Ladataan...
Pikkuseikkoja

Ja näitähän riittää, joka makuun! My O My, Korjaamo, Taikki, Kaapeli, Vanha, Teurastamo. Kaikilla on omat joulumyyjäisensä.

Etsitkö designia, taidetta, kirjoja vai käsitöitä? Tsekkaa Tripsteriin kokoamani vinkit Helsingin eri joulumarkkinoista.

Oma suosikkini on aivan keskustassa eli Aleksanterinkadun joulukadulta löytyvä My O My'n Xmas Garage, joka toimii tänä vuonna uudessa laajemmassa tilassa, entistä suuremman ja houkuttelevamman designvalikoiman kanssa. Suosittelen piipahtamaan joulua odotellessa.

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Pursimiehenkadun sympaattinen kahvila Kuuma muutti syksyn alussa kulman taakse Albertinkadulle. Samalla se sai lisää asiakaspaikkoja sekä Välimerta muistuttavan kiiltävän turkoosin lattian.

Lauantaiaamiainen osoittautui suosituksi, mutta pöydän sai pienellä odottelulla. Tarjolla on paria eri aamiaiskokonaisuutta, joihin saa valita sopivat elementit: jogurtin tai chia-vanukkaan, avokadotoastin tai jonkun kolmesta eri croissantista sekä itselle sopivan mehun ja kahvin, myös kasvimaitoja löytyy.

Flunssan ennaltaehkäisyksi voi tilata erikseen tiukan vitamiinishotin. Croissantien ystäville tiedoksi, että tarjolla oli ainakin tavallista, suklaa- ja mantelicroissantia.

Ystävällisen palvelun lisäksi saatavilla on wifi ja naistenlehtiä. Arkisin lounaaksi tarjotaan kasviskeittoja. Jos asuisin näillä kulmilla, olisi Kuuma mitä todennäköisimmin kantapaikkani, nyt tyydyn tekemään sinne satunnaisia lauantaivisiitteijä.

Albertinkatu 6, auki arkisin 8–17, la 10–16

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Pari viikkoa sitten sovimme ystäväni kanssa perjantai-afterworkit Kiasmaan. Mikä loistava tapa jättää työviikko taakseen ja siirtää ajatukset muualle! 

Suuntasimme suoraan Mona Hatoumin lokakuussa avattuun yksityisnäyttelyyn. Taiteen voimaannuttavan vaikutuksen nimissä suosin keskittymistä yhteen näyttelyyn kerrallaan. Niinpä yhtä aikaa esillä ollut Meeri Koutaniemen ja Arman Alizadin Pahan jälkeen -näyttely (26.2.2017 saakka) jäi vielä seuraavaan museovisiittiin.

Brittiläinen, alunperin Beirutissa palestiinalaiseen perheeseen syntynyt Mona Hatoum (s. 1952) kävi Lontoossa vuonna 1975 ja jäi sinne, kun Libanoniin syttyi samaan aikaan sisällissota. Pariisin ja Lontoon kautta Kiasmaan saapuneessa näyttelyssä on esillä taiteilijan yhteiskunnallisia töitä 70-luvulta tähän päivään.

Teokset levittäytyvät museon kahteen ylimpään kerrokseen. Neljäs kerros on melkein karmaiseva. Metalliset kerrossängyt, häkit ja piikkilangat tekevät huoneista ahdistavia. Ihmistä korkeampi raastin ei ole enää vain keittiöväline. 

Viidenteen kerrokseen noustessa tunnelma kevenee ja muuttuu leikittelevämmäksi. Häkeistä pursuavia, pulleiksi puhallettuja lasiveistoksia tahtoisi koskettaa. Teos, jossa hiekka vuoroin muotoutuu uriin, vuoroin pyyhkiytyy sileäksi, on miellyttävästi hypnoottinen. Oliiviöljysaippuoista koottu kartta levittää hyvän tuoksun ympärilleen. Muun muassa poliittisiin konflikteihin ja ihmisoikeuksiin viittaavat viestit teosten taustalla eivät silti katoa mihinkään.

Mona Hatoum Kiasmassa 26.2.2017 asti

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Mikään ei sovi tähän loppuvuoden paksuun pimeyteen paremmin kuin hyvin tehty drinkki, tunnelmallisessa cocktailbaarissa, ystävän kanssa kuulumisia vaihdellen.

