Ladataan...
Pikkuseikkoja

Ei ole pakko lähteä edes maakuntiin saakka, jos tahtoo nauttia kesätaidenäyttelystä luonnon keskellä. Nissbackan veistospuisto avaa ovensa jälleen täksi kesäksi.

Teimme viime kesän lopussa pyöräretken Vantaalle katsomaan kuvataiteilija Laila Pullisen (1933–2015) töitä. Kaunista veistospuistoa ja sukutilaa pyörittää nykyään taiteiijan poika Jean Ramsay. Veistoksia on siroteltu pitkin kaunista tonttia, ja kävijät pääsevät tutustumaan myös Pullisen ateljeehen, josta löytyy mm. räjäytystekniikalla ja ampumalla – aivan ranskalaisen Niki de Saint Phallen tyyliin – tehtyjä kuparireliefejä.

Tänä kesänä puistossa aukeaa 3.6. Laila '58: kuvanveistäjän ensiaskeleet -näyttely, joka palaa 60 vuoden taa muistelemaan Pullisen ensimmäistä yksityisnäyttelyä. Puisto on avoinna kesäkauden, 1.6.–1.9., ke 12–18 ja su 12–16. Sunnuntaisin puistossa on opastettu kierros klo 14.

Ota piknikviltti mukaan ja nauti eväät oman suosikkipatsaasi varjossa!

Nissbackan kartanon veistospuisto, Sotungintie 4, Vantaa

Nissbacka.com

Lue myös:

Muumimaisemia maan laidalla – Söderskärin majakkasaari

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Vietin ystäväni kanssa pääsiäisen Puolassa. Kevät oli kuukausi sitten vasta alkutekijöissään sielläkin, mutta se ei estänyt nauttimasta Krakovan kauniista historiallisesta arkkitehtuurista, maukkaasta paikallisesta ruoasta ja hyvästä kahvista. Silti, jos suunnittelet matkaa tähän kohteeseen, suosittelen suuntaamaan sinne mieluummin kesällä. Useimmat Euroopan kaupungit kun nyt vaan ovat kesäkaupunkeja. (Paitsi Pariisi. Pariisi on aina yhtä ihana.)

Krakovan matkavinkit

1. Arkkitehtuuria ja historiaa

Krakovassa ei kannata missään nimessä jämähtää pelkästään turistien täyttämään vanhaankaupunkiin (Stare Miasto). Kaunista arkkitehtuuria löytyy ympäri kaupunkia, ja lyhyemmälläkin reissulla ehtii katsastaa ainakin Wawelin linnan ja vanhan juutalaiskaupunginosan (Kazimierz).

2. Hyvää kahvia

Uuden aallon suodatinkahvit ovat löytäneet tiensä Krakovaankin. Kaupungista löytyy useita kahviloita, joissa voi valita mieluisimmat papunsa pour over -annokseensa. Juutalaiskaupunginosan Java Coffee Companyssa (Joselewicza 12) voi jopa valita, millä kuudesta eri valmistusmetodista kahvinsa tahtoo suodatettavan. Erinomaista käsinsuodatettua kahvia saa myös Karma-kahvilasta (Krupnicza 12) vanhastakaupungista luoteeseen ja Wesola-kahvilasta (Rakowicka 17) vanhastakaupungista koilliseen.

3. Kävelyä joenrannassa

Veiksel-joen rantaa pitkin on mukava kulkea hyvällä säällä, ja kesällä joenranta on varmasti parhaimmillaan. Kylmemmälläkin kelillä kannattaa kuitenkin ylittää joki Kładka Ojca Bernatka -kävelysiltaa pitkin ja katsella sieltä käsin maisemia.

4. Ravintoloita ja baareja

Upouusien trendiraflojen etsimisen sijaan Krakovassa kannattaa keskittyä paikalliseen ruokaan. Mahtavia makuelämyksiä omalla reissullani olivat mureaksi kypsytetty rapeanahkainen ankka Kogel Mogelissa (Sienna 12) vanhankaupungin laidalla, jokin kokonaisena tarjottu valkoinen kala pienessä paikallisessa bistrossa sekä puolalaiset "dumplingsit" (pierogi), joita söin useampaankin otteeseen. Jos väliin kaipaa silti myös jotain modernimpaa, tarjoaa esim. Orzo People Music Nature (Lipowa 4A) nykytaiteenmuseon ja Schindlerin tehtaan vieressä nuorekasta fuusiokeittiötä. Katuruokaa puolestaan voi hakea juutalaiskaupunginosan ruokarekoista kahden kadun, Świętego Wawrzyńcan ja Wąskan, risteyksestä. Samoilta suunnilta löytyy myös street food -ravintoloita sekä kivoja baareja kuten viinibaari BARaWINO (Mostowa 1), fine dining -ravintola Studio Qulinarnen cocktailbaari (Gazowa 4) ja kyntteliköillä ja kuluneella jugendilla boheemisti kalustettu holvikellarimainen Eszeweria (Józefa 9).

