Ladataan...
(pikkuseikkoja)

Lux Helsinki -valofestivaalin teoksia on perinteisesti saanut ihailla pakkasen kivistämin jäsenin, ja niin saadaan säätietojen mukaan tänäkin vuonna. Festivaali alkaa torstaina, mutta valotaidetta pääsee nauttimaan jo aiemmin – ja vieläpä sisällä lämpimässä. Kaapelitehtaan Lux In -näyttely tarjoaa kovan kattauksen valotaidetta. Joukossa on myös erinomaista videotaidetta.

Erityisen koukuttavaa näyttelyn antia on Teemu Määttäsen installaatio Red Chair (2016), jossa tuolin jalat on liitetty erikoistekniikalla digitaaliseen animaatioon. Flow'ssa viime kesänä keikan vetäneen Pink Twins -taiteilija-muusikkoveljesduo Juha ja Vesa Vehviläisen kaunis Overlook-videoteos puolestaan vie Hohto-elokuvan Overlook-hotelliin. Hämmästyttävin teos on ehkä Liubov Moskvinan Travelling Light, jossa punaiset valosäikeet kietoutuvat toisiinsa täydellisessä pimeydessä – kännykät ja kamerat on jätettävä tilan ulkopuolelle.

Lux in -näyttely on esillä vielä viikon, joka päivä iltakymppiin asti. Lisäksi Kaapelitehtaalla järjestetään nyt keskiviikkona 4.1. klo 20–00 yhden illan kestävä Bring Your Own Beamer -näyttelyklubi. Siellä kuka vain voi projisoida tyhjään tilaan oman mediataide-esityksensä, ja paikalle voi tulla myös tyhjin käsin ihan vain katselemaan muiden luomuksia.

Lux In, Kaapelitehtaalla 1.–10.1. klo 15–22

Arja Kärkkäinen: Varpaalleastuja

 

Share

Ladataan...
(pikkuseikkoja)

Tämä sarja oli lähellä mennä ohitseni, mutta sitten törmäsin siihen sattumalta Netflixissä etsiskellessäni jotain kevyttä ja kivaa katsottavaa. Joe Swanbergin draamakomediasarja Easy kertoo chicagolaisten ihmisten arjesta ja ihmissuhteista. Jokainen jakso toimii itsenäisenä tarinana, mutta tarinalinjat myös risteävät osittain toistensa kanssa. Mukana on tuttuja kasvoja, mm. Orlando Bloom, Malin Akerman ja Jane Adams.

Jaksot esittelevät ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Yksi pariskunta elvyttää vanhaa suhdettaan, toinen taas todistelee, ettei perheenlisäys muuta aiempaa vauhdikasta elämää. Nuori nainen tapaa uuden potentiaalisen kumppanin, toinen puolestaan on lopettamassa parisuhdettaan. Mukaan on saatu hilpeästi nykyajan ilmiöitä: Tinderin käyttöä, mikropanimon pyörittämistä, vegaanista ruokavaliota, somejulkisuutta ja selfieitä.

Mutta ennen kaikkea sarjassa on puhetta, paljon puhetta. Easy perustuukin pitkälti jatkuvaan dialogiin henkilöhahmojen välillä. Puhumisen myötä on helpompi ymmärtää keskustelukumppaniaan, ja erityistä sarjassa onkin sen mukavuus. Perinteisiin kerronnan kaavoihin kangistuneena huomaa itsensä nopeasti kyyniseksi odottaessaan erimielisyyksien ja väärinymmärrysten johtavan konfliktiin. Konfliktia ei nimittäin koskaan tule, vaan päähenkilöt kuuntelevat myös eriävää näkökulmaa, mukautuvat muuttuneeseen tilanteeseen ja pyrkivät löytämään molempia tyydyttävän ratkaisun.

Easy muistuttaa, että asioista tosiaan voi puhua ja sen kautta löytää yhteisymmärryksen. Kuinka toivoa herättävä, hyvänmielen sarja! Arki ei ole aina helppoa, mutta kyse on asenteesta: asioista voi päättää tehdä itselleen helpompaa. Easy valaa uskoa ihmisen hyvyyteen, ja sitä ehkä tarvitaan erityisen paljon juuri näinä aikoina.

Share

Ladataan...
(pikkuseikkoja)

Oscar Wilde hioo itsestään täydellistä tullakseen kuolemattomaksi. Lifestyle-bloggaaja Dora kuvaa viimeisteltyjä sommitelmia ja selfieitä saadakseen tykkäyksiä ja kommentteja. Ujo kirjallisuuden tutkija harhautuu kauneutta ja materialismia käsittelevän työnsä äärestä yhä pakkomielteisemmin erään tietyn blogin pariin.

