Ladataan...
(pikkuseikkoja)

Lammin Sahdin sympaattisen Pöllö-oluen slogan kuuluu: "Ei pöllömpää!".

Kun etikettiä katselee tarkemmin, käy ilmi, että pöllöillä on ilmeisesti ihan oma tapansa ilmoittaa Parasta ennen -päiväys.

The owls are not what they seem?

Puuttuva nelonen löytyi korkista.

Ja mitä tämä matemaattinen lukusarja tässä tarkoittaa? Kaipaamme selityksiä! Missä on special agent Cooper silloin, kun häntä tarvitaan?

Vai onko yksinkertaisesti liikaa, että katsoo 30 jaksoa Twin Peaksia yhden kuukauden aikana?

Share

Ladataan...
(pikkuseikkoja)

Porvooseen hurauttaa Helsingistä bussilla reilussa tunnissa. Päätin piristää pakkauskautta pienellä viikonloppuretkellä. Vaikka kaikki Suomen kaupungit tuntuvat olevan kesäkaupunkeja - ainakin meistä, joilla on erittäin paha asennevamma talvea kohtaan - niin Porvoon kaikenväriset vanhat puutalot näyttävät kieltämättä talvellakin todella söpöiltä. Kun kävelee niiden reunustamia pikkukatuja, voi kuvitella elävänsä vaikka jossain Astrid Lindgrenin sadussa.

Kiertelimme Vanhan Porvoon putiikeissa ja etenimme Vanhan Kappalaisentalon galleriaan (Välikatu 13, sisäpiha), jossa on vielä 9.2. asti esillä taiteilija ja professori Juhani Linnovaaran näyttely. Se käsittää maalauksia eri vuosikymmeniltä, muutamia koruja (taiteilija kouluttautui aikoinaan myös kultasepäksi) sekä Kävelyllä-nimisen veistoksen, joka on nähty Venetsian biennaalissa 1970. Pidin näyttelystä, koska teokset yhdistävät jännästi vanhempia maalaustyylejä pop-taiteeseen. Galleriasta jatkoimme leivoksille Tee- ja kahvihuone Helmeen (Välikatu 7), jonka romanttisen boheemi kalustus on hupaisa ja leivosvalikoima kiitettävä.

Illalla vuorossa oli paljon kehuttu Sinne joen toisella puolella Taidetehtaan yhteydessä (Läntinen Aleksanterinkatu 1). Ravintolan skandinaavinen sisustus oli ehkä turhankin pelkistetty eikä mielestäni tarpeeksi tunnelmallinen ilta-aikaan, mutta ruoka, ah - se oli kaikkea mitä pitikin ja paljon enemmänkin. Seuraavana päivänä katsastimme myös yläkerran Taidehallin näyttelyt.

Illallisen päätteeksi kävimme lasillisilla Porvoon Paahtimon Bar & Caféssa (Mannerheiminkatu 2), jossa on hyvä valikoima oluita ja viinejä sekä viikonloppuna eloisa tunnelma. Listalta löytyy myös suosittuja kahvidrinkkejä kuten Fazerina ja After Eight, ja paikka myy oman paahtimon kahveja.

En usko, että Porvoossa on parempaa paikkaa majoittua kuin Boutique Hotel Onni (Kirkkotori 3). Sen neljä huonetta on sisustettu eri teemoin. Valitsin funkkiksen, joka tosin henki enemmänkin siirtomaaromantiikkaa. Oman huoneen lisäksi hotellin vieraat voivat viettää aikaa viihtyisässä olohuoneessa viiniä siemaillen. Erityisesti arvostan hotellin rentoa asennetta: aamiaisbrunssi alkoi vasta 10.30 ja late check-out tarjottiin kysymättä. Aamiaisbrunssi tarjoillaan hotellin yhteydessä toimivassa Sicapelle-ravintolassa. Kun brunssi päättyy täydelliseen pain au chocolatiin, pehmoisiin macaroneihin ja cavaan, on jo aika lähellä onnea. Sicapelle näytti tosi tunnelmalliselta myös illallispaikkana.