5. Taidetta

Kulttuurin ystävä suuntaa joen toiselle puolelle Krakovan nykytaiteen museolle (Museum of Contemporary Art in Krakow, MOCAK, Lipowa 4). Viereisessä funkistyylisessa rakennuksessa on museoksi muutettu Schindlerin entinen emalitehdas (Lipowa 4), joka tuli kuuluisaksi Steven Spielbergin Schindlerin listasta. Vanhan makasiinirakennuksen ylle rakennettu moderni Centre for Documentation of the Art of Tadeusz Kantor (CRICOTEKA, Nadwiślańska 2-4,) joen varrella tarjoaa vaihtuvia taidenäyttelyitä, ja sen ylimmän kerroksen kahvilasta avautuu näkymä yli joen. Katutaidetta puolestaan voi bongailla erityisesti vanhassa juutalaiskaupunginosassa, kun palaa takaisin keskustan puolelle jokea.

6. Auschwitz-Birkenau

Tärkein syy käydä Krakovassa löytyy kuitenkin kaupungin ulkopuolelta. Auschwitz-Birkenaun kaksi entistä keskitysleiriä sijaitsevat parin kilometrin päässä toisistaan ja ne ehtii nähdä samalla päiväretkellä. Auschwitzin kasarmialueesta on tehty keskitysleirimuseo. Laajemmalle alueelle levittäytyvän Birkenaun rakennuksista suurin osa on hävitetty, mutta jo junanraiteet ja Kuoleman portiksi kutsuttu sisäänkäynti tekevät kohteesta karmivan. Osallistuimme itse opastetulle kierrokselle, mutta suosittelisin menemään paikalle omatoimisesti, jolloin alueella voi vaeltaa rauhallisemmin ja hiljentyä kunnioittamaan uhrien muistoa.

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Pääsin alkusyksystä tutustumaan majakkaan, jonka uskotaan toimineen mallina Tove Janssonin Muumipappa ja meri -kirjan majakalle. Söderskärin majakkasaari sijaitsee avomerellä Porvoon uloimmassa saaristossa. Matka sinne voi olla kovassa aallokossa aika hurja, mutta palkintona on ikimuistoinen elämys, kun kierrät muusta maailmasta eristäytynyttä karun kaunista saarta, tuijotat merta ja annat tuulen tuivertaa tukkaasi.

Söderskärin majakan huipulla voi nauttia merinäköalasta joka suuntaan. Alemmissa kerroksissa on kuvia majakan historiasta. Esillä oli myös pikkuinen Tove ja meri -näyttely, joka käsitti valokuvia Janssonin saaristoelämästä sekä Janssonin tekemiä kuvituksia. Majakkasaarelta pääsee myös viereisen saaren kallioille kapeaa ja huojuvaa riippusiltaa pitkin.

Söderskärin majakka rakennettiin 1800-luvulla ja se toimi vuoteen 1989. Saari ja sen ympäristö on nykyään luonnonsuojelualuetta. Paikalle pääsee kesäaikaan esim. Vuosaaresta pienellä yleisöristeilylaivalla.

Soderskar.fi

Lue myös:

Tove – hetkiä muumikirjailijan elämästä

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Suosittelin edellisessä postauksessa minilomaa Vilnassa. Heitetään heti perään myös pari kahvila- ja baarivinkkiä.

Johtuiko sitten liettualaisesta keittiöstä tai sattumasta, mutta mitään suuria ruokaelämyksiä emme matkalla kokeneet. Ainoa ravintola, josta pidin, oli raikasta välimerellistä ruokaa tarjoava Kitchen (Didzhioji g. 11, talon yläkerrassa). Miljöön puolesta on kuitenkin mainittava upeassa 1700-luvun rakennuksessa holvikaarten kehystämässä salissa toimiva La Bohème (Šv. Ignoto 4/3), jossa kannattaa käväistä ainakin viinilasillisella.

