TARVITAANKO ME OIKEASTI VAUVAJUHLIA?

Ladataan...
Polka dots

 

 

Ennen bileissä oli kuohuvaa ja ihmisiä, joilla oli aikaa keskittyä toisiinsa.

Nyt niissä on usein ympäriinsä juoksevia lapsia ja vanhempia, joiden kanssa kommunikoidaan puolikkailla lauseilla.

Se on ihan ookoo. Niin se vain jotenkin menee, että yhtäkkiä kaikilla on lapsia. Tai ei edes kaikilla, mutta siltä se tuntuu. Ja se on myös ihan ookoo, että silloin jutuissa huomioidaan ne lapsetkin ja että sitä kuohuvaa ei yksin vedetä koko pullollista. Tähän kaikkeen osasi varautua. Mutta sitten on tämä yksi asia, josta kukaan ei tajunnut varoittaa.

Vauvajuhlat. Babyshowerit. Vauvaruokamaistelua. Siittiöiden heittelyä (täytettyjen vesi-ilmapallojen tähtäys hulahulavanteeseen). Vaippakakku (sitä ei syödä). Parikymmentä enemmän tai vähemmän vaivaantunutta vierasta.

En ymmärrä näitä bileitä. Niissä ei oikeastaan juhlita vauvaa, koska se vauva ei ole vielä edes syntynyt, mutta ei niissä kyllä oikein juhlita tulevaa äitiäkään, koska suurin osa lahjoista on sille (syntymättömälle) lapselle ja vauvasafkojen mutustelu ei varsinaisesti huuda Let's parteeeee. Siellä juhlissa on se odottava äiti, pari muuta raskaana olevaa, muutama äiti ja sitten kaikki muut, jotka osaavat tai eivät osaa puhua vauvaa. Hyvin mahdollisesti juhlissa on joku, joka yrittää lasta ja jolle koko tilaisuus voi olla hyvinkin kipeä ja sitten se toinen, joka ei taas jaksaisi perustella, että ei ihan oikeasti halua lisääntyä. Noin 90 prosentille osallistujista tilaisuus on joko kiusallinen, surullinen tai vähän tylsä. Jotenkin vain koko konsepti tuntuu niin monella tapaa tarpeettomalta.

Ja silti kuitenkin käyn vauvajuhlissa. Olen järjestänytkin kahdet bebebileet. Koska ehkä se nyt vain on tätä.  Koska ei kaiken täydy ollakaan se oma juttu ja välillä riittää, että jollakin toisella on tosi kivaa.  Eivätkä vauvajuhlat oikein voikaan olla kaltaiselleni vapaaehtoisesti lapsettomalle se oma juttu. Mutta koska ne  juhlat ovat niin vauvaa, joutuu siellä myöntämään, että ystävällä on nyt sellainen (iso) osa elämää, jota ei oikein ymmärrä. Että nyt hänellä saattaakin olla enemmän yhteistä muiden kanssa. Niiden, jotka ovat samassa elämäntilanteessa. Erilaisuus ja erilaiset elämäntilanteet ovat arvokkaita asioita, mutta onhan se myös niin, että jos ei itse ole asiaa kokenut, niin sitä ei välttämättä - parhaalla tahdollakaan - täysin ymmärrä. Pidän lapsista ja ehkä joskus saatan omiakin toivoa, mutta juuri nyt minulla ei ole kokemusta siitä, miltä tuntuu saada lapsi, olla äiti tai edes haluta lasta. Ehkä vauvajuhlista tekeekin hiukan hankalan se, kun ei ole oikein mitään sanottavaa. Kun ei oikein voi ottaa osaa keskusteluun ja kuitenkin se, että vauvajuhlissa puhutaan enimmäkseen vauvaliitännäisiä asioita, on ihan ymmärrettävää. Oikeastaan yhtä ymmärrettävää kuin se, että lapseton ihminen ei ehkä jaksa tai osaa olla kovin kiinnostunut rintapumpuista ja välilihaöljystä.

Onneksi sieltä alkoholillisen skumppapullon vierestä löytyy yleensä muutama kohtalontoveri.

 

 

Share
Ladataan...

