Ladataan...
Pilvi Daily

Tuli tässä pari viikkoa sitten tehtyä pieni viikonloppureissu Baltiaan. Mulla oli synttärit ja oli kiva vaihtaa vähän maisemaa ja tehdä jotakin piristävää. Koska lomapäiviä ei oikein ole ehtinyt vielä kertyä, päätimme toteuttaa reissun viikonlopun puitteissa. Autolla Katajanokalle, auto Viking FSTR:n ja siitä sitten nokka kohti Tallinnaa. Olimme perillä Tallinnassa klo 20 ja yövyimme Go Hotel Shnellissä. Olin varannut hotellin ihan sijainnin vuoksi, ja koska meidän oli siellä tarkoitus vaan yöpyä, ei tasolla ollut niin väliä. Hotelli olikin aivan basic, mutta onneksi aivan vanhan kaupungin kupeessa, joten illalla ehdimme käväistä drinkeillä ja kävellä vähän tunnelmallisia katuja Tallinnassa. 

Seuraavana aamulla kävimme nopeasti hotellin aamupalalla, joka tosiaan ei ollut mikään kummoinen, mutta mukavaa että sellainen löytyi. Vähän puuroa ja kahvia napaan ja ulos. Lähtö oli nimittäin klo 8, jotta ehtisimme vielä ihmisten aikoihin Riikaan. Olin matkaa suunnitellessa ajatellut, että matkalla näkisi vähän pikkukyliä ja muuta mukavaa, mutta Via Baltia on oikeastaan vain suora tie metsien läpi Riikaan. Tie oli erittäin laadukas, liikennettä oli vähän ja matka meni kivasti musaa kuunnellessa ja pölistessä niitä näitä. Pysähdyimme kyllä Pärnussa, joka oli oikein hurmaava kaupunki. 

Hiekkarannat olivat kauniita ja valkoisia ja voin kuvitella että kaupunki herää kesäisin Hangon tapaan eloon. Rannalla oli kiva vähän jaloitella ennen matkan jatkumista. Kylmä oli kyllä kuin fan tuolla tuulisilla rannoilla, niin kuin varmaan tuosta kuvasta voi päätellä! Arkkitehtuuri Pärnussa on upeaa ja rannan tuntumassa oli myös tämä upea kylpylähotelli, jossa olisi varmasti kiva joskus käydä.

Sitten lähdimme kohti Latviaa! Rajalla ei ollut minkäänlaisia muodollisuuksia, sen kuin ajoi yli. Rajan huomasikin oikeastaan siitä, että sen läheisyydessä oli paljon Super-Alkon tyylisiä viinakauppoja halvan viinan metsästäjille. Näytti siellä parkkipaikoilla olevan suomalaisia autojakin. Ilmeisesti jotkut jaksavat halvan alkoholin perässä ajaa Latviaan saakka, vähän vaikeaa sitä on kyllä ymmärtää. 

Kun vihdoin pääsimme perille Riikaan, oli aika löytää varaamamme hotelli. Valitsimme Tallink Hotel Rigan, joka oli hyvällä paikalla ja tähtiä taisi olla 4,5. Olin varannut superior-huoneen, koska hintataso on aika alhainen tuolla yleensäkin. Mukava yllätys oli kuitenkin, kun meidät korotettiin sviittiin. Otin aika vähän kuvia huoneesta, mutta tuosta näkee vähän olohuonetta. Lisäksi diiliin kuului aamusauna ja itse viihdyin varsinkin poreammeessa ennen aamupalaa. 

Mutta palataanpa vähän itse kaupunkiin. Meillä oli siis melko rajallisesti aikaa, joten pyörimme lähinnä vanhassa kaupungissa ja kiertelimme aika umpimähkään katuja ristiin rastiin. Tuli siinä tietysti vähän vaatekaupoissa luuhattua ja pari Leffe-olutta nautiskeltua lämmitetyllä terassilla. On kyllä hauska huomata, miten nopeasti Suomestakin pääsee ihan muihin maisemiin lomapäiviä käyttämättäkin. Riika kaiken kaikkiaan on todella kaunis kaupunki, ja ymmärrän kyllä että sitä kutsutaan joskus Pohjolan Pariisiksi. 

Illan päätimme viettää synttäreitäni juhlien ja lähdimme syömään. Emme olleet tehneet varauksia, mutta löysimme erään todella viihtyisän paikan ja valitsin tottakai simpukat. Alkuun tilasimme juustolajitelman ja alkudrinkit. Tuli kyllä vähän liiankin hyvin syötyä, mutta kai pieni ähky kuuluu hyviin synttäreihin. 

