myös otettua opintolainaa pakollisia menoja varten ja huomattua, miten tärkeää oman talouden huolenpito ja valvominen on. 

Onnekseni olen nyt löytänyt kuitenkin melko varman työpaikan asuinpaikkakunnaltani. Tykkään myös työstäni oikeasti, vaikka tietysti jokaisessa työssä on myös ne huonot puolet. Rahaa tulee siinä määrin, että lainaa saa lyhennettyä ja toimeen tulee. Eikä onneksi ihan jokaista senttiä tarvitse laskea. Pidän todella tärkeänä sitä, miten huonot ajat ovat opettaneet oikeasti vastuullista rahankäyttöä.

On siis tullut koettua ja ennen kaikkea tosiaan opittua paljon elämästä vuonna 2017. Odotuksia on taas tullut ladattua alkaneeseen vuoteen ja katsotaan miten tällä kertaa käy. Tärkeintä kuitenkin on, että rakkaat ihmiset ovat lähellä, terveys on vielä tallella ja hyvä, on koti, jossa viihtyy ja työ, jolla ansaita rahaa tämän arjen pyörittämiseen. 

Olen suunnitelmallinen ihminen ja hetkessä elämisen taito on todella vieras. Vastoinkäymiset hyvistä suunnitelmista ja lähtökohdista huolimatta ovat muuttaneet ajattelutapaani ehkäpä parempaan suuntaan entisestä. Vaikka kuinka suunnittelisi, se elämä nyt vaan sattuu olemaan sellainen, ettet pysty kaikkea hallitsemaan millään. Miksi siis murehtia etukäteen asioita, joille ei yksinkertaisesti voi mitään, vaikka tekisi mitä.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Sain synttärilahjaksi lahjakortin Rauman Sisustusideaan. Osasin oikeille ihmisille esittää vinkkiä hieman kiertokautta, että olisi kiva päästä käymään kyseisessä liikkeessä. Ja toiveenihan toteutui!

Päätin jo kauan sitten, että nuo kulhot haluan. Hopeinen teksti oli aika varma valinta, vaikka kyllä se kultainenkin kävi mielessä. Toisaalta tiedostan, että kultaiseen kyllästyn varmasti helpommin ja hopea on neutraalimpi valinta.

Lexingtonin käsipyyhkeitä meillä on jo ruskeat ja WC:n harmaan värityksen takia valitsin nyt harmaat. Mielestäni nuo pyyhkeet ovat hyvälaatuisia ja sopivan kokoisia, sekä kivoja siitä, että niiden ripustuslenkki on pyyhkeen lyhyellä sivulla ja tuo logo näkyy kivasti kun sen ripustaa vessan seinälle. Kovin oleellisia yksityiskohtia siis...!

Meidän keittiö yrittää muuntua talvea kohti mustaksi ja oikeastaan enää puuttuu verhot, koska vihdoin tiskirätti ja keittiöpyyhe ovat mieleisen näköiset, mieluista materiaalia ja ennen kaikkea oikean väriset! On ollut uskomattoman vaikea löytää mustaa tiskirättiä. Siis ihan kokonaan täysin mustaa ilman mitään kuvioita. Luin myös yhdestä blogista hyviä arvosteluita tästä kyseisestä rätistä. Se on ekologinen ja kestävä, koska kestää pesun koneessa ja on siis aina pesun jälkeen kuin uusi rätti. Myös kivaa keittiöpyyhettä on ollut vaikea löytää. Tykkään nimittäin nimenomaan frotee-kankaasta keittiöpyyhkeenä, en sellaisesta pellavakankaasta esimerkiksi. Mielestäni se on liian ohutta.

Kulhot pääsi heti aitiopaikalle olohuoneen vitriiniin. Rätti ja keittiöpyyhe odottelevat verhoja kaverikseen ja käsipyyhkeet edellisten käytössä olevien pesuvuoroa. 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Silkka heräteostos, tai ainakin puoliksi...

Olin suunnitellut ostavani noille kolmelle pesuaineelle pienen mustan metallisen korin keittiöön. Nuo kierivät aina siellä täällä ja pöytää pyyhkiessä saa nostella yhtä sun toista. Ajattelin, että kun ne olisivat sievästi korissa, ne näyttäisi kivalle ja siivous helpottuisi. Noh, kori on nyt hieman isompi kuin alunperin suunnittelin ja myös tavaraa kertyi enemmän kuin piti...

Onhan tämä kyllä ihan kiva yksityiskohta keittiössä, jossa en täysin rinnoin rakasta valittuja pintamateriaaleja. Toisaalta, asumme vuokrakodissa, ei siis ole varaa saatika mahdollisuutta lähteä remppaamaan keittiötä. Yritetään siis pienillä yksityiskohdilla luoda parempaa tunnelmaa keittiöön.

 

Tein myös noihin jokaiseen pienet nimikyltit sellaisella tekstikoneella. Jotenkin sopii tuohon tyyliin, vaikka olisihan ne ehkä ilmankin tunnistanut! :)

Share
Ladataan...

Pages