Ilta oopperassa

Ladataan...

 

Kävin viime viikolla pitkästä aikaa oopperassa. Ohjelmistossa oli tšekkiläinen Jenůfa, jota tähditti itse Karita Mattila. En ole koskaan aiemmin nähnyt häntä livenä, joten oli jo korkea aika. Mattila on kuitenkin yksi maailman arvostetuimpia suomalaisia taitelijoita, joten on kiva, että on päässyt nauttimaan hänen esiintymisestään livenä.
Jouduin kyllä vähän kärvistelemään menoa, koska ihan samaan aikaan järjestettiin uuden Luxbagin avajaiset, jotka jouduin nyt jättämään väliin – ei näin.

Siitä onkin tosiaan ainakin pari vuotta aikaa, kun olen viimeksi käynyt oopperaassa. Vaikka en nyt ole oopperan ylin ystävä, on mielestäni oikein hyvä käydä katsomassa klassikkoteoksia. iPodi on täynnä enemmänkin poppia, mutta tekee hyvää nähdä tällaisia esityksiä ja käydä myös klassisen musiikin konserteissa aika-ajoin. Nautin kyllä ehkä aavistuksen enemmän esimerkiksi klassisen musiikin konsertista, jossa musiikin voi vain antaa viedä. Oopperassa pitää kuitenkin seurata lavan tapahtumia, kuuntelee vaistomaisesti 'vuorosanoja', vaikka niistä ei mitään ymmärrä vilkuillen samalla tekstitystä ja ainiin taustalla on vielä orkesterikin. Ajoittain vähän kakofonista.
Mutta onhan laulajilla upeat instrumentit, nuo äänet. Varmasti eri tyylisissä esityksissä ja varsinkin eri laulajien esittäminä kirjo on huikea. Joten sitä kahlaten.
Yksi mieleenpainuvimmista esityksistä oopperassa on ainakin Taikahuilun yönkuningattaren aaria. Ja tämä on myös hieno, esittäjänä Evgenia Laguna.

Leoš Janáčekin musiikki kertoo pienessä kylässä asuvan kauniin nuoren naisen karun kohtalon, johon kuuluu tavoittamattoman rakkauden perään haikailu, avioton lapsi sekä kasvoihin painuva arpi ja lopulta äitipuolen julma päätös. Lopussa koittaa kuitenkin katumus ja anteeksianto.
Esitys on jaettu kolmeen näytökseen, puvustus on loistavaa ja lavasteet kaikessa yksinkertaisuudessa näyttävät ja pääosaan pääsee oikeutetusti esiintyjien äänet.
Mattila ottaa tietenkin lavan ja koko Kansallisoopperan haltuun äänensä lisäksi karsimallaan ja roolisuorituksellaan.

Jos tulee koskaan mahdollisuus, niin kannatta mennä katsomaan Karita Mattilan esiintymistä (tai oopperaa muutenkin), se on yleissivistävää.

Kuvat/ooppera.fi ja Helsingin Sanomat

 

Share

Kommentit

Saija (Ei varmistettu) http://tasapainoatavoitellen.blogspot.fi/

Karita Mattila on mieletön. Ihan liian harvoin on häntä saanut kuunnella.

Mikko – Private Blend

No ei tarvitse hävetä :) Mutta mahtava lahja ja ajatus siskolta! Tuo oli varmasti hieno baletti, nekin ovat hienoja! Ja hei sama rakennus ja sali, joten käytännössä olet käynyt oopperassa ;)
Ei tuokaan minun mikään intohimo ole, joten...

Mikko – Private Blend

No ei missään nimessä ole, mutta jos on mahdollisuus ja ei ole käynyt, niin kannattaa ainakin kokeilla. En itse siitä niin innostu, mutta voi sitä satunnaisesti testailla.
Ja ihan hauskaa iltatekemistä; vähän laittautua ja mennä esitykseen, katsella väliajalla ihmisiä ja oopperan tunnelmaa.

Mikko – Private Blend

Kiitos vinkistä. Joo tuo on jäänyt minullekin mieleen lapsuudesta.
Aito diiva ja wau, mikä muisto – moni ei ole tuollaista kokenut!

Mikko – Private Blend

Niitä sitten enemmän. Carmeninkin olen muuten tainnut nähdä.

