Ladataan...
Pikkuseikkoja

Syksyn paras aika, Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali. Kun ulkona on kylmää ja pimeää ja sataa, on ihanaa istua pimeiden elokuvasalien suojissa ja uppoutua vaihtoehtoisiin maailmoihin.

On aivan hullua nostaa laajasta kansainvälisestä ohjelmistosta satunnaisesti ja pikaisesti vain viisi elokuvaa, mutta siitäkin huolimatta teen sen. Ihania elokuvahetkiä R&A:n parissa!

1. Un beau soleil intérieur

Taidokkaan ranskalaisohjaaja Claire Denisin uusin teos kertoo onnen tavoittelusta Pariisissa, pääosassa nähdään Juliette Binoche.

2. Lucky

Pieni suuri elokuva, jossa Harry Dean Stanton pohtii kuolevaisuutta ja David Lynch suree karannutta kilpikonnaa nimeltä President Roosevelt. 

3. Human Flow

Kiinalaisen nykytaiteilija Ai Weiwein dokumentti havainnollistaa pakolaiskriisin laajuutta useilla eri tapahtumapaikoilla ja drone-kopterin ilmakuvilla.

4. The Party

Mustavalkoisessa brittileffassa Kristin Scott Thomas on poliitikko, jonka tapahtumarikkaille kutsuille saapuvat mm. Patricia Clarkson, Emily Mortimer ja Cillian Murphy.

5. The Trip to Spain

Englannin ja Italian jälkeen Rob Brydon ja Steve Coogan suuntaavat roadtripille Espanjaan heittämään jälleen läppää maistuvien ruokien äärelle.

 

Lisätietoja: HIFF.FI

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Kerran vuodessa elokuvien ystäville on pohjoisessa oma taianomainen, valoisa maailmansa. Sodankylän elokuvajuhlilla aurinko ei laske lainkaan, ja festarivieras saakin tuntea elävänsä yhtä ja samaa, ikuisesti jatkuvaa vuorokautta. Vierailin Sodiksessa muutaman vuoden tauon jälkeen nyt kolmatta kertaa, ja kokemus oli juuri niin ainutlaatuinen kuin muistinkin. Keskiyön auringon elokuvajuhlien hohto säilyy vuodesta toiseen.

Kahden ja puolen vuorokauden filmifestarointiini mahtui yhdeksän elokuvaa. Niistä vaikuttavin oli espanjalaisen Carlos Sauran Cria Cuervos – Korppi sylissä (1976), jota en ollut aiemmin nähnyt. Elokuva kuvaa riipaisevan suloisesti lapsen ja aikuisten maailman risteämistä. Paikan päällä vieraillut ohjaaja kertoi, kuinka hän tahtoi ehdottomasti käyttää elokuvassaan kotimaassaan jo korvamadoksi muuntunutta kappaletta Porque te vas, ja tätä kautta laulu tuli tunnetuksi ympäri maailmaa. Kappale jäi kuulemma vainoamaan Sauraa: ohikulkijat viheltelivät sitä jatkuvasti kohdatessaan miehen kadulla.

Nautin kovasti myös amerikankorealaisen Kogonadan tuoreesta indieleffasta Columbus (2017), joka kumartaa Eliel Saarisen pojan Eero Saarisen minimalistiselle arkkitehtuurille pienessä kaupungissa Indianan osavaltiossa. Elokuvan päätteeksi olisin ollut valmis varaamaan saman tien matkaliput noihin rauhoittaviin visuaalisiin maisemiin.

Säestetyistä mykkäelokuvista näin Hanns Schwarzin Ihmeellisen valheen (1929). Nykykatsojan silmissä varsin komediallinen melodraama sai hienosti potkua live-pianomusiikista. Perjantaiyönä päädyimme myös spontaanisti Let's Spend the Night Together -karaokeleffaan laulamaan Rolling Stonesia.

Pieninä pettymyksinä mainitsisin ohjaajavieraana olleen ranskalaisen Bertrand Bonellon ontoksi jäävän Nocturaman (2016) sekä Olivier Assayasin ohjaaman ja Kristen Stewartin tähdittämän Personal Shopperin (2016), johon oli tungettu vähän liikaa vähän kaikkea.