Minne mennä siis? Tässä uusimmat suosikkini, kolme R:ää eli Runar, Roster ja Rusty:

RUNAR

Fabianinkadun F6-hotellin Bar Runar luottaa laatuun ja rentoon otteeseen. Suosittu paikka oli lauantaina täysi jo alkuillasta. Nuoret miehet sekoittavat baaritiskin takana kekseliäitä drinkkejä, kokeile esim. The Pelican Briefiä, joka sisältää pekaanipähkinää, appelsiinia ja viskiä. Jos ei ole kova jano, voi tilata vaikka Mini Gin Tonicin. Viikonloppuisin paikalla soittaa DJ. Fabianinkatu 6

Roster

Pohjois-Espan Roster Helsinki toimii sekä ruokaravintolana että baarina. Katutason baaripuoli on kaunis korkeine ikkunoineen. Cocktailien seuraksi voi tilata pientä syötävää. Kokeile drinkkilistalta esim. Winter Is Comingia, jossa on rommia, rosmariinia ja viskiä. Tarjolla on myös mocktail-lista. Viikonloppuiltoina paikalla on DJ. Pohjoisesplanadi 17

Rusty

Rusty Bar Katajanokalla löytyy Shelter-ravintolan yläkerrasta. Hämyisässä paikassa on fiinin salakapakan tunnelmaa. Drinkkien seuraksi voi tilata pientä syötävää alakerran ravintolasta. DJ soittaa Rustyssa iltaisin keskiviikosta lauantaihin. Kokeile esim. ihanan Ingrid Bergmanin mukaan nimettyä cocktailia, jossa on mm. akvaviittia, absinttia ja omenaa. Kanavaranta 7

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Käyn nykyään vain harvoin seisovien pöytien brunsseilla, sillä suosin täsmävalintaa: tilaan suoraan sen, mistä pidän. Kun kuitenkin sain kutsun brunssille, jossa on erityisesti otettu huomioon vegaanisuus – ja näin myös maidottomuus kuten itselläni – niin täytyihän sitä kokeilla.

Punavuoren Moko Market uudisti hiljattain lauantaibrunssinsa, joka tunnetaan nyt nimellä Farmer's Garden Green Brunch. Ideana on, että sekä sekasyöjät että vegaanit voivat syödä yhdessä samasta pöydästä. 

Toteutusta täytyy kiittää: harvoin on vegaanisella/maidottomalla ruokavaliolla ollut näin helppoa tunnistaa joukosta itselle sopivat asiat. Lisäksi brunssin tarjonta on harvinaisen runsas erikoisruokavaliolle, ja vegaanisia/maidottomia vaihtoehtoja on kerrankin enemmän kuin osaisi kaivata. Tarjolla on leipiä ja päällysteitä, salaatteja, jogurttia, jopa useampaa eri puuroa, uunijuureksia, hedelmiä ja vegaanista kakkua. Mehubaarista saa erilaisia terveysmehuja ja niiden päälle on appelsiinimehua, Kaffa Roasteryn kahvia ja ranskalaista teetä. 

Omat suosikkini Mokon brunssipöydästä olivat vahvan marjainen, mantelimaitoon tehty tuorepuuro sekä kaurajogurtin kanssa tarjottu, maukas siemenmysli. Olisin tahtonut maistaa myös paikan cashewtuorejuustoa, mutta saavuimme brunssille aika myöhään ja se oli jo ehtinyt loppua. Toisaalta menetys ei ollut suuri, sillä täyteen tästä erikoisbrunssista tuli muutenkin.

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Frankfurt am Main on kohde, jonne suuntaa paljon työmatkaajia. Siinä roolissa tutustuin kaupunkiin itsekin, mutta yllätyksekseni ohjelma oli sen verran väljä, että ehdin seminaarisalissa istumisen lisäksi pyörähdellä vähän kaupungillakin.

Pikaopas Frankfurtiin:

Joenvarsi & kävelysilta

Hyvä tapa tutustua kaupunkiin on kulkea pitkin Main-joen vartta. Joenvarsi on kuulemma viikonloppuisin suosittu ulkoilureitti, mutta arkipäivänä vastaan osui vain satunnaisia koiranulkoiluttajia ja hölkkääjiä. Kaupunki ympärillä hahmottuu kävellessä: Frankfurt on vanhaa ja uutta, perisaksalaista arkkitehtuuria ja lasisia pilvenpiirtäjiä.