Seuraava aamu alkoikin sitten tosiaan saunalla ja poreammeella, jonka jälkeen tiedossa oli hulppea aamiainen hotellilla. Olimme jo kotoa käsin googlailleet, että Riikassa on vanha KGB-vankila, joka olisi mielenkiintoista käydä katsastamassa. Varasimme 1,5 tunnin opastetun kierroksen paikassa ja voin kyllä sanoa, että se jäi mieleen. Lopussa alkoi melkein itkettää, miten hirveällä tavalla ihmisiä on kohdeltu. Toki näistä on lukenut ja noiden aikojen kauhut on tiedostanut, mutta paikan päällä käyminen menee kyllä ihan eri tavalla tunteisiin. 

Opas vankilassa oli tosi hyvä ja kertoi tapahtumista elävästi. Hän oli itsekin armeija-aikoinaan Neuvostoliitossa työskennellyt vanginvartijana ja osasi hyvin vastailla kysymyksiin ja kertoi paljon järkyttäviä tarinoita kymmeniä tunteja kestävistä kuulusteluista ja vankien traagisista kohtaloista. Maan alla selleissä seistessämme voimme vain kuvitella, miltä vangeista on mahtanut tuntua, kun he joutuivat seisomaan yötä päivää ahtaissa selleissä, koska tilaa ei ollut edes istua. Ihmiset nukkuivat selkä selkää vasten ja lattia oli monesti veden peitossa. Pääsimme myös käymään keittiössä, jossa oli valmistettu ruokaa lähes olemattomista ja pilaantuneista raaka-aineista. 

Itse vankila oli sijainnut upean vanhan talon kellarissa, eikä ulkoapäin olisi koskaan voinut kuvitella, mitä kauheuksia kellariin kätkeytyi. Todella surullinen paikka, mutta mielestäni on kuitenkin hyvä, että paikka pidetään museokäytössä. Näin tämäkään osa lähihistoriaa ei unohdu tulevilta sukupolvilta.

Kahden aikaan iltapäivällä olikin sitten aika lähteä ajamaan kohti Tallinnaa. Lyhyen lounastauon lisäksi emme oikeastaan ehtineet muita taukoja pitämäänkään ja kotona olimme vasta 23 aikoihin. Vaikka matkaan sisältyi paljon autossa istumista, oli reissu kuitenkin hyvä breikki keskelle arkea ja Riikaan menisin ehdottomasti uudelleenkin. 

Autolla matkustamisessa on sekin hyvä puoli, että synttärikukat saa mukaan kotiin asti!

Share

Ladataan...
Pilvi Daily

Huomenta! Täällä on heräilty taas aikaisin, olen koko ikäni ollut sellainen eläkeläinen, joka herää aina joskus 6.30, sama sitten onko kyseessä työaamu vai lauantai. Välillä tuo on tosi ärsyttävää, vaikka tulisin kotiin klo 4.30 aamuyöllä, saatan hyvinkin kukkua hereillä superväsyneenä klo 7. Silloin hyviä unenlahjoja kaipaisi kovasti.

Paljon tulee luettua kaikenlaisia vinkkejä siitä, miten startata päivä hyvin ja elää energistä elämää. Toki hyvä ravinto, tuoreet hedelmät ja kasvikset, liikunta, hyvin nukutut yöunet ja sen sellainen on tärkeää, mutta tärkeintä on varmasti se päänsisäinen maailma. Tietenkin kaikki nuo edellämainitut vaikuttavat myös mieleen, mutta silti asenteella ja motivaatiolla on huikea merkitys. Motivaatiosta puhuttiin ainakin Australiassa paljon. "She is such a motivated person", oli aika tavallinen tapa kuvailla jotakin päämäärätietoista henkilöä. Oli kyseessä opiskelu, ura tai vaikkapa tennistreenit. Motivoituneisuus oli ihailtavaa ja tavoiteltavaa.

Monesti sitä arjessa vähän niin kuin suorittaa elämää. Jos työssä käydään vain rahan takia, voi nuo muut motiivit jäädä taka-alalle. Kuten esimerkiksi itsensä kehittäminen, uusien taitojen oppiminen ja työelämän tavoitteiden saavuttaminen. Siksi onkin ehkä silloin tällöin kiireisen arjen keskellä pysähtyä listaamaan tavoittelemiaan asioita ja päämääriä. Kun itsensä visualisoi tavoitteeseensa, tuntuu arkikin mielekkäämmältä, koska olen ikään kuin päivä päivältä lähempänä päämääriäni. Toki sitä voi olla oikein tyytyväinen juuri siinä missä on, mutta unelmat ja päämäärät motivoivat ja inspiroivat ja saavat nousemaan joka päivä ylös aamuisin sieltä sängystä. 