Mutta Sodis ei ole pelkkiä elokuvia, se on irrallaan olemista keskellä ei mitään, kaukana kotoa. Se on katusoittajia, kaljatölkkien rytmikästä sihahtelua valojen sammuessa salissa, istuskelua joenrannassa, elokuvia rakastavien ihmisten muodostamia pitkiä kauniita jonoja, tanssia metsässä. Se on hiljaisia hetkiä, kun elokuvanäytökset ovat alkaneet, festivaalialue on äkisti autioitunut ja sirkustelttaa ohittaessasi kuulet jostain leffasta satunnaisia pätkiä telttakankaan läpi. Se on aurinko, joka häikäisee silmiäsi, kun poistut elokuvasalista, oli vuorokaudenaika mikä vain.

Näitä tunnelmia voit katsella myös alla olevasta videosta:

(Pressilippu festareille saatu blogin kautta.)

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Kesän festarikauden saattoi tänä vuonna avata jo aivan kesäkuun alussa, kun kolmatta kertaa järjestetty Sideways hyppäsi vielä viikon verran aikaisemmaksi. Tämä oli tietenkin festareista pitäville kulttuurin harrastajille loistouutinen, sillä nyt tapahtuma ei enää osunut päällekkäin Sodankylän elokuvajuhlien kanssa ja antoi tilaisuuden osallistua molempiin!

Säätä ei näin alkukesästäkään tarvinnut ihmeemmin stressata, koska rimanalitus tapahtui jo viime vuonna ja mikä vain olisi ollut parannusta edelliskertaiseen rajuun kaatosateeseen. Vähäisistä odotuksista johtuen saattoikin vain ilahtua, kun aurinko paistoi päiväsaikaan jopa varsin lämpimästi.

Esiintyjistä yksi suosikkini oli suomalainen bändi Karina, jonka löysin aivan sattumalta viime vuoden Flow'ssa ja jonka naivistisen söpöihin sanoituksiin heti ihastuin. Katso pätkä Karinan keikalta ja muita festarihetkiä:

Festarikesä jatkuu!

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Hei, kirjojen ystävät, onhan kalentereihinne jo varattu tilaa ensi perjantai-illalle sekä lauantaille? Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali kokoaa nyt jo kolmatta kertaa yhteen niin harrastuksestaan ylpeät lukutoukat kuin alan ammattilaisetkin.

Tänä vuonna kansainvälisinä vieraina nähdään mm. kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 2006 voittanut turkkilainen Orhan Pamuk, romaanihenkilöksi miehensä kautta joutunut ruotsalainen runoilija-kirjailija Linda Boström Knausgård ja muistelmansa julkaissut brittiläinen aivokirurgi Henry Marsh. Suomalaisia puhujia ovat esimerkiksi Juha Itkonen, Tuomas Nevanlinna ja Jari Tervo.

Perjantaina paikalle on paras suunnata suoraan töistä, sillä ohjelma on klo 17.00 lähtien. Lauantaina puolestaan keskustelut alkavat klo 13.00 (ks. ohjelma) eli alle ehtii nukkua ja kenties brunssitellakin.

Viime kerran perusteella osaan jo odottaa tavallisiin kirjamessuihin verrattuna ihastuttavan intiimiä ja rauhoittavaa tapahtumaa, joka sisältää varmasti tälläkin kertaa iloisesti polveilevia, inspiroivia keskusteluita. Tunnelma paikan päällä on niin ainutlaatuinen, ettei sitä kannata jättää kokematta, mutta jos et pääse seuraamaan keskusteluja livenä, niin ne ovat katsottavissa suorana lähetyksenä myös Teemalta, Femiltä ja Areenasta

Kirjavinkkejä festareille

Kannattaa tutustua myös Helsinki Litissä vierailevien kirjailijoiden tuoreisiin teoksiin, muutaman niistä olen esitellyt täällä blogissanikin: 

Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan

Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa

Laurent Binet: Kuka murhasi Roland Barthesin?

Kirjallisuusfestareilla on kuulemma mahdollisuus saada signeeraus paikalla olevilta kirjailijoilta, tarkat ajat on luvattu kertoa festivaalipäivinä.

Helsinki Lit pe 12.5. ja la 13.5. Savoy-teatterissa, Kasarmikatu 46–48. (Pressilippu tapahtumaan saatu blogin kautta.)

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Alkuvuoden parhaat asiat pulppuavat kaikki naisenergiaa, oli kyse sitten TV-sarjasta, kirjapodcastista tai työelämän kehittämisestä.