Anna-Kaari Hakkaraisen kolmas romaani on hämmästyttävä sekoitus kirjallisuutta ja taidehistoriaa, populaarikulttuuria, brändejä ja blogimaailmaa. Kristallipalatsin keskiössä on lasinen palatsi, toisaalla vuoden 1851 Lontoon maailmannäyttelyn areena Crystal Palace, mutta tässä maailmassa taas kasvitieteellinen puutarha Helsingissä. Kaikki lähtee liikkeelle lasipuutarhasta, ja kaikki kulkevat sitä kohti.

Lasipuutarha on Hakkaraisen kirjassa fyysisestä muodostaan huolimatta ennen kaikkea symbolinen olotila. Se kuvaa ihmistä katseiden alla mutta antaa tälle myös mahdollisuuden kätkeä asioita sisäänsä. Samalla se tarjoaa kaksi erilaista roolia: katsottavan ja katselijan.

Elämästä tallennetaan kuvia, mutta toisaalta kuvat luovat omia tarinoita. Mikä on totuus ja mikä kaunisteltua fiktiota? Mikä todellisuutta ja mikä kulissien rakentamista? Ja kun kulissit muotoilevat identiteettiä uusiksi, mikä lopulta on aitoa ja oikeaa? Kristallipalatsin kieli on yhtä aikaa analyyttistä ja runollista. Tarinan osalta se kumartaa syvään yhdelle inspiraation lähteelleen, Oscar Wilden ainoalle romaanille, Dorian Grayn muotokuvalle.

Share

Ladataan...
(pikkuseikkoja)

Toin viime viikon Pariisin reissulta tuliaisina taas muutamia matkavinkkejä. 

Tässä tämän kerran ravintolasuosikkini – vaihtoehtoina modernia tex-mexiä, klassista ranskalaista ja rentoa italialaista keittiötä.

Paris Texas

Jos ravintolan nimi viittaa Wim Wendersin elokuvaan, on se jo riittävä syy suunnata sinne. Tänä syksynä avattu Paris Texas tarjoaa vaalealla puulla ja funkkishenkisillä yksinkertaisilla pallolampuilla hillittyä diner-tunnelmaa. Ruokalistalla on burgereita, tacoja ja liha-annoksia, kevyempään nälkään löytyy kasvistacoja tai poke-kulho. Brunssille sopivat erilaiset eggs benedit -annokset. Ruoan voi huuhtoa alas makeilla cocktaileilla. Myös talon gin and tonic tarjotaan yllättävänä, itsetehdyllä siirapilla maustettuna versiona. Paikka sijaitsee 10. kaupunginosan vilkkaissa ravintolakortteleissa.

74 Rue du Faubourg Saint-Denis

Uptown

Montmartnen rauhalliselta pohjoisrinteeltä löytyy pieni viihtyisä ravintola Uptown. Viikonloppuisin tarjolla on iso brunssikokonaisuus, joka sisältää leipien ja croissantien lisäksi alkuruoan, pääruoan ja jälkiruoan. Maidottomalle ruokavaliolle paikka oli haastava, mutta kaikki, mitä söin (kuten kuvan sisäfilee ja puikulaperunat), oli loistavaa. Pöytävaraus on suositeltava, ja helppo tehdä nettisivuilta. Saimme pöydän varaamatta lähinnä onnella, kun toinen seurue oli odotettua pienempi. Katse kannattaa nostaa persoonalliseen lautakattoon.

18 Rue Francoeur

Ober Mamma

Suosittu italialaisravintola Ober Mamma sijaitsee nimensä mukaisesti Oberkampfissa, lähellä Saint Martinin kanaalia. Pöytää kannattaa varautua odottamaan. Kuhisevalla ravintolalla on vanha koristeellinen baaripuoli, jonka takaa löytyy peileillä, viherköynnöksillä ja näyttävällä keinotekoisella puulla koristeltu värikäs ravintolasali. Listalla on mm. pastoja, pizzoja ja salaatteja.

107 Boulevard Richard Lenoir

Share

Ladataan...
(pikkuseikkoja)

Katsoin viikonlopuksi julkaistut Gilmoren tyttöjen uudet jaksot tuoreeltaan, yhdeltä istumalta. Netflixin tuottama ja sarjan alkuperäisen luojan Amy Sherman-Palladinon kirjoittama neliosainen erikoiskausi/minisarja A Year in the Life lunasti odotukset varsin hyvin. Nauroin ja itkin. Tässä analyysiä aiheesta.