Kommentit

pöpelikössä
Pöpelikössä

Hahah, nauratti ja samaistuin :D Yksiinkään vauvajuhliin en ole osallistunut, mutta voin kuvitella, että itsekin löytäisin itseni skumppapullon ääreltä etsimässä vertaistukea tässä uppo-oudossa ympäristössä :)

dotsdotsjonna
Polka dots

 

Joissakin juhlissa vedin etukäteen ihan paineet siitä, että onhan siellä sit oikeaa skumppaa :D

Spf (Ei varmistettu)

Mäkään en tajua vauvajuhlia. Onneksi tein oman muksuni ennen kuin juhlat tulivat muotiin. Enkä ole kyllä osallistunutkaan yksiinkään, joten ilmeisesti mun kaveripiirissä ei myöskään ymmärretä konseptia. Tai sitten mua ei vain kutsuta.

dotsdotsjonna
Polka dots

"Tai sitten mua ei vain kutsuta" :D

Kyllä sut kutsuttaisiin. Niihin kutsutaan aina IHAN KAIKKI :D

Mintsik (Ei varmistettu)

Toisaalta ymmärrän, toisaalta en. Juhlia ei taida olla koskaan liikaa, mutta nykyinen vauvajuhlakuvatulva vaikuttaa jotenkin somea varten lavastetulta kaikkine teemaväreineen ja -härpäkkeineen ja ryhmäposeerauskuvineen.

dotsdotsjonna
Polka dots

Ymmärrän sen ajatuksen, että iloista asiaa juhlitaan, että juhlitaan uutta ihmistä.

Mutta mutta, näkisin loogisemmaksi ehkä juhlia vauvaa vasta kun hän on syntynyt (ristijäiset/nimijäiset) eikä etukäteen. Voi myös olla, että olen vain liian "ei pidä nuolaista ennenkuin tipahtaa" -pessimisti :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Eikö vauvajuhlat ole vähän sama kuin polttarit eli ennen h-hetkeä tapahtuva juhla. Myös polttarit saattavat olla kaamea kokemus vieraille ja sille juhlittavalle. :D
Ja Suomessa kai vauvajuhlat on nyt pinnalla siksi, että lapsen isille on varpajaiset, mutta äidille ei kai mitään "virallisia" kavereiden kesken vietettäviä juhlia ja harva vastasyntyneen vauvan äiti nyt haluaakaan juhlia, joten siksi juhlitaan etukäteen. Tosin minustakin tämä kaavamainen baby shower on aika tylsä.

dotsdotsjonna
Polka dots

Hyvä pointti! Ehkä ne tosiaan ovat tuollainen ennen h-hetkeä tapahtuva juhla. Ja onhan se kaunis idea, että äidinkin kanssa juhlitaan (vaikka ne isän varpajaiset kuulostavatkin hiukan kivemmilta bileiltä omaan korvaan) ja ainahan sitä voi tiedustella äidiltä, että millaisia juhlia tämä toivoo, eikä mennä tällä samalla (kaamealla) kaavalla.  Parhaalle ystävälleni ei järkätty vauvajuhlia, koska oli niin tiedossa mitä hän niistä ajattelee, vaan sellainen "sivistynyt ilta" jossa syötiin ja juotiin hyvin ja annettiin kaverille lahjaksi hierontalahjakortti ja sisustuslehtiä :)

Se vain tuntuu niin koomiselta, että nykyisin bileet ovat vaippakakkuja, kun itse vielä elää sitä elämänvaihetta, jossa suosisi drinkkejä ja iltaa kaupungilla :D

erfo (Ei varmistettu)

Amerikassa nämä juhlat tuntuivat olevan ihan vain lahjoja varten. Kylään kutsuttiin kavereiden lisäksi kaikki anopista naapuriin ja lahjalistalla oli kärryt, kehto, polkupyörä ja kaikki mitä vain kehdattiin pyytää. Suomeen rantautui (onneksi) kevyempi versio, joka vielä hakee muotoaan.

dotsdotsjonna
Polka dots

Olen itse ollut yksissä vauvajuhlissa, joissa oli lahjalista. Ja vieläpä lahjalista johon oli merkitty jo valmiiksi kuka ostaa mitäkin. Oma nimeni kohdalle oli merkitty sadan euron arvoinen lahja.