1. Norjalaiset lukiolaistytöt: Skam

On-demand-palveluiden anti ihmiskunnalle saavuttaa huippunsa niinä hetkinä, kun ahmit jakson toisensa perään jotain tavallista parempaa TV-sarjaa. Norjalaisen Skam-teinisarjan puolesta olisi valmis luopumaan arjen lisäksi yöunista, jotta voisi linnoittautua screenin ääreen, keskittyä lukiolaisten elämäntuskaan ja -iloon ja unohtaa samalla oman ikänsä. Julie Andemin luoman elämänmakuisen, hauskan ja äärimmäisen koukuttavan laatusarjan kolme tuotantokautta ovat katsottavissa Yle Areenassa. Neljäs tuotantokausi julkaistaan tänä keväänä. 

2. Naisten välinen uratsemppaus: Upea ura

Epävarmoilla työmarkkinoilla, joilla maisterin paperit eivät takaa automaattisesti työpaikkaa, on tullut entistä tärkeämmäksi muodostaa työelämän kontakteja. Onneksi verkostoituminen sosiaalisessa mediassa on entistä helpompaa. Tasa-arvoisempaan työelämään tähtäävän Facebookin Ompeluseura-ryhmän jäsenet järjestivät viikko sitten urafestarit naisille Kulttuuritehdas Korjaamolla. Nopeasti loppuunmyydyssä tapahtumassa kuultiin upeiden naisten inspiroivia uratarinoita, tutustuttiin eri organisaatioiden caseihin ja treenattiin workshopeissa omaa osaamista. Oli upeaa nähdä niin paljon innostuneita naisia yhdessä paikassa jakamassa ajatuksia ja etsimässä tietä kohti entistä parempaa työelämää.

3. Puhetta kirjoista ja kaikesta muustakin: Sivumennen

Löysin Sivumennen-podcastin alkuvuodesta Hyllynlämmittäjä-kirjahaasteen kautta. Kaksi ystävää, toimituspäällikkö Johanna Laitinen ja toimittaja Jonna Tapanainen, keskustelevat kirjapodcastissaan kirjallisuudesta, kulttuurista ja ylipäätään elämästä. Uusimmassa jaksossa edetään slalom-lomasta Skam-sarjan fanituksen kautta Donald Trumpiin, ja siirrytään sen jälkeen analysoimaan Tom Malmquistin esikoisromaania Joka hetki olemme yhä elossa. Seuraavassa jaksossa luvassa on puhetta mm.Knausgårdin ex-pariskunnasta. Sujuvasti soljuvaa älykästä jutuskelua on ilo seurata. Noin tunnin pituisia jaksoja ilmestyy pari kappaletta kuukaudessa.

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Lux Helsinki -valofestivaalin teoksia on perinteisesti saanut ihailla pakkasen kivistämin jäsenin, ja niin saadaan säätietojen mukaan tänäkin vuonna. Festivaali alkaa torstaina, mutta valotaidetta pääsee nauttimaan jo aiemmin – ja vieläpä sisällä lämpimässä. Kaapelitehtaan Lux In -näyttely tarjoaa kovan kattauksen valotaidetta. Joukossa on myös erinomaista videotaidetta.

Erityisen koukuttavaa näyttelyn antia on Teemu Määttäsen installaatio Red Chair (2016), jossa tuolin jalat on liitetty erikoistekniikalla digitaaliseen animaatioon. Flow'ssa viime kesänä keikan vetäneen Pink Twins -taiteilija-muusikkoveljesduo Juha ja Vesa Vehviläisen kaunis Overlook-videoteos puolestaan vie Hohto-elokuvan Overlook-hotelliin. Hämmästyttävin teos on ehkä Liubov Moskvinan Travelling Light, jossa punaiset valosäikeet kietoutuvat toisiinsa täydellisessä pimeydessä – kännykät ja kamerat on jätettävä tilan ulkopuolelle.

Lux in -näyttely on esillä vielä viikon, joka päivä iltakymppiin asti. Lisäksi Kaapelitehtaalla järjestetään nyt keskiviikkona 4.1. klo 20–00 yhden illan kestävä Bring Your Own Beamer -näyttelyklubi. Siellä kuka vain voi projisoida tyhjään tilaan oman mediataide-esityksensä, ja paikalle voi tulla myös tyhjin käsin ihan vain katselemaan muiden luomuksia.