Viikonloppureissun tuliaiset löytyvät helposti Pienestä Suklaatehtaasta (Kirkkotori 1). Valikoimassa on tryffeleitä ja suklaalevyjä, joihin on upotettu marjoja, pähkinöitä ja salmiakkihippuja. Ei tuollaisia voi vastustaa.

Share

Ladataan...
(pikkuseikkoja)

Lomailin viime kesänä Tel Avivissa. Siellä oli upea ranta, viihtyisiä kahviloita, eläväinen kaupunkikulttuuriskene ja KUUMA.

Join loputtomasti minttulemonadeja ja söin parasta shawarmaa (kebabia) ja falafeleja ikinä. Mehu oli Jaffa-appelsiineista ja vähintään joka toinen päivä tilasimme aamiaiseksi paikallista erikoisuutta, shakshukaa, jota sai suunnilleen jokaisesta kahvilasta.

Shakshuka on jonkinmoinen tomaatti-kananmunavuoka ja niin yksinkertainen, että sitä on helppo tehdä itsekin!

Shakshuka (n. 3 hlöä)

2 rkl öljyä paistamiseen
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 paprika
2 tlk kuorittuja kokonaisia tomaatteja
Suolaa
Pippuria
5 kananmunaa
Lehtipersiljaa

Silppua sipuli, hienonna valkosipuli ja viipaloi paprika ohuiksi suikaleksi. Kuumenna oliiviöljyä pannulla ja kuullota sipuli ja paprika. Lisää joukkoon valkosipuli ja kuullota hetki. Lisää tomaatit ja riko niiden rakennetta lastalla. Kiehauta ja anna porista noin 15 min. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada seos uunivuokaan, riko päälle kananmunat ja paista uunissa 200 asteessa noin 15 min. Sirottele päälle vielä vähän suolaa ja pippuria ja koristele lopuksi persiljasilpulla.

Nauti lämpimän leivän, hyvän kahvin ja appelsiinituoremehun kanssa. Shakshukan seurana tarjotaan Israelissa usein myös tomaatti-kurkkusalaattia, josta löytyy helppo ohje esim. täältä.

Share

Ladataan...
(pikkuseikkoja)

Kokeilin Uusia Tuulia -blogin marja-manteliherkkureseptiä. En kylläkään orjallisesti, sillä jätin pois "vaikeimmat ainesosat" eli ne, joita ei välttämättä joka lähikaupasta löydy.

Maistelin hetken kauniin pinkin väristä ja jännän makuista lopputulosta ja tajusin, mistä tässä herkuttelun sijaan on kyse: terveellisestä ja ravintopitoisesta raakaruoasta. Tekemääni marja-mantelimössöä voisi sen ulkonäön, koostumuksen ja maun puolesta parhaiten luonnehtia raakavispipuuroksi. Nimetään se siis tässä uudelleen!

Ensikosketukseni raakaruokaan lienee Hakaniemen Silvoplee-ravintolasta jo monien vuosien takaa. Lokeroin sen silloin vain osaksi muuta kasvisruokaa. Raakaruoka sinänsä tarkoittaa kuitenkin kypsentämätöntä ja prosessoimatonta ruokaa, joten sashimin tai carpaccionkin voisi laskea tähän sarjaan.

Varsinainen tietoinen tutustumiseni raakaruokaan tapahtuikin vasta viime kesänä Johan & Nyströmin raakabrunssilla. Tutustumishetki ei ollut kaikkein optimaalisin: koko viiden hengen porukkamme poti sunnuntai-iltapäivänä vielä edellisen illan juhlintoja. Vajaan 40 euron hintainen, rasvattomalta, suolattomalta ja sokerittomalta maistuva brunssi, johon kahvin sijaan kuului hamppumaito, ei tässä kohtaa ehkä ollut se järkevin valinta...

Kaikki raakabrunssipöydässä oli meille maultaan täysin vierasta ja tutunkuuloiset nimet vain lisäsivät hämmennystä. Raakapizzaksi kutsutun ruokalajin pohja mureni osiin ennen kuin sitä ehti koskettaa ja täytettä saattoi lähinnä kuvailla punaiseksi ja valkoiseksi. Raakatiramisu puolestaan oli maultaan yhtä lähellä tiramisua kuin tiramisu kanelipullaa.