erfo (Ei varmistettu)

Uskomatonta. Varmasti moni perhe tarvitsisi vauvajuhlien sijaan apua monessakin muodossa. Ja use varmasti myös rahallisesti. Mutta tuo on jo törkeää, että nimetään kalliit lahjat kullekin vieraalle.

dotsdotsjonna
Polka dots

Ne oli muistaakseni nimetty "oletettujen tulojen mukaan" :D

Sanna V. (Ei varmistettu)

Tää on ehkä järkyttävintä mitä oon hetkeen lukenut :O Huikea pokka joillain. Tai ei, ei ongelma ole edes pokassa. Vaikka pokkaa riittäisi, niin haluaisin kuitenkin uskoa, ettei itselle edes tulisi mieleenkään tehdä mitään tuollaista.

mt (Ei varmistettu)

Siis mitä ihmettä! Aivan täysin käsittämätöntä - piti lukea pariinkin kertaan ennen kuin uskoin silmiäni :) Kivikova pokka on tosiaan ollut lahjalistan laatijalla... sekä myöskin näköjään aikaa & kiinnostusta spekuloidan kutsuvieraidensa vuosituloja...

Hannask (Ei varmistettu)

Puolituttuni piti itselleen babyshowerit ja lahjalistalla oli mm. koliikkikeinu... Ihan täällä Suomessa. En osallistunut. :D

Hildur (Ei varmistettu)

Itse en ole koskaan kokenut vauvajuhlia, mutta mielestäni ne ovat ajatuksena aika jees. Tokikaan en tykkäisi mistään rasittavasta ohjelmasta vrt. hääjuhlien vastaava, mutta ihan vain ajan kanssa yhteen kokoontuminen ennen vauvan syntymää on kyllä ihan järkevääkin, koska vauvan synnyttyä sellainen ei välttämättä heti onnistukaan.

Monille arjen yksinäisyys vauvan synnyttyä tulee järkytyksenä. Pahimmassa babybluesissa olisi kiva muistella hauskoja juhlia ja sitä, että niitä kavereitakin on ainakin joskus ollut. ;)

Todellakin, varmaan jollain tasolla polttareihin verrattavat juhlat, joista tietysti saa tehdä juuri sellaiset kuin haluaa!

dotsdotsjonna
Polka dots

Ajatus siitä, että ystävät kokoontuu yhteen ennen vauvan syntymää on mielestäni kaunis. Vaippakakkuja ja muuta tilpehööriä tuskin tulen koskaan ihan tajuamaan.

Itse tykkään niin paljon vauvoista/lapsista, että olen sellaisen nyytin syntymän jälkeen yleensä kovasti tuputtamassa itseäni kylään/vaunulenkille mukaan :)

Juliaihminen
Juliaihminen

Mun mielestä nimiäisissä, rippijuhlissa, ylioppilasjuhlissa ja häissä on ihan yhtä kiusallista. Sitten kun protokollanmukaiset horinat on hoidettu, ei enää keksi mitään sanottavaa juhlakalulle. Jotenkin sitä ajattelee, ettei nyt voi puhua mitään arkisia kuulumisia, kaiken minkä suusta tulee, on oltava lintujen liverrystä tai Tommy Tabermannin siteeraamista. Siksi lopulta päädyn välttelemään juhlakalua ja hymyilemään seinälle. 

Tällaiset juhlat ovat kiusallisia mutta kuitenkin tarpeellisia, rituaaleja kaivataan, pyhä ja profaani vaihtelevat elämässä.

ONNEKSI ON HAUTAJAISET! Siellä ei tartte jutella juhlien kunniavieraalle mitään! 

dotsdotsjonna
Polka dots

Oon samaa mieltä, että rituaaleja tarvitaan mutta jotenkin tää rituaali pamahti elämään niin yllättäen, että en ole vielä yhtään tottunut :D

Ehkä mä myös vielä hiukan tappelen itekseni sen kanssa, että tää elämä vaan menee eteenpäin ja tutut turvalliset ympyrät muuttuu.

