Ladataan...
Pitkässä juoksussa

Olen mielestäni treenannut kohtalaisen paljon viimeisen vuoden aikana: juossut pitkähköjä lenkkejä, hikoillut body combatissa, nostellut painoja salilla ja käynyt astangajoogassa. Treenistä huolimatta tuntuu, etteivät lihakseni ole juurikaan kasvaneet eikä voima erityisemmin lisääntynyt. Olen hämmästellyt kehityksen puutetta jo jonkun aikaa, kunnes pari päivä sitten sain tietää mahdollisen syyn: e-pillerit.

Amerikkalaistutkimuksen mukaan e-pillereiden käyttäminen saattaa hidastaa huomattavasti lihasten kasvua. Tutkimuksessa kaksi ryhmää nuoria aikuisia naisia treenasivat suurin piirtein saman verran. Niiden naisten, jotka eivät käyttäneet pillereitä, lihasvoima kasvoi 40 prosenttia enemmän kuin niiden, jotka käyttivät pillereitä. Syynä tutkijat eipäilevät olevan sen, että pillereitä käyttävien naisten veressä on vähemmän mieshormonia kuin niiden, jotka eivät käytä yhdistelmäehdäisyä

Olisiko ratkaisu lihasvoiman parantamiseen siis e-pillereiden lopettamisessa?

 

 

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pitkässä juoksussa

City Run on juostu, mutta minulla on heti uusi urheilutavoite: nimittäin päästä eroon Motivuksen kertalipuista, jotka menevät vanhaksi 31.5. Kertoja kortilla on jäljellä yhteensä yhdeksän, joten kiirettä pitää.

Seuraavalla aikataululla saisin liput käytettyä:

La 21.5. afro

Su 22.5. body combat

Ma 23.5. Motivus taistelu

Ke 25.5. body combat

To 26.5. vatsatreeni

La 28.5. afro

Su 29.5. body combat

Ma 30.5. Motivus taistelu

Ti 31.5. body combat

 

Äh, aika tiukalta treeniltä tuo vaikuttaa. Toinen vaihtoehto olisi ostaa suosiolla LISÄÄ lippuja, jolloin käyttämättä jääneet liput olisivat voimassa vuoden loppuun asti.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pitkässä juoksussa

Nyt siitä on aikaa puolitoista viikkoa, ja tyhjyys alkaa helpottaa. Ei uskoisi, että yksi hemmetin juoksutapahtumakin voi aiheuttaa samankaltaisen fiiliksen, kuin ison projektin valmistuminen, ensi-ilta tai vastaava. Treenattiin kauan, valmista tuli, mitäs nyt?

Pääsin aika hyvään harjoittelurytmiin ennen HCR:ää, ja pidin siitä väkisin kiinni, vaikka oli noita jalkavaivoja. Nyt kun juoksu on ohi, on mun ollut pakkokin lepuuttaa kipeää koipea, ja se tietysti lisää tyhjyyttä. Mitä mä kaikki illat teen, kun en pääse lenkille?

Tästä päästäänkin siihen, että City Runiin osallistumisesta oli juuri sitä hyötyä, mitä toivoinkin. 1. Sain liikuntarytmini sopivaksi: minun alkoi oikeasti tehdä mieli urheilla ainakin neljä kertaa viikossa. Toivottavasti rytmi ei nyt levon takia katoa. 2. Juokseminen muuttui kivaksi ja kevyeksi. Ei aina, mutta usein. Se on nimittäin mahtava tunne, kun askel nousee kuin itsestään, ja vauhtiakin voi lisätä vielä vähän!

Mutta mitä seuraavaksi? Uusi aikatavoite? Kertokaa ideoita! Mä en ihan hirveästi innostu loppukesän juoksutapahtumista. Ehkä ensi vuonna taas.

