KAIKKI ANTEEKSI

Polka dots

 

"Minulla oli kaksi elämää: se josta puhuin ja se josta en puhunut. En kokenut varsinaisesti valehtelevani. Minä vain jätin jotain kertomatta."

Omaelämänkerrallisia kirjoja on aina hankala arvioida. On hankala erotella omaa lukukokemusta ja kirjoittajan aivan todellista, oikeaa kokemusta. On vaikea arvioida asioita, joita normaalisti ehkä arvioisi, koska mitä ulkopuolinen voi todella sanoa jonkun toisen subjektiivisesta kokemuksesta ja siitä, miten hän on sen kirjoittanut? 

Laura Mannisen esikoisteos, Kaikki anteeksi*, perustuu kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin. 

Kaikki anteeksi, kertoo Lauran ja Mikon suhteesta, jossa kaikki on täydellistä, kunnes ei enää olekaan. Mikko on lämmin, sympaattinen kolmen lapsen vuoroviikkoisä, jonka kanssa Laura suutelee kesäyössä, rakastuu, muuttaa yhteen, suunnittelee tulevaisuutta. Hetken aikaa heillä on "kaikki se onni". Mikko on kuitenkin myös väkivaltainen ja kontrolloiva. Mitä enemmän Laura sitoutuu ja rakastaa, sitä enemmän Mikko alistaa ja nolaa. Kuristaa ja häpäisee. Laura ymmärtää, venyy ja yrittää rakastaa kaiken hyväksi. Etsii apua, ja pitää yllä uskoa yhteiseen unelmaan, siihen johon ei kuulu väkivalta ja uhkailut. Mikko pyytää anteeksi ja lupaa lopettaa, mutta aina tulee se seuraava kerta. 

Kirjan ääni on suurimmaksi osaksi Lauran. Se ääni on hyvin monimuotoinen. Se  kertoo, miksi itsenäinen, älykäs ja menestyvä nainen pysyy väkivaltaisessa ja alistavassa suhteessa. Siitä kuinka ne huonot hetket ovat kuitenkin selitettävissä. Se ääni kertoo toiveista ja unelmista, siitä Mikosta, joka Lauran mukaan on ”oikea Mikko”. Se lämmin, huolehtiva ja tunteikas. Mikon ääntä ja ajatuksia kirjassa on vähemmän. Tämä on selkeästi Lauran kertomus, ja Mikon osuudet ovat kapeita, eivätkä oikeastaan kerro Mikosta mitään, mitä Laura ei olisi jo kertonut. Ehkä sen vuoksi nämä kohdat tuntuvat irrallisilta ja turhiltakin, koska omaelämänkerrallinen kertomus saa, ja ehkä sen pitäisikin olla vain yhden henkilön puoli tarinasta. Kirjaa lukiessa tämä epätasainen, ja epäselkeäkin jako hiukan häiritsi, mutta melkein thrillerimäinen kerronta piti kuitenkin otteessaan.

Ehkä Kaikki anteeksi on kuitenkin kirja, jossa olennaisinta on sen merkitys. Se kertoo yhden niistä tarinoista, joista usein vaietaan. Se kertoo miten paljon erilaisia väkivallan muotoja on, ja miten väkivallan uhrin käsitys maailmasta hiljalleen muuttu, miten siitä mitä aiemmin sanoi ettei ikinä sietäisi, tuleekin vain osa arkea. Tätä kirjaa on ahdistava lukea, mutta niin sen kuuluukin olla, koska joka ilta joku menee nukkumaan peläten, että se kenen pitäisi olla se kaikkein rakkain, satuttaa. Amnestyn tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista naisista kertoo kokeneensa väkivaltaa. Sen mukaan Suomi on naisille Euroopan toiseksi turvattomin maa. On siis hyvin mahdollista, että tuo joku on myös sinun läheisesi.

"Tiedäthän sä että mä en oikeasti tekisi sulle mitään pahaa? Se oli vaan tyhjää puhetta. - En mä voi tietää. Me tarvitaan apua. Sä tarvitset apua. - Miten niin sä et voi tietää? - Sä makasit mun päällä leipäveitsi kädessä ja sanoit että sä tapat mut."

 

* saatu blogin kautta

Ps. Kommenttiboksissa sana on vapaa, eli varaudu mahdollisiin juonipaljastuksiin.

Kommentit

Saranda
Tyhjä ajatus

Hei kiitos kirjavinkistä! :) Olisi tehnyt mieli jutella maanantain Lily-tapahtumassa enemmänkin mutta jotenkin se ilta vaan kiiti ohi. Toivottavasti törmätään taas pian muissa merkeissä. <3

dotsdotsjonna
Polka dots

Se ilta meni ihan hirmuisen nopeaan! Mulla oli ihan agendana jutella sun kanssa, mut seuraavalla kerralla sit!

Ninnika
Loput kirjeessä

Luin tän kirjan joku aika sitten, ja oli pakko peilata myös omaa mennyttä syksyä ja talvea kirjan tarinaan. Oli pelottava ymmärtää, että kuinka paljon omassa elämässä oli samanlaisia hetkiä, tosin ilman sitä fyysistä väkivaltaa. Ja miten ihana oli kirjan lukemisen jälkeen huomata itkevänsä kaikkia omia patoutumia pois. Voin siis täysin allekirjoittaa tuon sun ahdistuksen kirjan lukemisen yhteydessä.

dotsdotsjonna
Polka dots

Se ahdistus iski kyllä voimakkaasti, koska Lauran osuudet hyvin kuvasivat millaisessa ahdistuksessa hän eli, ja missä molet tälläkin hetkellä elävät.

 

Oikein ihanaa kesää sinulle!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.