Motivaation ylläpitämiseen voi vaikuttaa monella tapaa. Pienet palkinnot itselle matkan varrella, virheiden hyväksyminen ja pieni positiivinen kilpailuvietti auttavat tässä varmasti. Itse aloitin esimerkiksi Hesarin puolimaratonkoulun 8 viikkoa sitten. Aiemmin juoksin tavoitellakseni vain ulkoisia etuja, nykyään tavoitteeni on konkreettisesti juostujen kilometrien määrässä ja kunnon kohottamisessa. Olen kilpaillut itseäni vastaan ja ollut onneni kukkuloilla 12 kilometrin lenkin jaksettuani. Huomasin joskus viikolla 6, että en ole oikeastaan edes muistanut ulkonäköseikkoja juostessani, motivaatio on kummunnut jostain aivan muualta. 

Miten te pidätte itseänne motivoituneina ja millaisia vinkkejä teillä olisi antaa? Hauskaa ja energistä päivää!

 

Share

Ladataan...
Pilvi Daily

Kohti kylmempiä aikoja ja kylmempiä hiustenvärejä! Mulla on pian synttärit ja synttäreiden kunniaksi myös pieni viikonloppureissu tiedossa. Mikä siis parempi ajankohta kuin käydä kampaajalla laittamassa fleda kuntoon. Toivoin hiukan tummempaa tuhkanvaaleaa ja Gyylin Jesse toteutti sen kyllä aivan nappiin. Olen ihan superiloinen tästä sävystä ja mietin, että ensi kerralla sitä voisi uskaltautua tummentamaan vielä enemmän. Eteen laitettiin kasvoja valaisemaan muutamat vaaleat raidat ja muualle tehtiin tuhkainen kylmä sävytys. Miten voikin hiustenvärjäys näin piristää! Onko teillä tapana muuttaa lookia sesongin mukaan?

Matkaa odottelen myös kovasti, siitä pian lisää...

Share

Ladataan...
Pilvi Daily

Eilen olin pitkästä aikaa ulkona kavereiden kanssa. Syksyn pyörähdettyä käyntiin, fokus on ollut uudessa työssä, treenaamisessa ja viikonloppuisin on vaan tullut levättyä ja rauhoituttua. Siksi olikin tosi hauskaa nähdä kavereita, juoda vähän viiniä ja lähteä pikavisiitille Helsingin yöhön. Ystävät ovat kyllä niin tärkeä asia elämässä, aina kivan illan jälkeen on aivan erilainen olo ja hymyilyttää kaikki hauskat jutut. Olen kyllä onnekas, että olen onnistunut löytämään niin ihania ihmisiä elämääni!

Ostin tässä muutama viikko sitten H&M:ltä tämän pilkullisen mekon ja se onkin ollut päälläni läksiäisissä, treffi-illallisella ja neuleen kanssa myös töissä. Tämä samainen kolttu pääsi jälleen edustamaan eilen Erottajan karaokebaariin. Laulamaan me ei kyllä onneksi menty, säästyi karaokekansan korvat siltäkin. Tykkään tämän mekon pilkullisesta kuosista ja syksyyn sopivista pitkistä hihoista. Tuohon vyötärölle sopisi hyvin jokin vyö, sellainen sopiva vain tällä hetkellä puuttuu. Ehkä joku kaunis nahkainen musta olisi kiva. Mutta hyvinhän tuo toimii ilmankin.

Mitäs tykkäsitte tästä mekosta? Ulkona on muuten aivan fantastinen ilma tänään, nautitaan siitä!

Share

Ladataan...
Pilvi Daily

Kaikki sen haluaa, mut sitä on niin vaikea löytää. Aina luulee, että nyt se oikea osui kohdalle, mutta viimeistään parin viikon jälkeen huomaat, että liikoja on luvattu ja odotuksetkin oli ehkä liian korkealla. Pettymys kaivertaa mieltä, sydän särkyy ja sitä miettii, löydänkö oikein koskaan sitä oikeaa?

Etsintä jatkuu ja jatkuu. Mutta kun se oikea osuu kohdalle sen tietää. Niinhän sitä sanotaan. Ja niin se onkin. Kaikki vaan loksahtaa paikoilleen, elämä tuntuu sata kertaa helpommalta ja onnellisemmalta. Asiat vaan sujuu omalla painollaan ja sitä miettii miten sitä ikinä tuli edes toimeen ilman häntä.

Näin kävi mulle Fudgen silvershampoon kanssa! Tää oli 100 % match, voin sulkea jo shampoo-tinderin ja päättää että tässä me nyt ollaan. Minä ja Fudge!

Share

Pages