*** HUOM. SPOILEREITA! *** SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA! ***

Yleisesti

A Year in the Life alkaa kevyesti ja palaa katsojan kanssa suoraan Stars Hollow'n pikkukylään tuttujen hahmojen pariin. Kuten seitsemännen kauden loppu antoi olettaa, Lorelai ja Luke ovat palanneet yhteen ja Rorysta on tullut menestyksekkäältä vaikuttava toimittaja. Ihmiset ja paikat ovat entisellään, mitä nyt Luken kuppilassa on (hankalakäyttöinen) wifi, Dragonfly-majatalon keittiössä vierailee pop-up-ravintolayrittäjiä ja Kirk on keksinyt uudeksi bisnesideakseen taksipalvelun nimeltä Öööber.

Ensimmäinen jakso on pitkälti vielä komediaa, mutta sen jälkeen sarja muuttuu selkeästi draamapainotteisemmaksi. Hiljalleen tunteet keriytyvät auki: Rory etsii elämälleen päämäärää, Lorelain ja Luken suhteessa on vaikeatulkintaista kitkaa ja Lorelain välit kiristyvät sekä Emilyyn että Roryyn. Emilyn puolestaan on opeteltava elämään ilman Richardia, jonka poissaolon sarjasta saattoi päätellä näyttelijä Edward Herrmannin menehdyttyä kaksi vuotta sitten.

Viimeisessä jaksossa käydään läpi suurimmat tunteet. Gilmoren tytöiksi jakso on yllättävän surumielinen vaikka henkilöhahmot saavat toki sovittua asiansa ja löytävät omat suuntansa.

Kun tyypillisesti jatko-osat saattavat alkaa suureellisesti ja paljastua pinnallisiksi, ei Gilmoren tyttöjen uusissa jaksoissa tätä ongelmaa ole. Sarjan alkuperäinen tunnelma on onnistuttu säilyttämään kaikkien vuosien jälkeenkin, ja henkilöt ovat juuri sopivan verran pysyneet entisenlaisina ja sopivan verran varttuneet.

Loppukohtaus

Ne viimeiset neljä sanaa: "Mom..." "Yeah?" "I'm pregnant."

Ensimmäisellä sekunnilla se on kuin isku vyön alle, täysi tyrmäys. Rory ei voi toistaa äitinsä historiaa, tämä on ollut koko sarjan yksi kantava teema.

Toisella sekunnilla avautuu lopetuksen nerokkuus: historia todella toistaa itseään. Rorysta tulee yksinhoitaja kuten hänen äitinsä oli, lapsen isä on mitä todennäköisimmin Logan, siis rikkaan perheen hurmaava kasvatti kuten Christopherkin. Ja Jess – se katse, jolla Jess katsoo Rorya hetken ikkunan läpi ennen kuin lähtee, juuri noin katsoi myös Luke Lorelaita. 

Sarjan loppukohtauksen tapaisesta hetkestä on Lorelain ja Roryn tarina alkanut; nyt ympyrä sulkeutuu ja uudet tarinat alkavat. Historia toistuu mutta ei identtisenä. Rory on 32-vuotiaana tuplasti niin vanha kuin Lorelai oli saadessaan Roryn. Roryllä on myös yliopistokoulutus, työkokemusta ja loistavat eväät päästä kiinni unelmiensa työhön milloin vain. Toiset asiat sen sijaan eivät muutu ympärillä lainkaan: säännölliset vierailut Emily Gilmoren luona ja Stars Hollow'n hössöttävät, rakastavat asukkaat.

Parhaat hetket – top 5 

Nämä hetket naurattivat/itkettivät/koskettivat:

* Logan kavereineen tarjoaa alakuloiselle Rorylle piristävän tuulahduksen toista maailmaa (Across the Universe -musikaalista tutun Jim Sturgessin Beatles -tulkinnan) With A Little Help From My Friendsin tahdissa.

* Lorelai ja Michel istuvat lasillisella porttikongiin perustetussa hämyisessä salabaarissa, joka puretaan ja pystytetään sekunneissa, kun Taylor kulkee porttikongin ohi vahtivuorollaan.

* Lorelai kertoo puhelimessa oman muiston edesmenneestä isästään ja Emily kiittää Lorelaita tarinan päätteeksi.

* Jess katsoo Rorya lyhyen hetken ikkunan läpi tämän huomaamatta.

* Luke huutaa Lorelaille kerralla kaikki tunteensa parin yhteisessä keittiössä.

Muuta

Melissa McCarthy on toki sarjan näyttelijöistä nykyään menestynein ja siksi epäilemättä kiireinen, mutta katsojalle tulee auttamatta olo, mahtaisiko olla vähän diivakin, kun nainen on saatu mukaan tasan yhteen kohtaukseen vaikka esittää Lorelain parasta kaveria. Minisarjan oudoin vitsi on Roryn poikaystävä Paul, jota kukaan ei muista, ei edes katsoja. Sarjan ihanaa tunnaria, Where You Lead, saadaan odottaa kirjaimellisesti loppuun saakka, aina viimeisen jakson lopputeksteihin asti.

Share
Ladataan...

Pages