Erityisesti kannattaa nousta Eiserneg Steg -kävelysillalle ihailemaan auringonlaskua, jolloin bisness district hohtaa punaisena lännessä ja kirkkojen tornit ja Euroopan keskuspankin päärakennus nousevat seesteistä sinistä taustaa vasten idässä.

Keskusaukio & Taidehalli

Kävelysillalta päätyy lähes suoraan vanhankaupungin keskukseen, keskiaikaiselle raatihuoneentorille (Römer). Samoilla kulmilla tiiviisti sijoitettujen rakennusten keskeltä nousee kohti taivasta valtavalta näyttävä Frankfurtin katedraali (Dom). 

Aivan nurkan takana näistä turistinähtävyyksistä löytyy taiteenystäville Schirn-taidehalli, jossa on vielä 8.1.2017 saakka esillä kiinnostava näyttely. Ulay Life-sized esittelee sekä taiteilijana että performanssitaiteilija Marina Abramovićin entisenä miesystävänä tunnetun Ulayn teoksia tämän uran varrelta. Mukana on niin valokuvia kuin videolle tallennettuja performansseja.

Illallista & tuliaisia

Ehdin nauttia aikaisen illallisen ennen paluulentoa paikallisen kaverin kanssa viihtyisässä Langosch am Mainissa (Fahrgasse 3), josta löytyi mukavasti vegaanivaihtoehtojakin sekä runsas cocktaillista. Ravintola sijaitsee Fischerplätzchen-aukion reunalla, jonka ympärillä näkyi myös muita mukavan näköisiä istuskelupaikkoja kuten Cafe Sugar Mama, baari Moloko+ sekä ravintola Naïv. Edellisen illan työillallinen nautittiin kreikkalaisessa Ariston Restaurantissa (Heiligkreuzgasse 29), joka sekin oli erinomainen.

Tuliaiset kotiin voi puolestaan hankkia kauniista kahvila-suklaapuodista Bitter & Zart (Braubachstraße 14).

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Kun etsin edelliselle vähän pidemmälle lomareissulle tarpeeksi paksua pokkaria, löysin Akateemisesta klassikon, jonka olin aikonut lukea ties kuinka kauan, mutta jonka olin aina unohtanut. Aavistelin, että Jumalat juhlivat öisin saattaisi osoittautua hypetetyksi, mutta ainakin se riittäisi kahden viikon matkalle, jossa ei ollut tiedossa kuin muutama rantapäivä.

Donna Tarttin esikoisteos yllätti iloisesti ja osoittautui nautittavammaksi kuin olin arvannutkaan: kun siihen kerran tarttui, oli siitä luopuminen lähes tuskaa. Eikä se kahdeksi viikoksi tietenkään riittänyt, kun sitä vauhdilla ahmi. Jumalat juhlivat öisin järisytti siten kuin vain harva kirja pystyy ja vei mukanaan kirjailijan luomaan maailmaan kuin olisin ollut näkymätön henkilöhahmo, joka seuraa tarinan henkilöitä aivan näiden vierestä. 

Mikä kirjassa sitten kiehtoo? Sen lumoava tunnelma, sen salaperäiset mystifioidut henkilöhahmot, jonkin suuremman ja paremman tavoittelu, filosofiset pohdinnat minuudesta ja siitä irtautumisesta, kauneuden ja hyvän maun arvostaminen kaiken muun hinnalla ja hitaasti mutta vääjäämättä lopputulokseen etenevä juoni.

Ulkopuoliseksi itsensä tunteva, uudenlaista elämää haikaileva Richard aloittaa opinnot kaukana kotoaan, vermontilaisessa collegessa. Häntä kiehtoo joukko erilaisia nuoria, jotka opiskelevat omalaatuisen opettajan johdolla muinaiskreikkaa eristyksissä muusta campuksesta. Autistisen älykäs Henry, kauniit kaksoset Camilla ja Charles, boheemi Francis ja suorasukainen Bunny. Henkilöhahmot herättävät myös lukijan uteliaisuuden, heitä tahtoisi ymmärtää, heidän päänsä sisään haluaisi päästä.

Henkilöiden salaperäisyys ei ole vain harha: opiskelijoilla todella on suuri salaisuus, joka vähitellen avautuu Richardille ja tempaa tämänkin mukaansa. Bestsellerin ansiona ei kuitenkaan ole vain kiinnostavat henkilöt ja koukuttava juoni, vaan teos on kirjoitettu taiten, maalaten tunnelmat ja maisemat suoraan lukijan silmien alle.