Hyvä pointti hautajaisista. Niissä on myös yleensä yllättävän hyvää ruokaa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos, sanoitit mun ajatukset!

Vauvajuhlat (tai ainakin juuri ne babyshower-tyyppiset kaavat) on todella turhauttava konsepti. Olen vasta muutamissa ehtinyt vierailla (ihan lähimmässä piirissäni vauvat tulevat kuvioihin varmaan vasta muutaman vuoden kuluttua), mutta silti koko konsepti kyllästyttää.

Mä siis ra-kas-tan a) vauvoja, b) juhlia, c) perinteitä ja uusien elämänvaiheiden juhlistamista. Mutta babyshower on NIIN vauvakuplassa sisällä olevien juttu, että minäkin, naimisissa oleva ja vauvoista lähivuosina haaveileva koen oloni ulkopuoliseksi. Esim. polttarit on musta paljon ihanampi juhla ihan siksi, että vaikka olisit kuinka vannoutunut avioliiton vastustaja tai sydänsuruinen, juhlassa on yleensä muutakin ohjelmaa/tekemistä kuin vain se juhlittavan henkilön elämänvaiheessa vellominen.

Oonkin jo suunnitellut, että jos joskus niin onnekkaasti käy, että meille tulee vauva, en missään nimessä halua vaaleansinisiä/-punaisia babyshowereita, vaan toivon voivani itse järjestää "viimeiset pirskeet ennen vauvaa": rakkaat ystävät, hyvää syötävää ja juotavaa (sitä skumppaa saa hei juoda, vaikka läsnä olisi joku raskaana olevakin), musiikkia ja ennen kaikkea aikaa jutella ystävien kanssa ihan normaalien illanistujaisten tapaan - vauvan tulon jälkeen kun sellaiset hetket voivat jonkin aikaa olla tosi harvinaisia.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tämä oli NIIN ihana idea! Just näin haluan itsekin toteuttaa jos tulee ajankohtaiseksi!

dotsdotsjonna
Polka dots

Kiitos, että sä sanoitit mun ajatukset!

Parhaalle ystävälleni järjestimme pienelle porukalle juurikin tuollaiset kuvailemasi illanistujaiset. Hän ei itse missään nimessä halunnut vauvajuhlia ja tuosta illanvietosta tulikin yksi kesän kivoimmista :)

K_ (Ei varmistettu)

Mun tuttavapiirissä vauvajuhlat on olleet ehkä vähän vapaamuotoisempia (ja tulevan äidin toiveet huomioon ottavia), mutta mun mielestä ajatus on ihana. Kieltämättä mä olen ajatellut, että kyse on enempi siitä, että tuleva äiti tapaa kaverinsa ainakin kerran ennen kuin katoaa sinne vauvakuplaan. Itse olen ollut molemmissa raskauksissa todella, todella väsynyt, vaikka muuten ei ole ollut ongelmia, eikä aikaa kavereille ole löytynyt siinä määrin kuin olisin toivonut. Kun työpäivän päälle kykenee vain haaveilemaan sängystä ja on unessa ennen yhdeksää, on aika ihanaa, että joku muu pitää huolen siitä, että vietän edes yhden illan kavereiden kanssa ennen kuin tissitakiainen ilmestyy maailmaan.

Minsk (Ei varmistettu)

Mustakin vauvajuhlat nimenomaan on just tätä! Syödään hyvin ja hengaillaan ja nautiskellaan ystävien kesken. Itsekin olen varmaan ollut vaan rennoissa vauvajuhlissa, koska olen välttynyt mm. vaippakakulta ja vauvanruokamaisteluilta. Ja vaikka sellaiset tulisi joskus vauvajuhlissa vastaan, niin pääpointtihan on se yhdessä olo.

dotsdotsjonna
Polka dots

Ajatus kavereiden yhteisestä kokoontumisesta on mielestäni tosi ihana. Se kaikki liitännäiskrääsä ei niinkään. Tai enemmänkin se, että miksi ei voida vain hengata yhdessä, eikä pelata jotain brutaaleja sosevisoja tai muovailla muovailuvahasta vauvoja :D

Voi ei tää on niin totta! Vauvajuhlat ovat yleensä erittäin paljon vaivaannuttava kokemus: olen ollut viime aikoina kaksissa ja molemmat kuitenkin olivat ihan mukavat geimit loppujen lopuksi. Salaisuus on järjestää vauvajuhlat ilman sukupuolittunutta koristelua, ilman noloja ja kulahtaneita leikkejä ja pilke silmäkulmassa.