Nälkäisenä syö silti vaikka mitä, joten ahdoin vatsani täyteen ja totesin brunssin päätteeksi positiivisen asian: vaikka raakaruoasta tulee täyteen, siitä jää kevyt olo. Ihan kuin sushista tai vietnamilaisista kesärullista.

Tuo brunssikokemus ei vienyt uskoani raakaruokaan. Arvostan, että on vaihtoehtoja. Näen raakaruoan kuitenkin enemmän osana terveellistä ja hyvää oloa tukevaa ruokavaliota kuin herkuttelua - herkuttelu vaatii edes jotain epäterveellistä, eikö?

Ja takaisin raakavispipuuroon! Alla oleva resepti on maidoton ja gluteeniton, sisältää paljon kalsiumia, kuituja ja vitamiineja ja sopii hyvin aamu- tai välipalaksi.

Raakavispipuuro marjoista ja manteleista (2 annosta)

2 dl manteleita
2 dl kotimaisia pakastepuolukoita ja mustaherukoita
2 dl manteli- tai riisimaitoa
2 tl hunajaa (tai enemmän jos tahtoo makeampaa)
1 tl vaniljasokeria

Liota mantelit yön yli vesikulhossa jääkaapissa, ja huuhtele sitten kylmällä vedellä. Kaada kaikki ainekset osissa tehosekoittimeen ja sekoita, kunnes massa on tasaista. Syö sellaisenaan tai lisää päälle vielä marjoja.

Share

Ladataan...
(pikkuseikkoja)

Kallio on tosiaan kunnostautunut vanhan tavaran ystävien aarremaana!

Yksi uusimmista tulokkaista vintagerintamalla on Fargo Vintage Fleminginkadulla, Harjun puolella. Kolmen eri toimijan yhteisyritys myy muun muassa SOUL vintagen vaatteita ja kenkiä, Aarnes Designin huonekaluja ja Jazz & Soulin levyjä.

Löysin heti ensimmäisellä käynnilläni täydellisen 60-luvun kirjahyllyn. Alkuvuoden alessa sai 10 prosentin alennuksen ja kuljetuskin sovittiin hintaan kuuluvaksi.

Fargo löytyy osoitteesta Fleminginkatu 2 ja on auki ma-pe 12-18 ja la 12-17.

Share

Ladataan...
(pikkuseikkoja)

Lupasin uudelle Pariisin kontaktilleni välittää sanaa suomalais-ranskalaisesta yhteistuotannosta, joka saa ensi-iltansa Kaapelitehtaan Turbiinisalissa tämän viikon torstaina.

Ranskalainen Ludovic Kerfendal on ohjannut näytelmän Apocalypse Now – Hetken läsnä, jonka pääosassa nähdään Sari Havas. Se kertoo naisnäyttelijästä, joka rakastaa ammattiaan. Näyttämö on hänen kotinsa ja näytelmät hänen elämänsä. Näyttelijänä nainen on läsnä, mutta todellisessa elämässään hän kompastelee läsnäolon vaikeuden kanssa.

Ohjaaja kertoo omin sanoin näin:

”Koko näytelmä on suomeksi, mutta siinä on totta kai paljon ranskalaisia vaikutteita… Ehkä se onkin ranskalainen näytelmä! Enimmäkseen se on henkilökuva naisesta, joka yrittää löytää tasapainon kaikille ristiriitaisuuksilleen. Yhtäkkiä köysi, jota pitkin hän yrittää kävellä, kuitenkin katoaa. Olen yrittänyt olla mahdollisimman visuaalinen. Tärkeintä ei ole vain se, mitä kuulee – kuten usein teatterissa – vaan myös se, mitä näkee ja tuntee.”

Esityksiä nähdään Kaapelitehtaalla puolentoista viikon ajan, 23.1–2.2.2014.

Share
Ladataan...

Pages