Penteleen penikat!

Ladataan...
Pitkässä juoksussa

Minulla on penikkatauti, ja tällä en nyt viittaa vauvakuumeeseen. Vaan jalkaan, johon koskee.

Juoksuharjoittelu on mennyt hyvin. Keskimäärin kolme lenkkiä viikossa, joista yksi pitkä, on kuulunut ohjelmaan jo monta viikkoa, plus vähän salia ja mahdollisesti vesijuoksua. Olen lisännyt määriä pikkuhiljaa, ja olenhan mä nyt herranjumala ennenkin urheillut, en vaan ole juossut niin paljon.

Sitten viime viikolla se iski, kipu vasemman säären sisäsivuun. Ensin en ajatellut, että se olisi penikkatautia, koska luulin, että penikat iskevät ihan säären eteen. Mutta ei, nettidiagnoosi paljasti jälleen vaivan todellisen luonteen. Penikkahan se, eli säären lihasaition tulehdus, joka voi johtua jalan virheasennosta, huonoista kengistä, liian kovasta treenistä, kovasta alustasta tai vaikka mistä.

Hoito penikoihin on lähinnä lepo, mielellään 2-4 viikkoa. Siis kaksi viiva neljä viikkoa!?! Sehän on sattumoisin se aika, mikä HCR:iin on jäljellä.

Nyt käytän siis kaikki mahdolliset temput ja tropit, että saisin kivun kuriin alle viikossa. Löysin yhden nettisivun, jolla annettiin ymmärtää, että se on mahdollista. Youth Fitness Finland neuvoo näin:

1. Vältä kaikkea jalkoja kuormittavaa rasitusta 3-5 päivän ajan. Juoksut, hypyt ym. kokonaan pois täksi ajaksi.

2. Kylmähoito kipualueelle 3-5 kertaa päivässä 15 minuutin ajan, pari tuntia taukoa hoitojen välillä.

3. Pohkeiden venytys 3-5 kertaa päivässä, 3×60 sekuntia. Parasta on etsiä itse venytystyyli joka tuntuu parhaalta.

4. Tulehduskipulääkekuuri 3-5 päivää. Ibuprofeeni on tähän paras vaihtoehto. 3 kertaa 400-1000 mg päivässä (urheilijan iästä ja koosta riippuen) on yleisesti lääkäreiden määräämä määrä. Jos yhtään epäilyttää niin kannattaa tarkistaa asia omalta lääkäriltä.

Tällä mennään siis. Ei mun kiputila sitäpaitsi ehkä ole kovin paha. Muhun vaan vähän sattuu, kun joku nettikeskustelussa kuvaili kipua sellaiseksi kuin puukolla iskettäisiin jalkaan. Ehkä olen lievä tapaus.

Kaikki apukeinot otetaan silti vastaan.

Share
Ladataan...

Kommentit

(Ei varmistettu)

Ah, kohtalotoveri. Itse olen nyt yli kuukauden kärsinyt penikkataudista ja minulla siis juoksemisesta ei ole tullut mitään sitten helmikuun, jokainen juoksuaskel saa itkemään. Siinä meni kaikki kevään kisailusuunnitelmat ja nyt haaveilen vain päivistä jolloin voisin taas pistää lenkkarit jalkaan ja kirmailla keväisessä auringonpaisteessa. Kipu voi siis yltyä aika saatanalliseksi (anteeksi kiroiluni); kun tauti minulla helmikuussa puhkesi konkkasin loppumatkan lenkistä itkien kotiin ja pariin päivään kaikenlainen käveleminenkin jalalla oli tuskaa. Nyt jalkaa voi jo kevysti hieroa, mutta pariin vikkoon pienikin kosketus sääressä tuntui siltä kuin joku vetäisi pesäpallomailalla täysiä sääreen, joten ymmärrän puukkovertauksen.

Oma tauti on nyt siis ollut aiempia kertoja ärhäkkäämpi ja tällaiselle normaalisti 6 kertaa viikossa juoksevalle tämä on yhtä tuskaa. Mutta lohdutuksena sinulle jolla ei ilmeisesti kipu ole näin paha voin kertoa aiemmeista lievemmistä taudeista että itellä on kipu laantunut kenkiä vaihtamalla, muutaman päivän vesijuoksulla ja parin viikon juoksulla pehmeällä alustalla.

Tsemppiä siis toipumiseen, kyllä se siitä ajan kanssa paranee!

Kiitos tsemppauksesta, tuo huojentaa mieltä huomattavasti! Toivottavasti säkin pääset pian juoksemaan. Yhtään ei malttaisi levätä, kun kevät kutsuu ikkunan takana.

Kommentoi

Ladataan...