Jos sen sijaan kaipaat hyvää kahvia, viihtyisää brunssipaikkaa taikka lasiin samppanjaa tai cocktailia, katso suositukset alta!

Kahvia: BREW Kavos virėjai

Pikkutarkkaa kahvihifistelyä rauhallisessa pienessä kahvilassa, sivummalla keskustasta. Rinnalle saa täytettyjä croissantteja ja leivoksia.

Pylimo g. 19

Kuplivaa: The Bubbles Champagneria

Samppanjaa, proseccoa, cavaa ja niin edelleen, myös kuohuviinicocktaileja. Seurueiden on mahdollista tilata viinimaisteluita.

Vilniaus g. 35

Kahvia: Huracán Coffee

Kahvinautintoja MacBookien keskellä, tarjolla valtava valikoima kahvipapuja. Myös täytettyjä leipiä, smoothieita ja makeaa syötävää.

Vokiečių g. 15

Cocktaileja: Alchemikas Cocktail Bar

Hyviä cocktaileja leikkisässä ympäristössä. Jos kaipaat hedelmävälipalaa, kokeile Pimm's Cup -drinkkiä.

Islandijos g. 1

Brunssia: Pinavija Cafe & Bakery

Söpö leipomo-kahvila keskeisen ostoskadun varrella on täydellinen viikonloppubrunssitteluun. Listalta löytyy salaatteja, bageleita, suolaisia piirakoita, chia-vanukasta ja kakkuja.

Vilniaus g. 21

 
Lue myös:

Miniloma Vilnassa

Pariisissa: Kahvi vai cocktail? Filosofisia kysymyksiä lomalla

SEURAA BLOGIA:

Facebook / Instagram / Bloglovin' 

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Kävimme kesällä Vilnassa, joka yllätti iloisesti. Neljässä päivässä ehti hyvin tutustua kaupunkiin ja tehdä pienen päiväretken sen ulkopuolellekin. Mikä parasta, kohteeseen lentää suorilla lennoilla alle puolessatoista tunnissa.

Vilnassa ei ole yhtä selkeästi rajattua vanhankaupungin aluetta kuin Tallinnassa ja Riiassa, vaan vanha rakennuskanta tuntuu levittäytyvän läpi koko ydinkeskustan. Kaupunkikuvassa yhdistyvät kauniisti eri aikakausien kerrostumat, ja kokonaisuutta täydentävät kirkot, puistot ja kaupunkia halkova joki.

Näköaloja yli Vilnan pääsee nauttimaan ainakin valkean katedraalin edessä olevasta kellotornista, viereisen kukkulan Gediminas-linnantornista sekä kolmen ristin kukkulalta. Itsenäiseksi julistautuneessa Užupisin kaupunginosassa löytyy katutaidetta, ja nykytaidetta voi katsella esim. Contemporary Art Centressä. Juutalaismuseot muistuttavat Vilnassa ennen toista maailmansotaa eläneestä laajasta juutalaisväestöstä.

Teimme myös päiväretken Liettuan vanhaan pääkaupunkiin Trakaihin (kaksi alinta kuvaa). Järvimaisemien hallitseman pikkukaupungin suurin nähtävyyys on pienelle saarelle 1300-luvulla rakennettu linna.

Lue myös:

Vilnan vinkit: kahvia ja kuplivaa

Kulttuuri-Riika: jugendia, nykytaidetta ja Hollywood-elokuvia

Seuraa Blogia:

Facebook / Instagram / Bloglovin' 

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Paikkoja, joihin palaan aina uudelleen: Pariisi. Kun säännöllisesti reissaa myös muualla ja näkee uusia paikkoja, on mukavaa palata kaupunkiin, jonka metrokartan tuntee. Yksi maailman suosituimmista matkailukohteista on paljon muutakin kuin turisteja ja Eiffel-torni.

Pariisi on pikkuisia kodikkaita korttelikinoja, unohtumattomia taidenäyttelyitä, nurkan takaa yllättävää katutaidetta, uusia ruokatrendejä ja viihtyisiä kahviloita, kiinnostavia keikkoja, läpi vuoden vilkkaita terasseja, piknikeille täydellisiä puistoja. Ja niin auringossa kuin sateellakin kaunis Canal Saint Martin.

Seuraava matka on varattu.

