Ladataan...

Nymfomaani. 

Sokerihiiri.

Teini.

Hullu.

Voi kyllä. 

Tänään alkaa vuosi ilman seksiä ja lisättyä sokeria.

Viimeiseen seitsemään vuoteen ei päässä ole kauheasti muuta pyörinytkään kullin lisäksi.

Olen nassuttanut rusinat pullasta niin kauan kuin muistan. Sisuskaluni saattaisivat säikäyttää lääketieteen ammattilaisenkin. Ulkoisesti olen kuitenkin melko normaali nuori nainen. Hyvänä päivänä. Äidin mielestä. 

Tajusin, että olen kantanut aika kauheita asenteita povessani liian pitkään. Että kadehdin kavereitani silloin kun miehet katsovat lävitseni, heihin. Että saatan maata päivän sängyssä haaveilemassa kosketuksesta. Että karkaan ja katoan miehiin, että vannon pitäväni heitä vain hetken huvina ja sitten itken poski puhelinta vasten, että mikset sä soita. Aika säälittäväähän tämä on.

Kävelen monesti kotona yksin puhumassa näkymättömille haastattelijoille siitä, miten valloitin maailman. Hiekka valuu kuitenkin tiimalasissa, jäätiköt kuumenevat. Seksi ja sokeri sulavat jalkoihini. Hidastavat. Tämä on se vuosi, kun elämäni muuttuu.

Syntymäpäivästä eteenpäin.

Katsotaan missä kohtaa ratkean. Tavoitteena on 365 päivitystä. 

Share