Lux In, Kaapelitehtaalla 1.–10.1. klo 15–22

Arja Kärkkäinen: Varpaalleastuja

 

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Tällaista Woody Allenia on ollut ikävä! Ohjaajan tuotanto on ollut varsin epätasaista, joten aivan varma ei voi olla, mitä saa, kun menee teatteriin. Paitsi tietenkin alkutekstit valkoisella Windsor-fontilla, mustalla ruudulla, jazzin soidessa taustalla. Sekä johonkin muotoon rakennettua ihmissuhdedraamakomediaa.

Allenin uudessa komediassa kaikki tutut elementit ovat oikeilla paikoillaan. On hieman eksynyt mies, (jo To Rome With Lovessa lämmitellyt) Jesse Eisenberg Allenin alter egona. On nuori kaunis nainen ja tälle aivan liian vanha mies. On romantiikkaa, kolmiodraamaa, veijarimaista rikosjuonta, juutalaisvitsejä ja liian pienessä keittiössä pöydän ääressä hössöttävä perhe. Ja toisiinsa sekoittuvia ihmissuhdekuvioita, koska henkilöiden on niin vaikea tehdä päätöksiä. 

Café Society muistuttaa erityisesti sellaisia Allenin klassikoita kuin Annie HallManhattanHannah ja sisaret ja Manhattanin murhamysteeri. Rooleissa näkyy nykyajan tuttuja kasvoja: Kristen StewartBlake Lively, (mm. Crazy Stupid Lovesta tuttu) Steve Carell ja (House of Cardsin ensimmäisellä kaudella mukana ollut) Corey Stoll. Eisenberg on loistava rauhallisempana ja vähän yksinkertaisempana nuorena versiona Allenin tutusta neurootikosta.

Lisätään kaiken päälle vielä Hollywoodin glamouria, täydellinen 30-luvun puvustus ja lavastus sekä ikuinen rakkaus New Yorkiin. Tuloksena on ihastuttava, iloisesti eteenpäin loikkiva, oikeaoppinen Woody Allen -komedia ja samalla klassinen vanhan ajan romanttinen komedia. Loppukohtaus herättää jopa pieniä viboja Rob Reinerin When Harry Met Sallyn suuntaan, mutta ei silti matki sitä.

Café Society sai Suomen ensi-iltansa R&A-festivaalilla. Laajempaan levitykseen elokuva tulee Finnkinolla 7.10.

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Espoo Ciné pyörii jo päällä kovaa vauhtia. Tässä kaksi huippuvinkkiä, kuinka saat festivaalikokemuksestasi kaiken irti. 

Festarivinkki 1: Pyöräretki

Matka Espoo Cinéen taittuu kätevästi festivaalibussilla, mutta vasta tänä vuonna juolahti ensimmäisen kerran mieleen myös tämä: miksen yhdistäisi toisiinsa kahta hienoa asiaa – elokuvia ja kaupunkipyöräilyä?

Niinpä poljin viikonloppuna auringossa, hetkellisessä helteessä suorastaan, Helsingistä Espooseen. Reittiin sisältyi mukavasti vaihtelua, kun Baanalta matka jatkui Ruoholahden kanavarantaan, siitä Lauttasaareen ja Keilaniemen merenrantaan, ohi metroasematyömaan ja lopuksi Tapiolan metsäisille teille ja funkkisarkkitehtuurin ääreen.

Kantakaupungista Espoo Cinéen pyöräilee verkkaisella tahdilla noin tunnissa. Ennen paluumatkaa voi tankata jossain alueen ravintoloista. 

FESTARIVINKKI 2: Ihana Baari

Ihana Kahvilan "isosisko", pop-upina toimiva Ihana Baari, vierailee Tapiolassa Espoo Cinén ajan.

Voit nauttia juomia Kino Tapiolan viihtyisällä puistoterassilla ennen ja jälkeen elokuvan, ja itse asiassa myös elokuvan aikanakin, sillä elokuvateatterin takalooshit ovat anniskelualuetta.

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Se paras syy mennä Espooseen, joka vuosi: ESPOO CINÉ.