 

P.S. Mieli palaa juoksemaan, eikä vähiten siksi, että seuraavaksi mun olisi tarkoitus testata FiveFingers-kenkiä. Uteliaisuus kutkuttaa.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pitkässä juoksussa

City Runin juokseminen kahteen ja puoleen tuntiin ei ehkä kuulosta huippusuoritukselta, mutta minä olen aikaani tyytyväinen. Oikeastaan olisin ollut tyytyväinen ihan mihin tahansa aikaan, koska tavoitteenani oli selvitä matkasta juosten. Ja niinhän minä selvisinkin, vaikka kurkku oli kipeä ja tankkaus jäi yhteen maissintähkään. (Se oli kyllä omaa syytäni, olisin voinut syödä paremminkin. Samaksi aamuksi vaan sattui taloyhtiön talkoot, enkä haravoinniltani muistanut syödä paremmin.)

Moni kaveri on kysynyt. mitä järkeä on osallistua juoksutapahtumaan. Tässä vastaukseni:

1.  Tavoite tekee treenistä tehokkaampaa ja säännöllisempää.

2. Juoksitapahtumassa on usein mahtava tunnelma.

3. On kivaa, että joku suunnittelee lenkin ja mittaa sen pituuden.

4. Kun on lystistä maksanut, ei sitä viitsi  väliinkään jättää.

5. Hyvin suunnitellussa tapahtumassa saa vastinetta rahoilleen. 35 eurolla sain hyvän treenipaidan, luotettavan juoksuajan mittauksen, nesteytystä pitkin lenkkiä ja palauttavat eväät (sipsejä, urheilujuomaa, banaaneja, välipalapatukoita...) heti lenkin jälkeen.

HCR:n inspiroimana ajattelin osallistua juoksutapahtumaan myös syksyllä. Kiikarissa olisi Åland puolimaraton lokakuun lopussa. Onko kenelläkään kokemuksia siitä?

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pitkässä juoksussa

Kyllä! Minä ja Anni selvitettiin molemmat HCR:n 21 kilometriä, ensimmäinen jalkavaivaisena, toinen flunssaisena, mutta kummatkin silti kevyesti ja hymyillen! Juoksun jälkeen oli suorastaan lapsellisen euforinen olo. Mahtavaa! Ihanaa! Kerrotaan lisää tarinaa vielä myöhemmin.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Pitkässä juoksussa

H-hetki, tai oikeastaan HCR-hetki, on sitten huomenissa, surkeimmassa hiturilähdössä kello 15.50. Ja kyllä, aion yrittää juosta penikasta huolimatta!

Ei ole tullut kauheasti kirjoitettua tänne, kun mielessä on pyörinyt vinhaa kehää vain kysymys juostako vai eikö juosta (plus kiire on ollut töissä ja muussa elämässä). Olen vesijuossut ja venytellyt apinan raivolla. Pyöräillyt, saleillut ja joogannut. Lenkkiyritelmät ovat olleet vaihtelevia: pari lenkkiä meni kohtalaisesti, yksi oli kaamean kivulias ja viimeisin oli taas siedettävä. Aluksi tuntui ikävältä, mutta sitten jalka vertyi ja juoksu lähti joten kuten rullaamaan.

Huolestuin kuitenkin niin paljon, että varasin lopulta lääkäriajan. Luonnollisesti kivut vähenivät ajan varaamisen jälkeen välittömästi.

Työterveyslääkäri puristeli jalkaani, kyseli vähän, ja lähetti minut ultraääneen, jossa oli tarkoitus tsekata muun muassa mahdollinen veritulppa! Ja tietysti se penikka, joka kuulemma näkyy turvotuksena lihaskalvon sisällä. Hän sanoi myös, että olisi hölmöä juosta. Määräsi silti vähän vahvempia särkylääkkeitä reseptillä, ja käski popsia niitä kuurina.

Röntgenlääkäri puolestaan suhtautui koko juttuun leppoisasti. Jalasta ei löytynyt mitään, ei pinnanalaista turvotusta tai tulppia. Hänen mielestään voin ihan hyvin juosta, ja levätä pidempään sitten sen jälkeen.

Ja nyt jo tiedättekin, kumpaa lääkäriä minä ajattelin uskoa. Pitäkää peukkuja, että jalka kantaa eikä katkea kesken kaiken!

Share
Ladataan...

Pages