Kissanpäivät

Pilvi Daily

Kissanpäivät, eli aikani kissavahtina alkavat olla kohta ohi. Viisi viikkoa vierähti nopeasti ja 2.9 perhe palaa häämatkaltaan Itävallasta ja muutan taas. Löysin väliaikaisen asunnon itselleni Coogeelta kolmeksi viikoksi ennen kuin lähden Cairnsiin. Tämä taloelämä on kyllä ollut aikamoista, mukavaa kun on ollut kunnon keittiö, grilli, telkkari, piha ja kaikki mukavuudet muutenkin. Kissatkin ovat kivoja kavereita, tässä Spectre, joka on kaksikosta pitkäkarvaisempi. Epäilen vähän, että tämä yksilö syö toisenkin kissan ruoat, sen verran hän on pyöristynyt näiden viikkojen aikana. 

Matkablogeista on usein kiva lukea myös ruoasta. Nämä kuvat nyt ovat todella heikkoja, ravintolassa taisi olla pimeää tai sumuista tai sitten kuvaajalla oli liian kova nälkä ja hän vaan hutaisi menemään jonkinlaisen otoksen. Näin ainakin minulle käy aina ja ruokalajien kuvaaminen on muutenkin vähän noloa, siitä kärsii sitten tämä bloginpaha. Tälläisen aterian söin viime viikolla Maroubra Bay Hotellissa. Kun englantilaismies tilasi ruoat, oli lisukkeena tietysti ranskalaisia ja tuo calamari-annos oli olevinaan jonkinlainen appetizer... Joo varmasti hänelle, kun hän iltapuhteeksi otti ja juoksi 30 kilometriä ja itse tutustuin Netflixin ihmeelliseen maailmaan. Onneksi en elä päivittäin tälläisellä ruokavaliolla, vaan aamu alkaa useimmiten ihan rehellisellä kaurapuurolla. Laitoin päälle vadelmia ja mangoa. Toinen suursuosikkini täällä on ollut kokonaiset pakastekirsikat, jotka maistuvat aivan tuoreilta kirsikoilta. Sellaisia ei mielestäni saa Suomesta ja ne ovat olleet mieluisa tuttavuus Woolworthsin pakastealtaista. Muutenkin täältä saa aikalailla samanlaista ruokaa kuin Suomestakin ja valinnanvaraa esimerkiksi luomutuotteissa, hedelmissä ja vihanneksissa on paljon. Kotimaisuus on täällä hyvin tärkeää ja tuotteet on ylipäätään laadukkaita. Myös erilaisia aasialaiskauppoja löytyy paljon. 

Kahvia juodaan myös paljon. Olen tottunut Ruotsissa siihen että kahviloita on joka nurkassa ja täälläkin arvostetaan hyvää kahvia valtavasti. Kupillinen flat whitea tai long blackia maksaa yleensä siinä 3-4 dollaria ja erikoiskahvit vielä vähän enemmän. Tilaan itse kahvin usein soija- tai mantelimaidolla, josta verotetaan 50 senttiä extraa. Halpaa kahvinjuonti ei täällä siis ole, mutta se on taatusti kahviloissa hyvää. 

Aasialaispaikoista puheenollen, söimme ihanan aterian Brisbanessa ollessamme. En tiedä onko tässä kyseessä joku kolmenkympin lähestyessä hiipivä muistihäiriö, mutta ellen kirjoita paikkojen nimiä ylös, niin en niitä takuulla muista. Enkä kyllä ruokalajienkaan. Nimet ylipäätään tuottavat hankaluuksia. Varsinkin omani, jota yksikään elävä sielu ei osaa lausua. Mutta asiaan. Eli Brisbanen aasialaispaikassa tutustuin muun muassa herkullisiin ankanlihalla täytettyihin lettuihin, jotka oli valmistettu lähes läpinäkyvän ohuesta taikinasta. Päällä oli vielä erinomaista luumukastiketta tuomassa suolaiseen ruokaan kivaa makeutta. Lisäksi söimme jonkinlaista wokkia, jossa oli paljon kasviksia ja maapähkinärouhetta ja paljon ihanan tulista chiliä. Lisäksi oli vielä kevätkääryleitä ja mustekalaa. 

Kun tälle ruokalinjalle on lähdetty niin jatketaan. Tässä toinen varsin epäaistikas kuva syömingeistäni. Kyseessä on kuitenkin varsin herkullinen juttu, eli nutellakreppi, jonka nautin Sydney Winter Festival-tapahtumassa. Kreppejä valmisti kojussa aidot ranskalaismiehet ja jälkiruoka oli taivaallinen, joskin varsin raskas. Kyllähän se lämmitti täällä Sydneyn hyytävän kylmässä 17 asteen talvisäässä!

Jos vielä viimeiseksi palattaisiin Fishmarketin tunnelmiin, lupaan että vihoviimeisen kerran. Viimeksi kävin siellä kahden au pair-kaverini kanssa ja ostimme pussillisen katkarapuja, sushia, tuoretta leipää ja pullon viiniä ja söimme nämä ulkona auringossa. 

Yksi todella jännä juttu täällä on muuten BYO-pullot ravintoloissa. BYO on lyhennys sanoista "bring your own", eli suomalaisittain "oma pullo mukaan". Joskus näkee myös lyhennystä BYOB, eli "bring your own bottle". Ravintolat siis useimmiten myyvät kyllä alkoholia, mutta hyvin moneen paikkaan saa tuoda oman pullon viiniä ja vieraita verotetaan vain corkage feellä, eli avausmaksulla. Se pyörii edullisimmissa paikoissa siinä 3-5 dollarin hujakoilla ja ravintolasta saa lasit. Hyvä säästövinkki esimerkiksi reppureissaajille!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.