Järjestin hyvälle ystävälleni vauvajuhlat viime keväänä. Meillä oli ohjelmassa virtuaalinen tietovisa (tehty kahootilla) vauva.fi-palstan hauskoista totuuksista, Kalevauvan kuuntelua ja odottavan äidin erittäin sarkastis-parodinen hippidoulahieronta, jossa avattiin chakroja ja tunnettiin oranssia valoa kupeissamme. Oli hauskaa ja rakas yssykkä tykkäsi kuin hullu polkasta! Ruokana oli raskaana olevalle turvallisia herkkuja, mutta ei mitään ällöjä sulaa suklaata vaipasta -juttuja. 

Ainoa vähän buu-juttu oli se, kun jotkut (pääasiassa synnyttäneet) alkoivat kerätä lahjaksi semmoista kauhujen selviytymispakettia, joka sisälsi maksisiteitä jälkivuotoihin, nänni- ja peräpukamavoidetta ym. kivoja ja luottamusta herättäviä asioita. Synnyttämään suuntaava ei välttämättä nauti suuresti goreseteistä, joilla häntä mielellään jotkut pelottelevat. Lähdettiin sitten kokoamaan kolmessa ryhmässä erilaisia pikku lahjoja, vauvalle jotain, tulevalle mamalle hemmottelua ja yhdet tosiaan tekivät ton splatter-setiksi nimeämäni lahjan, jota hiukkasen vastustin...

dotsdotsjonna
Polka dots

Voi kauhea toi "selviytymispaketti" :D Voihan se tulla tarpeeseen, mutta eikai ihan noin paljon tarvitsisi sitä ällörealismia tunkea päin pläsiä.

Hannnna (Ei varmistettu)

Tää on niin totta!
Juhlista ehkä pitää vain se tuleva äiti, josta on mukavaa että kerrankin saa puhua vauvajuttuja aikuistenjuttujen sijaan - ja ainahan siellä on joku kaveri, joka sai juuri itse vauvan ja jauhaa samoja juttuja. Muut ovat joko a. lapsista kiinnostumattomia joko tällä hetkellä tai koskaan b. lapsia joskus haluavia jotka eivät halua kuulla kaikkia kauhukertomuksia kivuista ja sosiaalisen elämän vaikeuksista etukäteen.

Eli vieraana on TUSKAA.

dotsdotsjonna
Polka dots

No just näinhän se (melkein aina) on!

AaAa (Ei varmistettu)

Opiskelukavereistani useampi sai pari vuotta sitten lapsen ja näille järjestettiin viime vuonna yhteiset after baby showerit, joissa läsnä olivat niin lapset, äidit, isät kuin me kaveritkin. Vietettiin alkuilta porukalla ja miesten ja naisten saunavuorojen jälkeen isät ja muut miehet lähtivät vauvojen kanssa muualle ja naiset jäivät juhlapaikalle. Juhlissa ei ollut vaippakakkuja, kisoja tai visoja, vaan hyvää ruokaa, äideillekin skumppaa ja drinkkejä ja iso kaveriporukka koolla.

dotsdotsjonna
Polka dots

Hei jee, tää on idea omaan mieleen! :)

MarieE (Ei varmistettu)