Canal Saint Martin

Canal Saint Martin

Keikkapaikka Point Éphémère

Brooklynilainen "now-age"-bändi Prince Rama

Prince Rama

Grand Pigalle Hotel

Room with a view

Parc Monceau

Canal Saint Martin

Canal Saint Martin

Jardin des Tuiliers

Ladataan...
Pikkuseikkoja

(Vancouver Granville Bridgeltä)

Lomakauden kunniaksi koostin Luoteis-Amerikan matkavinkkini yhteen. Liikuskelin alueella toissakesänä, mutta tietojen pitäisi yhä olla varsin valideja!

WEST COAST OSA 1: VICTORIA
  • Viehättävää pikkukaupunkitunnelmaa
WEST COAST OSA 2: VANCOUVER
  • Kulttuuria, cocktailbrunsseja ja luontoa
West Coast osa 3: Capitol Hill Block Party
  • Korttelifestarit Seattlen kivoimmassa kaupunginosassa
West Coast osa 4: Seattle
  • Kahviloita ja grungemuisteluja
West Coast osa 5: Portland
  • Ruokarekkoja, mikropanimoita ja maailman suurin indiekirjakauppa
West Coast osa 6: Ihana Ace Hotel
  • Stumptownin kahvia ja viihtyisiä studiohuoneita keskellä keskustaa
Bonuksena: Matka Twin Peaksiin
  • Whitetail Falls, Double R Diner ja muut olennaiset TV-sarjan paikat

... ja, koska matkoista tulee entistäkin unohtumattomampia, kun sattuu ja tapahtuu, niin hieman seikkailua: 

kuinka päädyin Twin Peaks -metsästä Hollywoodiin

 

Victoria: Alice Munron perustama kirjakauppa Munro's Books

Vancouver Art Gallery

Capitol Hill Block Party

Seattle: Everyday Music

Portlandin ruokarekat

Ace Hotel Portland

"Twin Peaks"

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Matkailu avartaa ja parhaimmillaan vie odottamattomiin seikkailuihin. Reilun kahden viikon reissumme Pohjois-Amerikan luoteisrannikolla sai jännittävän käänteen, kun Kanada-visiitin jälkeen palasimme Jenkkien puolelle tutkailemaan Twin Peaks -sarjan kuvauspaikkoja ja syömään sitä kovasti hehkutettua kirsikkapiirakkaa eräässä tietyssä tienvarsikuppilassa. Autenttisen Lynch-päivän päätteeksi pysähdyimme hetkeksi Lauran ja Donnan piknikpaikalle rauhalliselle näköalatasanteelle keskellä metsää. Kun palasimme parkkipaikalle, totesimme tulleemme ryöstetyiksi. Auton takaoven lasi oli sirpaleina ja reput kadonneet lattialta. Olin ilman MacBookiani (anteeksi pitkä blogihiljaisuus!), silmälasejani (ilman niitä tai piilareita olen umpisokea), reiluja 700 dollaria käteistä, muutamia muita matkatavaroitani... niin, ja passiani. Bob? Noilta seuduilta jäi reaalimaailmassakin mieleen pahaenteinen tunnelma.

Pientä hengenvetoa ja ajatuksen koontia, ja motelliin päästyämme vauhdikasta soittelua ulkoministeriöön, konsulaatteihin ja vakuutusyhtiöön. Seuraavaan aamupäivään mennessä alkoi käydä ilmi, että ainoa tapa päästä maasta kotiin on hakea väliaikainen passi henkilökohtaisesti Los Angelesin konsulaatista. Ylimääräistä jännitystä matkaan toi, ettei LA-lentoliput kentällä myynyt lentoyhtiö voinut taata, että pääsen koneeseen ilman mitään henkilöllisyystodistusta (kyllä, tilasin Suomessa saman tien myös erillisen henkilökortin). Pitkän henkilöllisyyskuulustelun ja turvallisuusselvityksen päätteeksi olimme myöhästyä koneesta, mutta myös lento oli onneksemme myöhässä. Huomasin, etten ollut vuorokauteen syönyt muuta kuin muutaman Oreo-keksin.

Ja sitten yhtäkkiä talsin pimeässä pitkin Sunset Boulevardia ja pällistelin Hollywood Boulevardin Walk of Famea. Kaikki kaupungin hotellit tuntuivat olevan täynnä ja päädyimme nuhjuiseen pikku huoneeseen Downtownissa, mikä sopi jotenkin täydellisesti tämän Drive-leffasta muistuttavan kaupungin tyyliin ja omaan sekavaan olotilaamme.