Elokuvafestivaalin monipuolisesta ohjelmistosta löytyy kiinnostavaa katseltavaa niin pukudraaman ystäville, kirjatoukille, tanssiharrastajille, musadiggareille kuin Hollywood-tähtien faneillekin. Kokosin houkuttelevimpia leffoja alle.

Espoo Ciné alkaa nyt perjantaina ja kestää reilun viikon, 19.–28.8. Pääareenoina toimivat tuttuun tapaan Espoon Kulttuurikeskuksen Tapiolasali sekä kulttuurikeskuksesta kävelymatkan päässä sijaitseva Kino Tapiola. Helsingistä paikalle pääsee maksuttomalla Ciné-bussilla kampista, ks. aikataulu.

5 tärppiä Espoo Cinéen

1. Pukukomediaa: Love & Friendship

Upouusi Jane Austen -filmatisointi perustuu Austenin varhaista tuotantoa edustavaan kirjeromaaniin Lady Susan. Näyttelijäkaartiin lukeutuvat mm. Kate Beckinsale, Chloë Sevigny ja Stephen Fry. Whit Stillmanin hilpeä satiiri näyttää hurmanneen kriitikot.

2. Kirjallisuusdraamaa: Genius

Brittiläisen Michael Grandagen esikoiselokuva kertoo kirjailija Thomas Wolfen ja tämän kustannustoimittaja Max Perkinsin ystävyydestä. Draamaa tähdittää liuta tuttuja naamoja: Colin Firth, Jude Law, Nicole Kidman ja Laura Linney.

3. Tanssin hurmaa: Alive and Kicking

Oman swing-tanssiharrastukseni vuoksi innostuin tästä charlestonin sukulaistanssista, lindy hopista, kertovasta dokumentista. Vaikkei itse tanssisikaan, jo esitysten katselu saa hyvälle tuulelle. Dokkarissa harrastajat kertovat, mitä iloinen ja energinen lindy hop heille merkitsee.

4. Kylmä sota kohtaa Post-Punkin: B-Movie

Mielenkiintoinen dokumentti B-Movie: Lust & Sound in West-Berlin vie 70- ja 80-lukujen vaihteen musiikin ja alakulttuurien pariin muurilla erotettuun Länsi-Berliiniin. Mukana nähdään mm. Nick Cave, New Order ja Tilda Swinton.

5. The Lady in the Van

Yli 80-vuotias loistava Maggie Smith esittää omalaatuista, äksyä kulkurinaista, joka parkkeeraa asuntoautonsa hienostoalueella asuvan kirjailijan ajoväylälle 15 vuodeksi. Brittidraama perustuu tositapahtumiin ja näytelmäkirjailija Alan Bennettin muistelmiin.

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

En viime vuonna syystä tai toisesta ehtinyt lainkaan Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalille. Siksi olin päättänyt erityisen painokkaasti osallistua tapahtumaan tänä vuonna. Rajatun ajan vuoksi poimin kaksipäiväisen festivaalin ohjelmasta vain pari mielenkiintoisinta keskustelua, jotka osuivat sopivasti perätysten lauantain alkupäivään.

Ensimmäinen keskustelu pyöri vahvasti taiteen ja erityisesti kuvataiteen parissa, kun taiteilija Hanna Saarikoski haastatteli kirjailija-kuvataiteilija Hannu Väisästä. Kävi selväksi, että Väisänen suhtautuu intohimoisesti väreihin. Kirjoitustyö on kovin mustavalkoista, joten saatuaan siirrettyä käsikirjoituksensa kustantajalle Väisäsellä on tapana ottaa esiin keltainen öljyvärimaali, työntää kätensä siihen ja levittää väriä antaumukselle suurelle pinnalle. Värielämystään Väisänen vertasi paritteluksi keltaisen kanssa.

Toinen esimerkki Väisäsen vahvoista värielämyksistä oli peräisin Pariisin metrotunneleista. Taiteilijalla on tapana hypätä metrosta ulos seuraamaan, kun maanalaisten asemien mainosjulisteita vaihdetaan. "Taivaan tekijät" eli julisteiden vaihtajat vetävät tuolloin uusien mainosten pohjaksi syvän taivaansinisen paperin, jonka Väisänen kokee lähes maagisena. Taika ei kuitenkaan ulotu pimeitä metrotunneleita kauemmas, vaan ulkona pala samaa paperia on valju ja kaukana alkuperäisestä.