Olen kanssasi samoilla linjoilla. Omassa kaveripiirissä näitä ei ole (onneksi) vietetty, mutta tiedän muutamat vauvakutsut. Ajatuksena ihan ok, mutta jos toteutus vaatii näitä vaivaannuttavia leikkejä, niin ei kiitos. Ja noi lahjalistat, herranjumala!! Niistä leikeistä ehkä älyttömin, siittiö-vesi-ilmapallojen heittelyn lisäksi, on se, kun tehdään kipsivalos vauvamahasta ja tisseistä. Missä ihmeessä sellaista valtavan kokoista turhaketta on tarkoitus säilyttää!? Itselläni on kaksi lasta ja koska raskauden loppuvaihe voi muutenkin olla väsyttävää ja stressaavaa aikaa, niin mieluummin juhlisin sitä vauvaa vasta syntymän jälkeen. Nimimerkin AaAa versio kuulosti oikein mukavalta :)

dotsdotsjonna
Polka dots

Tää kipsivalos on jotain mitä en vain ymmärrä. Siitäkin huolimatta, että olen tavannut ihmisiä, jotka sen ovat oikein halunneet.

Eniten hämää just se, että mihin se oikein laitetaan, mikä sen funktio noin tarkalleen on?  Toisaalta, pikkuveli säilytti lapsena murtuneessa jalassaan ollutta kipsiä vuosikaupalla :D

Suninen (Ei varmistettu)

Mä ymmärrän tavallaan baby showerien idean Amerikassa, miss perhe ja ystävät on se ihmisten sosiaaliturva. Suomessa taas meillä on tämä hyvinvointivaltio, joka kustantaa meille ilmaisen neuvolan, huokean synnytyksen, vanhempainvapaat ja äitiyspakkauksen. Tämän vuoksi itse en missään nimessä halunnut vauvajuhlia. Mulla oli vauvajuhlat kun hain äitiyspakkauksen Siwasta ja mietin miten mahtavaa se on, että sellaisen saa. En mitenkään voinut ymmärtää, että mun ystävien olisi täytynyt tämän lisäksi ostaa mulle mitään. Moni toi vauvalle kyllä jotain tullessaan häntä katsomaan, ja se todellakin oli ihan tarpeeksi. Joku täällä kommentoi, että vaippakakku oli tarpeellinen koska vaippoja kuluu vauvan kanssa paljon. No, niin kuluu, mutta miksi ihmeessä omien ystävien tulee vaipparallua olla kustantamassa! Ihan oikeesti nyt hei!

dotsdotsjonna
Polka dots

Ihanasti sanottu äitiyspakkauksesta! Oon ihan äitiyspakkausfani ja voisin meuhkata iäisyyden siitä, miten hieno keksintö se on :)

SSSsss (Ei varmistettu)

Olipas hyvä teksti. :)

dotsdotsjonna
Polka dots

Jee, kiitos!

Nelliina Niina (Ei varmistettu) http://kodinkuvalehti.fi/nelliina

Omat ystäväni onneksi ymmärsivät olla järkkäämättä minulle babyshowereita koska tiesivät että en todellakaan sellaisia halua, hrrr. Mutta sitten taas hyvälle ystävälle sellaiset järkättiin, koska hän rakastaa juuri tuollaista ja hauskaa oli, kun pääsi frendin yllättämään :) Mä meen juhlakalun mukaan näissä asioissa, ja juhlin nekin juhlat mitkä ei itseä muuten kiinnostaisi ja toivon, että ystävät tekee saman mulle.

Ps. Olen onnellinen kaikista vapaaehtoisesti lapsettomista ystävistäni, kenen kanssa pääsee juttelemaan kaikesta muusta kuin lapsiperhearjesta!

dotsdotsjonna
Polka dots

Noinhan sen pitäisikin mennä, että mennään juhlakalun mukaan ja kärsitään hiljaa :) Tiedän, että parille kaverilleni ne juhlat olivat oikeasti tosi tärkeät ja yhden juhlat taas torppasin, kun tiesin ettei tuleva äiti missään nimessä halua perinteisiä vauvajuhlia.