Seuraavana iltapäivänä marssimme konsulaatille ja sieltä Santa Monica Beachille. Pinkit väliaikaispassit veivät Tyynenmeren ääreltä vielä samaksi illaksi takaisin Seattleen, jossa lomareissu jatkui taas perinteisemmällä kaavalla.

(Ja ne vakuutusjutut! Vastaavia yllätyksiä varten voin lämpimästi suositella Ifiä. 11 tunnin kuluttua korvaushakemukseni lähetyksestä sain kuittauksen, että kaikki ryöstöstä aiheutuneet kulut korvataan. Happy End.)

 

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Jos diggaa pop- tai nykytaiteesta, ei tänä kesänä ole montaakaan hyvää syytä olla menemättä Mänttään. Gösta-taidemuseon uuteen puupaviljonkiin on nimittäin koottu runsas ja ilahduttava SuperPop!-näyttely (14.6.-28.9.) ja samaan aikaan kaupungissa vietetään myös Mäntän kuvataideviikkoja (15.6-31.8.).

Jos menet, älä missaa näitä:

  • Göstan SuperPop!-näyttely barcelonalaisten arkkitehtien suunnittelemassa paviljongissa. Näyttelykokemus alkaa Riiko Sakkisen MuNA - Museum of No Art -teoksesta, jossa museokauppakrääsä on kokonaan syrjäyttänyt taideteokset. Varsinainen popnäyttely löytyy alakerran pääsalista, jossa heti ensimmäiseksi eteen lävähtää Damien Hirstin teoksia, sitten liuta Warholeita, ja peremmällä Roy Lichtensteinia, Jani Leinosta ja lisää Riiko Sakkista. Muiden muassa. Iso osa teoksista on kerätty näytille yksityiskeräilijöiltä.
  • Lounas kannattaa nauttia ennen tai jälkeen näyttelyn museorakennuksen yhteydessä olevassa Ravintola Göstassa. Fiinistä ulkonäöstä huolimatta kyse ei ole niinkään fine-diningista, vaan tarjolla on hyvällä hinta-laatusuhteella laadukasta kotimaista safkaa. Paikka on auki yhtä kauan kuin museo eli klo 18 asti.
  • Göstan piha-alueelta kävelee puusiltaa pitkin pieneen Taavetinsaareen, johon on ripoteltu kuvataideviikkojen installaatioita. Mielenkiintoisin niistä on ehdottomasti Matti Kalkamon Mimikry-sarja, joka näyttää siltä, kuin se olisi saanut inspiraationsa suoraan TV-sarja True Detectivestä (katso kuvat alla).
  • Kuvataideviikkojen päänäyttämö Pekilo. Nelisen kerrosta nykytaidetta vanhassa tehdasrakennuksessa. Näyttelyn parasta antia on Dave Bergin kolmiulotteinen videoteos Whatever II. Unenomaisessa tarinassa ajatukset suorastaan lentävät kahden vilkkaan kertojanäänen kautta ja ilmassa leijuu kaunis miekkavalas. 3D-tekniikka hiukan tökki, mutta se unohtui, koska filmin raastavat tarinat olivat niin mukaansatempaavia.
  • Mäntän keskustassa Kaarina Kaikkonen on Totuuden henki -teoksessaan koristellut koko kirkon mänttävilppulalaisten paidoilla. Kaikkonen on toteuttanut vastaavia teoksia aiemmin myös Helsingissä.
  • Kauniina kesäiltana kannattaa harkita piknikkiä veden äärellä. Mäntässä ja viereisessä Vilppulassa ei nimittäin ole muutamia kebab- tai pizzapaikkoja lukuun ottamatta yhtään ruokaravintolaa auki klo 20 jälkeen. Paras ratkaisu on siksi koota hyvät eväät supermarketista ennen kuin kaupat menevät kiinni ja nauttia omatoimi-illallinen luonnon keskellä. Itse nautimme lasilliset hotelli Honkahovin laiturilla.

SuperPop!

Ravintola Gösta

Göstan puupaviljonki

Matti Kalkamon teoksia Taavetinsaaressa

Pekilo

Kaarina Kaikkonen: Totuuden henki, 2014

Roseeta klassisessa Suomi-miljöössä

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Vielä vähän ruokajuttuja, sitten yritän kaartaa taas muihin mielenkiinnon kohteisiin, ettei kaupunki- ja kulttuuriblogista tule ruokablogia.