 

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

"Kun kuulin M:n kuolemasta, tajusin olevani maailman toiseksi yksinäisin mies."

Pohdin vuosi sitten, mahdetaanko Haruki Murakamin uutta novellikokoelmaa Men Without Women suomentaa. Asia selvisi sittemmin: tänä syksynä julkaistu Miehiä ilman naisia on nyt ensimmäinen Murakamilta suomennettu novellikokoelma.

Teos viittaa nimellään suoraan Hemingwayn samannimiseen, 20-luvulla julkaistuun novellikokoelmaan. Murakamin teoksen miehet ovat yksinäisiä, surumielisiä ja moni heistä on menettänyt naisen elämästään. Tuttua Murakamia siis, kun miettii useita tämän romaanejakin.

Kokoelman nimikkonovellissa mies saa kuulla entisen tyttöystävänsä kuolleen. Mies muistelee mennyttä suhdetta ja tuntee tyhjyyden sisällään kasvavan. Muissa novelleissa on muunlaisia miehiä, toisenlaisissa elämäntilanteissa: yksi on menettänyt puolisonsa onnettomuudessa, yksi rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään, yksi on eronnut vaimostaan ja pystyttää uutta elämää, yksi on eristäytynyt maailmasta kokonaan.

Kokoelman erilaisista tarinoista osa on realistisempia, osalla taas on yhteyksiä Murakamia kiehtovaan, todellisuuden takaiseen maailmaan. Miehiä ilman naisia jää kuitenkin kokonaisuudessaan vaisuksi, kun sitä vertaa joihinkin Murakamin todella hulvattomiin tai koskettaviin novelleihin esim. kokoelmissa Blind Willow, Sleeping Woman ja The Elephant Vanishes. Myös teoksen käännös tuntui paikoittain töksähtelevältä ja olisi ehkä kaivannut vielä hiomista muunnettaessa suomenkieleen.

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Rähjäinen, kaunis, vanha, uusi, urbaani, metsäinen. Belgrad on yhtä aikaa kaikkea ja siksi täydellinen kaupunkilomakohde. Se tarjoaa mm. viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita, hyvää ruokaa (myös vegaanista) ja katutaidetta. Eläväisen kaupungin kaduilla, aukioilla ja terasseilla soi livemusiikki ja kesäiltana joukko kaupunkilaisia saattaa kokoontua pääkadun varrelle katsomaan ulkoilmaelokuvanäytöstä.

Kaupungin historia on ollut kautta aikojen sotaisa. Viimeisimpänä muistona kaupunkikuvassa näkyvät Naton pommituksista 1999 jääneet toimistotalojen rauniot. 

Mielenkiintoinen ja monipuolinen Belgrad on aliarvostettu Euroopan lomakohde, mutta ainakin suomalaisille asiaan vaikuttaa se, ettei Helsingistä ole suoria lentoja Belgradiin. Suosittelen silti lämpimästi etsimään sopivan lentoreitin ja tutustumaan kaupunkiin. 

Useampikin kaupungin museoista tuntui olevan suurimittaisessa remontissa ja siksi kiinni, mutta suurkaupungissa riitti paljon muutakin tekemistä. Listasin alle kiinnostavimpia nähtävyyksiä. 

1. Näkymät linnoitukselta

Belgrad sijaitsee Tonavan ja Sava-joen risteyksessä. Jokien kaunista, puistojen reunustamaa risteyskohtaa voi ihailla kukkulalta käsin Kalemegdanin linnoituksen muurilta. Linnoitukselle pääsee suoraan keskustan pääkävelykadulta (Kneza Mihaila), jota ympäröivät upeat vanhat kivitalot.

2. SAVAMALA JA KOSANČIĆEV VENAC 

Savamalan boheemia kaupunginosaa suosivat luovan alan ihmiset. Alueella voi nauttia kahviloista, baareista ja katutaiteesta. Savamalan vieressä puolestaan on ainutlaatuinen Kosančićev venac, ikivanhojen mukulakiviteiden peittämä kaupunginosa.