Annetaan (Ei varmistettu)

Annetaan sen mom-to-be:n olla hetken huomion keskipisteenä, on hän sen yhden juhlan arvoinen. Vauvan synnyttyä huomio on useamman vuoden, ja monta vielä päälle, lapsessa ja lapsen hyvinvoinnissa. Äidin synttärijuhlat vaihtuvat lapsen synttärijuhliin, kaverit ja sukulaiset ostavat jatkossa joululahjansa sille lapselle, ei äidille jne. Äitinä jäät taustalle, mahdollistamaan muiden juhlia ja hyvinvointia. Ja tarkoituksenani ei ole kiillottaa mitään marttyyrin kruunua, siihen vauvakuplaan vaan tippuu itse kukin, vaikka kaikki meistä alkuun lupaavat ettei mikään muutu ja etten minä ainakaan itse muutu. :)

Siitä olen samaa mieltä, ettei fokuksen tarvitsisi ainakaan Suomessa olla niinkään siinä lapsessa ja lapsen tarvikkeissa, vaan enemmin tulevassa äidissä ja äidin hyvinvoinnissa. Vaippakakun ja bodyjen sijaan äidille rentouttava hieronta tai vaikkapa raskauskuvaus, kortti (mamma)joogaan tai jotain. Noita kyllä lämmöllä muistelee siinä vauva-arjessa ja monia vuosia myöhemminkin. :)

Miehillä on varpajaiset, en ymmärrä miksei sitä äitiäkin voisi juhlia. Toki asetelma "hyvien kemujen" suhteen on vähän epäreilu kun se lapsi ei seuraa pilaamassa isän juhlaa samalla tavalla kuin äidin. ;)

dotsdotsjonna
Polka dots

Mielestäni on oikein kiva idea, että äiti saa olla keskipisteenä, mutta ehkä on vain tökkinyt se, miten luonnottomilta vauvajuhlat ovat tuntuneet ja kuinka niissä ei oikeasti ole mitään sanottavaa, kun aihepiiri on niin vieras :)

Äidin lahjominen vauvan sijaan on mielestäni ihan ehdotonta :)

Äskeinen (Ei varmistettu)

Voin kuvitella. Itse perheellistyin ensimmäisenä kaveripiiristäni eikä kukaan meistä osannut oikein puhua "vauvaa" vauvajuhlissani, jotka olivatkin vähän polttareiden ja vauvajuhlien välimuoto. :) Seuraavan lapsen kohdalla mukana oli ei vain se esikoinen, vaan myös muita perheellisiä lapsineen (myös isiä, logistisista syistä), joten "vauvan" puhumisen määrä nousi huomattavasti, ja itse juhlat olivat ihan erilaiset. Varmasti lapsettomille tosi tylsät, itselle tosi tärkeät. Nyt kun omat lapset on jo vähän isompia, huomasin edellisissä vauvajuhlissa tippuneeni jo ihan kärryiltä ja "vauvan" puhumisen taidon ruostuneen. :) Ei vaan jaksa muistaa, ja monet jutut jo muuttuneet.

Tavallaan hirveän lohdullista, liittyy elämänvaiheeseen ja siihen elämän kiertokulkuun. Kolmekymppisinä voidaan olla niin eri elämäntilanteissa, mutta pitkällä juoksulla ne voi olla vain tilapäisiä eroja. Ystävyydet toivottavasti kantavat nämäkin vuodet. :) Helpointa olisi varmasti ainakin sosiaaliselta kannalta perheellistyä samoihin aikoihin kuin "muut", me ennen tai perässä (tai ei koskaan) kulkevat voimme tosiaan tuntea paikoin tuota ulkopuolisuutta.

Marianni (Ei varmistettu)

Ai että! Juuri näin. Kiitos kun sanoitit omat fiilikset.

dotsdotsjonna
Polka dots

Jee, kiva juttu! :)

Tiiiiuuu (Ei varmistettu)

Itselläni on kaksi lasta ja ajatus siitä, että äitiä muistetaan ennen vauvakuplaan katoamista on kaunis. En vain ymmärrä sitä materialla ja statuksella ratsastamista. Yksi yhteinen kiva lahja koko porukaltaminusta riittää. Vaikka just hierontalahjakortti tai valokuvauslahjakortti. Mutta se että on lahjalista valmiina tai että jokaisen pitää whatsappin kuumana laulavassa ryhmässä kertoa mitä merkkitietoista tilpehööriä on hankkinut, menee yli.