Trendi haastoi ja kysyi: "Minkä ruokailmiön haluaisit saapuvan Suomeen?"

Tässä parilta reissulta tarttuneet omat ruokatrenditoiveeni:

Minttulemonade

Yhtä aikaa raikas, makea ja kirpeä janojuoma, joka sopii niin rannalle kuin helteisen kaupunkitalsimisen päätteeksi. Join näitä heinäkuussa Tel Avivissa noin joka päivä (kuva Café Noahista).

24/7-brunssiravintolat

On ravintoloita, jotka tarjoavat myös aamiaista listalta koko päivän ja on ravintoloita, jotka tarjoavat pelkkää aamiaislistaa koko päivän ja yön. Esimerkki jälkimmäisestä on Tel Avivin suosittu Benedict. Sen listalta löytyy muun muassa eri makuisia pannareita, eggs benedictejä ja paikallisia erikoisuuksia - unohtamatta kuohuvaa, mimosaa ja muita drinkkejä.

Oikeat tarte tatinit

Ja oikealla tarte tatinilla en tarkoita sellaisia sovellettuja pikkupiiperryksiä kuin Sandrossa, Careliassa tai Ravintola Kuussa (kaikkia on kokeiltu) vaan kunnollisen kokoista rehtiä palaa ranskalaista omenapiirakkaa.

Ladataan...
Pikkuseikkoja

Murakamia metrossa

...ja Luxembourgin puistossa

Luin aikoinaan Paul Austerin romaaneja täysin satunnaisessa järjestyksessä, ja hihkuin, kun joka kerta aloittaessani uuden Austerin tuntui se aina siihenastisista parhaimmalta. Lopulta tajusin, ettei jokainen valitsemani kirja sattumalta ollut aina edellistä parempi, vaan olin vain niin fiiliksissä Austerin maailmasta, että palasin siihen joka kerta entistä innokkaammin.

Täsmälleen sama on sittemmin käynyt Haruki Murakamin kanssa. Jos Austerin teoksissa kaiken kattavana yleisteemana on yleensä ikääntyminen, Murakamin kirjoissa se on yksinäisyys. Rakastan Murakamin täysin realistista ja silti maagista maailmaa, jossa jokainen on lopulta aina yksin, naiset ovat hieman salaperäisiä ja pukeutuvat sinisiin asuihin, musiikkia ja kirjallisuutta arvostetaan, korvia ihaillaan, kissoista pidetään, ja jossain vaiheessa päädytään aina jollekin syrjäiselle mökille tai muuten autioon paikkaan.

1Q84:ää lukuun ottamatta olen lukenut kaikki Murakamilta suomennetut teokset, mutta onneksi englanniksi löytyy vielä paljon lisää. Aloitin lomalla romaanin South of the Border, West of the Sun, ja jälleen kerran olin vaikuttunut. Kirja oli silkkaa lukunautintoa alusta loppuun. Tarinassa seurataan päähenkilöä Hajimea tämän lapsuudesta aina kohti keski-ikää käsitellen Hajimen suhdetta elämänsä kolmeen tärkeimpään naiseen. Päähenkilö tekee ja toistaa virheitään ihmissuhteidensa kustannuksella vaikkei tahtoisi vahingoittaa ketään. Olin täysin tarinan pauloissa.

Shakespeare & Company Joseph Hellerin syntymäpäivänä (1.5.)

Pariisi osoittautui loistavaksi lukukaupungiksi. Aloitimme loman kirjafiilistelyt heti ensimmäisenä päivänä Shakespeare & Companystä. Emme kuitenkaan sallineet itsemme ostaa yhtäkään kirjaa, koska viimekertaiset ostoksetkin sieltä ovat yhä lukematta. Niinpä tartuimme mukaan ottamiimme matka-Murakameihimme ja nautimme Pariisin kahviloista, metroista ja puistoista lukien. Pariisissa on aivan ihania ulkoilupaikkoja, joissa voi asettua penkille tai nurmikolle kirja kädessä ja unohtaa hetkeksi ulkomaailman. Tässä muutamia.

Promenade Plantée

Promenade Plantée

Canal Saint Martin

Parc des Buttes Chaumont

Parc des Buttes Chaumont

 

Pages