Kuvataiteilijana aloittanut Väisänen kertoi kirjoittamisen parantaneen maalaustyötään. Hänellä on aina ollut vahva kertomisen vimma, jota hän aiemmin ahtoi maalauksiinsa, mutta joka kirjoittamisen myötä sai toisen kanavan purkautua. Väisänen myös paljasti, että kirjoittaessaan tutuista paikoista hän kokee parempana kirjoittaa mielikuviensa voimalla kuin tarkistaa yksityiskohtia paikan päällä, jolloin tulos saattaisi olla banaalimpi. Taiteilijoiden mielenkiintoinen, asiasta toiseen siirtyilevä vuoropuhelu käsitteli myös performanssitaidetta päätyen lopuksi Väisäsen ranskankieliseen lauluesitykseen.

Toinen kuuntelemani keskustelu käsitteli vahvasti kirjoittamistyötä. Juha Itkonen haastatteli brittiläistä kirjailijaa Sadie Jonesia. Kirjailijat keskittyivät yhdessä pohtimaan kirjoittamisen riemua, sudenkuoppia ja hyviä käytäntöjä. Molemmat kirjailijat muun muassa totesivat tarvitsevansa työhönsä tiettyjä rutiineja ja aikataulutusta. Jones kertoi aloittavansa kirjoittamisen aamulla vakuuttamalla itselleen, ettei kenenkään tarvitse nähdä, mitä hän kirjoittaa, mikä saa hänet kirjoittamaan rohkeammin. Yksi Jonesin käyttämä keino on myös sanoa itselleen: "tämä en ole minä, tällä ei ole mitään tekemistä kanssani" vaikka Jonesin mukaan "sillä tietenkin aina on". 

Molemmat kirjailijat päivittelivät alkuperäisen idean ja lopputuloksen välistä eroa. Kaunis ja kiiltävä ajatus katedraalista paljastuukin epätäydelliseksi pikku majaksi. Parhaimmillaan saattaa rakentaa kirkon, mutta uusi ongelma tulee vastaan, kun kirkkoon astuu sisään eikä pääse sieltä enää pois, jotta näkisi sen puutteet. Kirjailijoiden keskustelu myös polveili hauskoihin tarinoihin, muun muassa siihen, kuinka Jonesin isä oli tuntenut Bob Dylanin ennen tämän maailmantähteyttä. 

Yleisesti Helsinki Litiä pitää kiittää tapahtuman harmonisuudesta ja intiimiydestä. Itse koin syviä keskittymisen, rauhoittumisen ja inspiraation hetkiä kuunnellessani Savoy-teatterin penkissä monitahoisia ja polveilevia keskusteluita. Pidin myös siitä, kuinka haastattelut eivät olleet pelkkiä haastatteluita vaan antoivat vapaasti suunvuoron kummallekin lavalla istuvalle esiintyjälle. 

Lopuksi vinkki:

YLEn suorana näyttämät Helsinki Lit -lähetykset ovat yhä katsottavissa Areenassa, kannattaa pistää pyörimään sopivalla hetkellä!

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Istun HKL:n 100-vuotiaassa Brändö-raitiovaunussa, joka kiertee ympäri kantakaupunkia. Jo kyyti näin kauniissa sporassa on elämys, mutta vielä mieleenpainuvamman siitä tekee yhdysvaltalaisen The Space Ladyn live-esiintyminen. Flow-festivaalillakin viime vuonna esiintynyt artisti soittaa syntikalla klassikkobiisien covereita sekä omaa tuotantoa ja laulaa päälle hauraan pehmeällä äänellä.

68-vuotias hymyilevä avaruusleidi aloittaa Strawberry Fieldsillä, jatkaa sitten Major Tomilla ja Over The Rainbow'lla. Laulajan omista biiseistä kuullaan ihastuttava Synthesize Me, jolla on tarttuva kertosäe. Taustalla vanha puuraitiovaunu natisee, puhkuu ja keikkuu. The Space Lady on juuri aloittamassa edesmenneelle entiselle aviomiehelleen, "The Cosmic Manille" omistettua kappaletta, kun saavutaan päättärille ja on pakko lopettaa.