Tuntuu vain, että nykyään äideille on tärkeämpää saada vaippakakun kanssa pose instaan kuin seurustella niiden kavereiden kanssa juhlassa oikeasti. Tätä on tosin tapahtunut vain niiden "tuttavien" kemuissa (olenko sitten osannut valkata läheisimmät ystäväni niin, että se kaveruus on aidosti tärkeämpää kuin rahallinen juhlamenestys ja sosiaalinen tekohehku somessa? Toivottavasti!) Siinä menee vähän niin kuin se hohto koko jutusta.

Omat vauvajuhlani olivat sellaiset, että ystäväni tulivat kylään ja vedettiin yöelämässä kierros kuin varpajaisissa. Minä ison mahan kassa ja mehulinjalla, väsymys klo 23:30 iskien, mutta onnessani silti siitä vanhasta tavasta olla yhdessä. Sitten seuraavan aamun paijasin krapulaisille aamupalaa ja hekoteltiin tyhmiä juttuja. Olin kunnon host-emäntä. Siinä vaiheessa se oli hyvä juuri noin päin, kun sitten parin kuukauden päästä ne ystävät olivat niitä hosteja, jotka tulivat pelastamaan kun yövalvomisia oli liikaa ja tarjosivat yösijan kodistaan, jotta voi nukkua yhden yön heräämättä, tai raahasivat lenkille, jotta neljän seinän sisältä näkisi pilkahduksen valoakin. Ennemmin aitoa auttamista arjessa kuin ystävien arvottamista sen mukaan, kuka on antanut Sophie the Ciraffin tai kuka maksoi puolet tonnin Emmaljungista...

dotsdotsjonna
Polka dots

Jee, sun "vauvajuhlat" kuulostaa tosi kivoilta :)

LeanneLee (Ei varmistettu)

Niin samaa mieltä. Olin pari viikkoa sitten elämäni ensimmäisissä vauvajuhlissa, joihin raahautuminen lauantaina saattoi olla hieman raskasta vaikka aloitusaika oli klo 15. Olin saattanut ehkä herätä alasti sellaisen kaverini vierestä, jonka kanssa minulla ehkä on tai ei ole suhdetta, jonka määrittämiseen tarvittaisiin joitain satoja sivuja. Edellisenä iltana ehkä pelattiin lautapelejä ihan vain muutaman gt:n säestyksellä pikkutunneille. Saattoi olla jonkinlainen olotila päällä. Harvoin sitä tajuaa yhtä hyvin, miten totaalisen eri elämäntilanteessa on kuin hyvä ystävä. Ilman leikkejä touhu olisi vielä mennyt, mutta hieman virkeämpänäkin olisin tullut siihen tulokseen, että jos kaikki vauvakutsut ovat samanlaisia, jos minä joskus lisäännyn, aion tehdä kavereilleni hyvin selväksi, ettei minulle järjestetä sellaisia. Onko ihan kaikki perinteet pakko tuoda jenkeistä? Eikö ennemmin mentäisi katsomaan vauvaa, kun se on tullut ulos. Kuten eräs kanadalainen kaverini totesi; ei täällä tarvita vauvakutsuja. Meillä on äitiyspakkaus.

sonjaalto

Niin hyviä pointteja! Vaivaantunut, alkoholiton vauvanruokamaistelu ei todellakaan edelleenkään kuulu käsitykseeni hauskanpidosta, vaikka äiti nykyään olenkin. Siskoni osasi onneksi viime kesänä lukea möhömahaisen tarpeeni tyttöjen iltaan ja järjesti minulle totaalisena yllätyksenä aivan huikeat Puikulabileet, joita oli kiellettyä kutsua nimellä babyshower (tai muutakaan lässyä). Juhlien pointtina oli ystävien hengailu hyvän ruuan ja juoman ääressä, pienenpienellä vauvatvistillä. Suosikkidrinkkejäni mohitoja oli tarjolla partyväelle ihan rommiversiona ja allekirjoittaneelle toki sitten alkoholittomana. Juhlia jatkettiin yöelämään asti, itse taisin hiipua puolen yön jälkeen, mutta erittäin onnellisena siitä, että sekä lapsettomat että lapselliset vapaa-illan ottaneet ystäväni viihtyivät ja saivat aidosti myös itselleen hauskat kemut! 

Kommentoi

Ladataan...