3. Sava-joen ranta

Belgrad on tunnettu vilkkaasta yöelämästä ja Sava-joen varrella olevista yökerholautoista (uuden Belgradin puolella). Toisaalta jokimaisemista voi nauttia myös ennen auringonlaskua lounastamalla tai illallistamalla jollain sataman lukuisten ravintoloiden terasseista (vanhan Belgradin puolella). 

4. Pyhän Savan katedraali

Tätä yhtä maailman suurimmista ortodoksikirkoista kannattaa käydä katsomassa pimeään aikaan, kun sen valkeat marmoriseinät hohtavat upeasti yön pimeydessä.

5. Titon mausoleumi

Tito-museo on visiitin arvoinen. Ennen mausoleumia kannattaa katsoa sisäänkäynnillä näytettävä huvittavan propagandistinen lyhytfilmi Titon urasta. Tämän jälkeen voi siirtyä entisen Jugoslavian johtajan seesteiseen ja valoisaan mausoleumiin.

6. HOTEL MOSKVA

Majoituimme Belgradin tunnetussa maamerkissä, Hotel Moskvassa. Entisajan tunnelmaa henkäilevässä hotellissa ovat aikojen saatossa yöpyneet niin HitchcockSartreOrson WellesJosephine Baker ja Albert Einstein kuin monet muutkin tunnetut henkilöt. Alakerran aula ja ravintolatila ovat erityisen loisteliaat.

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Paikkoja, joihin palaan aina uudelleen: Pariisi. Kun säännöllisesti reissaa myös muualla ja näkee uusia paikkoja, on mukavaa palata kaupunkiin, jonka metrokartan tuntee. Yksi maailman suosituimmista matkailukohteista on paljon muutakin kuin turisteja ja Eiffel-torni.

Pariisi on pikkuisia kodikkaita korttelikinoja, unohtumattomia taidenäyttelyitä, nurkan takaa yllättävää katutaidetta, uusia ruokatrendejä ja viihtyisiä kahviloita, kiinnostavia keikkoja, läpi vuoden vilkkaita terasseja, piknikeille täydellisiä puistoja. Ja niin auringossa kuin sateellakin kaunis Canal Saint Martin.

Seuraava matka on varattu.

Canal Saint Martin

Canal Saint Martin

Keikkapaikka Point Éphémère

Brooklynilainen "now-age"-bändi Prince Rama

Prince Rama

Grand Pigalle Hotel

Room with a view

Parc Monceau

Canal Saint Martin

Canal Saint Martin

Jardin des Tuiliers

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Jef Aerosolin Chuuuttt!-muraali aivan Centre Pompidoun vieressä, Invaderin pikseliteokset, SOBRin kimaltelevassa konfettisateessa tanssivat tytöt, Fred le Chevalierin pienet tyylikkäät hahmot, Banksyakin. Pariisin hienojen taidemuseoiden lisäksi ei kannata jättää väliin sitä kaikista suurinta nykytaidegalleriaa eli kaupunkia itseään.

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Saako olla creme brulee – kevyttä mielihyvää?

Kun hyvän elämän ainesosat ovat suunnilleen kasassa, on aivan luonnollista kyseenalaistaa kaikki. Antti Hietalan käsikirjoituksessa ja ohjauksessa Tommi Korpelan esittämä Alpo epäilee todellisuuden olevan vain ovelaa manipulaatiota. Ja ehkä se onkin? Päätettäväksi siis jää, missä maailmassa tahtoo elää.

Q-teatterin Kevyttä mielihyvää on virkistävä kokemus katsojalle. Näytelmän ensimmäinen puolisko herättää kysymyksiä: roolit vaihtuvat, samat tilanteet toistuvat uusilla tavoilla. Toinen puolisko vetää lankoja yhteen sekä avaa lisää päähenkilön mielensisäistä kaaosta. Filosofinen pohdinta olemassaolosta nostaa ajatukset tavallisen työpäivän päätteeksi ylemmälle tasolle.

Näytelmän kaikki elementit pelaavat kauniisti yhdessä: skandinaavisen minimalistinen lavastus, huolellisen keskiluokkainen puvustus, vaikuttava valo- ja äänisuunnittelu, teemakappaleeksi muodostuva Massive Attackin Paradise Circus. Korpelan ohella koko muukin näyttelijäkaarti eli Minna Haapkylä, Jussi Nikkilä, Jani Volanen, Pia Andersson tekevät loistavat suoritukset.

Kevyttä mielihyvää Q-teatterissa 

Share

Pages