The Space Ladyn keikkailu on osa tšekkiläisen taiteilijan Kateřina Šedán IHME-nykytaidefestivaaleille tekemää Ratikkasoittajien kiertue -teosta. Raitiovaunulinjoilla soittaa vaihtelevia artisteja eri maista tämän viikon lauantaihin saakka. Esityksiä nähdään ruuhka-aikojen ulkopuolella klo 9–15 ja 18–21. Hyppää kyytiin ja ylläty!

IHME-festivaaliin kuuluu myös muuta ohjelmaa. Kiinnostavana poimintana mainittakoon kansainvälisillä biennaaleilla näytetyt videotaideteokset, Turkin ja Armenian rajaseudulla kuvattu The Silence of Ani sekä tulevaisuuden kuvaus 2084: A Science Fiction Show Episode 2: The Fall of Artists' Republic, jotka esitetään Vanhalla Ylioppilastalolla 1.4. klo 20.

Olin The Space Ladyn keikan jälkeen jo kodin kulmalla, kun normaali moderni matalalattiaraitiovaunu pysähtyi viereeni ja sisältä raikasi iloinen kansanmusiikki. Hyppäsin hetken mielenjohteesta kyytiin yhden pysäkin ajaksi kuuntelemaan tätäkin esitystä ja kävelin sitten takaisin kotiin.

 

Share

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Yritän hiljalleen rikkoa kuukauden kestänyttä blogihiljaisuutta. Alkusyksyn aikana luvassa on ainakin aimo annos kuvia ja kokemuksia äskettäiseltä Japanin reissulta sekä jonkin verran poikkeuksellisesti myös remontti- ja sisustusjuttuja, sillä uusi koti asettuu parhaillaan hiljalleen muotoonsa.

Ensin on kuitenkin edistettävä Rakkautta & Anarkiaa -hysteriaa. 11 päivää, 190 pitkää elokuvaa. "Pakko nähdä" -leffojen lista on pitkä, mutta karsin sen 10 mielenkiintoisimpaan. Ihastuttavia elokuvahetkiä!

10 R&A-tärppiä

1. The Lobster

Dystopiassa sinkkujen on etsittävä itselleen puoliso tai he muuttuvat eläimiksi. Yorgos Lanthimosin satiiria parisuhdepakkomielteisestä yhteiskunnasta tähdittävät Colin Farrell ja Rachel Weisz.

2. Listen Up Philip

Alex Ross Perryn komediassa Jason Schwartzman on kirjailija, joka yrittää keskittyä toiseen romaaniinsa. Tyttöystävänä nähdään Elizabeth Moss.

3. Every Thing Will Be Fine 

Wim Wendersin uudessa 3D-draamassa näyttelevät James Franco ja Charlotte Gainsbourg.

4. Youth

Paolo Sorrentinon Suurta Kauneutta (La grande bellezza) seuraa uusi suuri ja kaunis elokuva. Mukana Michael Caine, Harvey Keitel ja Racher Weisz.

5. Äidin toive

Miesten vuoron jälkeen on naisten vuoro kertoa elämän tärkeistä asioista Joonas Berghällin dokumentissa.

6. Life

Valokuvaaja-ohjaaja Anton Corbijnin neljäs pitkä elokuva sijoittuu 50-luvun Amerikkaan ja kertoo James Deanista.

7. Cobain: Montage of Heck

Viime kesänä kävin Nirvanan keulahahmon vanhoilla kulmilla Seattlessa ja katselin EMP-museossa tämän kotivalokuvia. Brett Morgenin dokkarissa puolestaan nähdään Cobainin kotivideoita. 

8. Louder Than Bombs

Joachim Trierin perhedraamassa esiintyvät Isabelle Huppert, Jesse Eisenberg ja Gabriel Byrne. Tämä täytyy käydä katsomassa jo siksi, että se on R&A:n avajaisleffa. Piste. 

...lisäksi, etukäteen katselemistani festarileffoista suosittelen erityisesti näitä kahta vetovoimaisen lämminhenkistä filmiä:

9. Love & Mercy

Bill Pohlandin kuvaus Beach Boysin johtohahmosta etenee kahdella aikatasolla. Nuorta Brian Wilsonia tulkitsee Paul Dano, vanhempana Brianina nähdään John Cusack. Lisää kirjoitin tänne.

10. Grandma

Paul Weitzin ohjaama yhden päivän road trip -elokuva sijoittuu Los Angelesiin ja yhdistää kolmen sukupolven naiset. Lisää kirjoitin tänne.

Share

Pages