Laura / Tyylitietotoimisto (Ei varmistettu) http://www.lily.fi/blogit/tyylitietotoimisto

Hävettää oikein myöntää, mutta en ole ikinä käynyt katsomassa oopperaesitystä! Valittelin tätä taannoin siskolleni, joka sitten ostikin minulle joululahjaksi lahjakortin oopperaan. Niin siinä kuitenkin kävi, että vanhana tanssin ystävänä päädyin ostamaan lipun Kaunotar ja Hirviö -balettiin. Ehkä ensi kerralla sitten sitä oopperaa... :D

Mikko – Private Blend

On, onneksi tarjoutui mahdollisuus nähdä hänet lavalla.

Mikko – Private Blend

Minäkään en tosiaan ole mikään asiantuntija ja paljon yksityiskohtia menee ohi tietämättömyydestä... Mutta kiva aina välillä käydä aistimassa.
Tuo oli kyllä hieno kokonaisuus!

Henna (Ei varmistettu)

En ehtinyt näkemään Minna Tervamäkeä livenä ja sekös harmittaa... Karitaa tulee kuunneltua joskus kotona mutta olisihan se kiva livenäkin joskus nähdä ja kokea. Ehkä kuitenkin jossain muussa kun perinteisessä oopperassa, sillähän taitaa olla muitakin proggiksia. Apocalyptikan kanssa oli pari vuotta sitten yhteiskeikka, senkin missasin. Täytyy ryhdistäytyä !!

Mikko – Private Blend

Aah, en ole myöskään nähnyt Tervamäkeä esiintymässä.
Ehdottoman hauskoja myös nuo muut vierailut. Pitää itsekin pitää sellaisia silmällä.

CurryKaneli (Ei varmistettu)

Pääsin viime viikolla ystävän siivellä katsomaan ko. oopperaa. Pidän oopperasta vaikka harvoin tuleekin käytyä enkä todellakaan ole mikään asiantuntia, joka pystyisi keskustelemaan oopperasta. Mutta ko. ooppera oli mielestäni upea. Pidin musiikista ja solistit olivat aivan upeita. Tarina tietysti oli todella surullinen. Nautin todella illasta ja upeasta esityksestä.

Mikko – Private Blend

Niinpä, onneksi löytyy valinnanvaraa! :) Ja hyvä lisä muuten nuo operetit & baletti – niiden kautta pääsee kevyemmin tunnelmaan.

Maija (Ei varmistettu)

Hienoa, että kävit:) Ei ole häpeä, jos ei ole käynyt oopperassa. On kuitenkin pienen segmentin "laji" ja kuka tykkää mistäkin.

T. Maija

Romantic Lady (Ei varmistettu) http://romanticandbeauty.blogspot.fi/

Hyvä Maija, olen samaa mieltä. Käy oopperassa jos tykkää, tai on käymättä. Klassista musiikkia voi kuunnella samalla tavalla kuin muutaklin musiikkia, jos se kuulostaa kivalta. Ei sitä nyt puhki tarvitse ruotia. Ja ihan sama mikä taidelaji on kyseessä, nauttii siitä sen ilon ja mielihyvän takia. Ooppera ei olekaan sieltä helpoimmasta päästä; toki auttaa, jos ennen esitystä lukaisee vaikka juonen, tietää vähän mistä on kyse. Operetit ovat helpompia ainakin alkuun. Myös baletit ovat kivoja, näkee taitavia hyppyjä ja piruetteja, ihania prinsessoja ja prinssejä.

Riitta (Ei varmistettu)

Mozartin oopperat ovat erittäin helposti "sulatettavia", joita voi mennä seuraamaan vaikka lasten kanssa. Tuo aaria "Königin in der Nacht" on myös mun 10-vuotiaan tyttären lempikappaleita klassisessa musiikissa:) Karita Mattilan olen nähnyt ekan kerran lapsena Ilmajoella Jorma Panulan Jokioopperassa! Mahtava nainen, yksi harvoista suomalaisista todellisista diivoista.

Marjukka /FFS (Ei varmistettu) http://Fabfortysomething.blogspot.com

Ns veristiset oopperat, eli "todenmukaiset" , esim. Carmen, ovat helposti lähestyttäviä ja melodiat jäävät mieleen. Suuntaus oli noin 1900-luvun molemmin puolin.

Katja/Hattaraa (Ei varmistettu) http://keskiluokkaista-hattaraa.blogspot.fi

Karita on kyllä karismaattinen esiintyjä ja tulkitsija.

Kommentoi

Ladataan...